HS: Monet pariskunnat jakavat kulunsa tasa-arvon nimissä puoliksi, mutta onko se reilua?

Puoliksi on reilua jos palkka molemmilla yhtä suuri, muuten tietenkään ei ole reilua. 

Vierailija kirjoitti:

Sain tässä juuri potkut töistä ja tipun ansiosidonnaiselle, jonka suuruus on bruttona varmaan n. 1500€/kk. Mies taas saa bruttona varmaan n. 3300€/kk. Olemme tähän asti maksaneet kulut 50-50, vaikka olen tienannut vähemmän (mies ei ole ollut halukas muuttamaan tätä tulojen suhteessa). Nyt sain lähestulkoon kerjätä, että asialle tehdään jotain, koska maksukykyni heikkenee selvästi. Mies laittaa omista tuloistaan useita satasia säästöihin eikä suostu tinkimään niistä "elättääkseen" minua. 

Olen kerran aiemminkin ollut työttömänä pari vuotta eikä silloin ollut näin vaikeaa sopia asioista miehen kanssa. Eikö tässä voisi ajatella, että olen varmasti maksanut jo sen parin vuoden työttömyyteni aikaiset menetykset takaisin, kun olen maksanut 50-50 vuosikaudet? Tuntuu loukkaavalta ja siltä, että miehestä ei ole mitään tukea. 16v yhteiseloa.

No oisko kannattanut 15 vuotta sitten jo pakata kamat ja todeta äijälle, että pane jatkossa setelitukkoas? Vai tuliko tämäkin "ihan puskista, ku muuten on äijä nii ihQ ja sillä iso tatti kans" ?

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut naimisissa yli 10 vuotta. Meillä oli puolisoni kanssa omat tulomme ja tilimme. Tasasimme tilanteen mukaan esimerkiksi maksamalla vuokraa enemmän, kun toisen tulot tippuivat tai tienasi vähemmän. Ruuat olivat yhteisiä, mutta raha oli sen, joka tienasi. Laki edellyttää, että avioliitossa elintason pitäisi olla sama. Tähän on oikeus. Mutta en ikinä suostuisi siihen, että nainen päättää tienaamistani rahoista ja pääsee käsiksi tiliini. Minulla on omat menoni ja oma käsitykseni rahasta ja sen käytöstä. 

Kerros, missä kohtaa lakia sanotaan, että elintason pitää olla puolisoilla sama? Ainakaan avioliittolain 4. luvun, 46. pykälän 1. momentti ei näin sano, vaikka tähän herkästi viitataan.

Vierailija kirjoitti:

NIin no näissä asioissa aina se vähemmän tienaava on sitä mieltä, että enemmän tienaava maksaa enemmän ellei jopa kaiken. Kyllä reiluinta on, että kulut menevät puoliksi, oli tulot sitten mitä tahansa. 

Osaksi tästä syystä valitsin puolison, joka tienaa suunnilleen saman verran kuin minäkin.

Jos puoliso tienaisi merkittävästi eri määrän kuin itse, kulut tulisi jakaa tulojen suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut naimisissa yli 10 vuotta. Meillä oli puolisoni kanssa omat tulomme ja tilimme. Tasasimme tilanteen mukaan esimerkiksi maksamalla vuokraa enemmän, kun toisen tulot tippuivat tai tienasi vähemmän. Ruuat olivat yhteisiä, mutta raha oli sen, joka tienasi. Laki edellyttää, että avioliitossa elintason pitäisi olla sama. Tähän on oikeus. Mutta en ikinä suostuisi siihen, että nainen päättää tienaamistani rahoista ja pääsee käsiksi tiliini. Minulla on omat menoni ja oma käsitykseni rahasta ja sen käytöstä. 

Kerros, missä kohtaa lakia sanotaan, että elintason pitää olla puolisoilla sama? Ainakaan avioliittolain 4. luvun, 46. pykälän 1. momentti ei näin sano, vaikka tähän herkästi viitataan.

 

Olisihan se törkeää esim. jos toinen ajaisi lasten kanssa taksilla mutta puoliso joutuisi kävelemään saman matkan, koska ei olisi varaa maksaa taksista. Tai toinen joutuisi ostamaan vaatteensa halvalta kirpparilta mutta toinen ostaisi jotain uusia kalliita muotiluomuksia.

Vierailija kirjoitti:

Naisilta kun kysytään ei ole koskaan reilua jos nainen ei saa omaa elämäänsä maksatettua miehellä että omat rahat riittää paremmin omaan ulkonäköön ja omiin elämyksiin. 

Jännästi aina naisen rahat on yksin naisen rahoja mutta miesten rahat on aina yhteisiä rahoja kun naisilta kysytään.

Oletko lukutaitoinen? Jos, niin lupas vaikka tämä ketju uudelleen, ja joka kerta kun joku kirjoittaa, että hänen parisuhteessaan nainen tienaa enemmän, lue huolellisesti useaan kertaan, mitä siinä olikaan. Lue vielä sitten ne loputkin.

Kannattaa lähteä vasta sellaiseen parisuhteeseen, joka tuntuu niin turvalliselta, ettei kulujen ja omaisuuden jaosta tarvitse huolehtia. Tiedän, että ovat harvinaisia, mutta silloin yksin on parempi ja hyvää kannattaa odottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain tässä juuri potkut töistä ja tipun ansiosidonnaiselle, jonka suuruus on bruttona varmaan n. 1500€/kk. Mies taas saa bruttona varmaan n. 3300€/kk. Olemme tähän asti maksaneet kulut 50-50, vaikka olen tienannut vähemmän (mies ei ole ollut halukas muuttamaan tätä tulojen suhteessa). Nyt sain lähestulkoon kerjätä, että asialle tehdään jotain, koska maksukykyni heikkenee selvästi. Mies laittaa omista tuloistaan useita satasia säästöihin eikä suostu tinkimään niistä "elättääkseen" minua. 

Olen kerran aiemminkin ollut työttömänä pari vuotta eikä silloin ollut näin vaikeaa sopia asioista miehen kanssa. Eikö tässä voisi ajatella, että olen varmasti maksanut jo sen parin vuoden työttömyyteni aikaiset menetykset takaisin, kun olen maksanut 50-50 vuosikaudet? Tuntuu loukkaavalta ja siltä, että miehestä ei ole mitään tukea. 16v yhteiseloa.

No oisko kann

Jos luit mitä kirjoitin, niin tämä asia on muuttunut vuosien myötä. Edellisen kerran työttömänä ollessani tässä ei ollut mitään ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä hirvittää tämä nykyinen meno. Ollaan muka jonkinlaisessa liitossa, mutta eletään kuin vieraat tai korkeintaan kämppikset.

Mitä tapahtui perheelle?

Sitäkö se mielestäsi tarkoittaa kun tasa-arvon nimissä estetään naisten tekemän miesten hyväksikäyttö?

Perheenhän ei pitäisi olla mikään hyväksikäyttöyksikkö. Vastikään seurasin lähipiirissäni perheen hajoamista taloudelliseen epätasa-arvoon. Mies tienasi paremmin, käytti kaiken aikansa työhön ja omaan vapaa-aikaan samalla kun vaimo piti yllä kotia, hoiti lapset väsyen yksinäiseen raatamiseen ja oman ajan puutteeseen. Vaimon työura kärsi kovasti kotivelvoitteiden takia ja hän ajautui vakavaan uupumukseen samalla kun mies eteni urallaan. Raskas työhän vaati vastapainoksi ren

Tekstin mukaan perheessä oli taloudellinen epätasa-arvo, joten se mies ei tienaamiaan rahoja perheelleen tuonyt, vaan todennäköisesti käytti vapaa-ajan harrastuksiinsa kavereiden kanssa.

Joten vastaus kysymykseesi on, että mies olisi voinut tehdä vähemmän töitä, käyttää vähemmän rahaa itseensä, tehdä vapautuvalla ajallaan osuutensa kotitöistä ja näin mahdollistaa myös vaimolleen vapaat hetket, jolloin tämä olisi saanut levätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut naimisissa yli 10 vuotta. Meillä oli puolisoni kanssa omat tulomme ja tilimme. Tasasimme tilanteen mukaan esimerkiksi maksamalla vuokraa enemmän, kun toisen tulot tippuivat tai tienasi vähemmän. Ruuat olivat yhteisiä, mutta raha oli sen, joka tienasi. Laki edellyttää, että avioliitossa elintason pitäisi olla sama. Tähän on oikeus. Mutta en ikinä suostuisi siihen, että nainen päättää tienaamistani rahoista ja pääsee käsiksi tiliini. Minulla on omat menoni ja oma käsitykseni rahasta ja sen käytöstä. 

Kerros, missä kohtaa lakia sanotaan, että elintason pitää olla puolisoilla sama? Ainakaan avioliittolain 4. luvun, 46. pykälän 1. momentti ei näin sano, vaikka tähän herkästi viitataan.

 

Olisihan se törkeää esim. jos toinen ajaisi lasten kanssa taksilla mutta puoliso jo

Miksi tuo olisi väärin? Mikä oikeus sillä tulottomalla on sanoa, että koska valitsin laiskottelun, niin sinun pitää maksa muotiluomukseni ja merkkivaatteeni.

Harva muistaa, että avioliittolaissa sanotaan näin "Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. " Jos olet se ei-maksava osapuoli, niin teet kotityöt. Se on sinun  osuutesi perheen yhteisestä taloudesta.

Hirveän itsekkäitä ihmisiä täällä. Voisitteko oikeasti katsoa taksin ikkunasta, että siellä se kumppani kävelee kotiin kun ei ole raukalla varaa taksiin, mutta nähdään kotona sit kulta. Koita kävellä reippaasti ettet jäädy.... En ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää elättää muita ihmisiä? En ymmärrä. Naiset osallistuu kuluihin tasaisesti tai jää kuluttamatta! Suorastaan vituttaa miettiä, että nainen vaatii itselleen tasa-arvoa, kun samalla elää mun rahoilla. Ei käy. 



Ei vitussa käy!!!

Heh, valitse vaatimustesi mukaan! Yksinkertaista. Ei tarvi palstoilla kiukutellla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut naimisissa yli 10 vuotta. Meillä oli puolisoni kanssa omat tulomme ja tilimme. Tasasimme tilanteen mukaan esimerkiksi maksamalla vuokraa enemmän, kun toisen tulot tippuivat tai tienasi vähemmän. Ruuat olivat yhteisiä, mutta raha oli sen, joka tienasi. Laki edellyttää, että avioliitossa elintason pitäisi olla sama. Tähän on oikeus. Mutta en ikinä suostuisi siihen, että nainen päättää tienaamistani rahoista ja pääsee käsiksi tiliini. Minulla on omat menoni ja oma käsitykseni rahasta ja sen käytöstä. 

Kerros, missä kohtaa lakia sanotaan, että elintason pitää olla puolisoilla sama? Ainakaan avioliittolain 4. luvun, 46. pykälän 1. momentti ei näin sano, vaikka tähän herkästi viitataan.

 

https://www.taloustaito.fi/Rahat/tiesitko-etta-avioliitossa-on-elatusve…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut naimisissa yli 10 vuotta. Meillä oli puolisoni kanssa omat tulomme ja tilimme. Tasasimme tilanteen mukaan esimerkiksi maksamalla vuokraa enemmän, kun toisen tulot tippuivat tai tienasi vähemmän. Ruuat olivat yhteisiä, mutta raha oli sen, joka tienasi. Laki edellyttää, että avioliitossa elintason pitäisi olla sama. Tähän on oikeus. Mutta en ikinä suostuisi siihen, että nainen päättää tienaamistani rahoista ja pääsee käsiksi tiliini. Minulla on omat menoni ja oma käsitykseni rahasta ja sen käytöstä. 

Kerros, missä kohtaa lakia sanotaan, että elintason pitää olla puolisoilla sama? Ainakaan avioliittolain 4. luvun, 46. pykälän 1. momentti ei näin sano, vaikka tähän herkästi viitataan.

 

Olisihan se törkeää esim. jos t

Edelleenkään siinä laissa ei puhuta kotitöiden tekemisestä, vaan perheen elatuksesta. Oikeasti luulet sen olevan siihen tarkoitettu, että lain avulla naisista tehdään palvelijoita? Jotka saavat sit kans kävellä, koska ovat...laiskoja?? 

Äkä hanki vaimoa pliis, äläkä ainakaan lapsia!

Vierailija kirjoitti:

Hirveän itsekkäitä ihmisiä täällä. Voisitteko oikeasti katsoa taksin ikkunasta, että siellä se kumppani kävelee kotiin kun ei ole raukalla varaa taksiin, mutta nähdään kotona sit kulta. Koita kävellä reippaasti ettet jäädy.... En ymmärrä.

 

Toisten ihmisten pienuus on sitä luokkaa, että tarvitsevat jonkun alaspainettavan, kestääkseen sen pienuuden. Surullisia tapauksia.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa lähteä vasta sellaiseen parisuhteeseen, joka tuntuu niin turvalliselta, ettei kulujen ja omaisuuden jaosta tarvitse huolehtia. Tiedän, että ovat harvinaisia, mutta silloin yksin on parempi ja hyvää kannattaa odottaa.

jos kantaa itsr myös vastuuta niin ok. on siivelläeläjän tietusti turvallista kun kaikki toinen maksaa

Eikö sitten sen enemmän tienaavan pitäisi tehdä kaikki kotityöt ja hoitaa lapset? Kun kerran kulut laitetaan puoliksi muuten niin antaa aikaansa sitten. Rikkaammille jää sitä aikaa enemmän annettavaksi. Köyhän pitää hankkia toka työ että saa rahat kasaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut naimisissa yli 10 vuotta. Meillä oli puolisoni kanssa omat tulomme ja tilimme. Tasasimme tilanteen mukaan esimerkiksi maksamalla vuokraa enemmän, kun toisen tulot tippuivat tai tienasi vähemmän. Ruuat olivat yhteisiä, mutta raha oli sen, joka tienasi. Laki edellyttää, että avioliitossa elintason pitäisi olla sama. Tähän on oikeus. Mutta en ikinä suostuisi siihen, että nainen päättää tienaamistani rahoista ja pääsee käsiksi tiliini. Minulla on omat menoni ja oma käsitykseni rahasta ja sen käytöstä. 

Kerros, missä kohtaa lakia sanotaan, että elintason pitää olla puolisoilla sama? Ainakaan avioliittolain 4. luvun, 46. pykälän 1. momentti ei näin sano, vaikka tähän herkästi viitataan.

 

Olisihan se törkeää esim. jos t

Ei ole, ainoastaan jos niin erikseen molempien vapaasta tahdosta sovitaan. Yhteisen eli sen oman kodin kodinhoito kuuluu tasan molemmille. Ja kun nainen tekee lapset kuuluu lasten koko hoito miehelle ja elättäminen myös. Aivan mielenvikaista että naisen käsittämätön työ lapsen tekemisessä ohitetaan kokonaan. Miehen kuuluu loppuelämä hyvittää sitä naiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut naimisissa yli 10 vuotta. Meillä oli puolisoni kanssa omat tulomme ja tilimme. Tasasimme tilanteen mukaan esimerkiksi maksamalla vuokraa enemmän, kun toisen tulot tippuivat tai tienasi vähemmän. Ruuat olivat yhteisiä, mutta raha oli sen, joka tienasi. Laki edellyttää, että avioliitossa elintason pitäisi olla sama. Tähän on oikeus. Mutta en ikinä suostuisi siihen, että nainen päättää tienaamistani rahoista ja pääsee käsiksi tiliini. Minulla on omat menoni ja oma käsitykseni rahasta ja sen käytöstä. 

Kerros, missä kohtaa lakia sanotaan, että elintason pitää olla puolisoilla sama? Ainakaan avioliittolain 4. luvun, 46. pykälän 1. momentti ei näin sano, vaikka tähän herkästi viitataan.

 

Olisihan se törkeää esim. jos t

Vain jos puoliso maksaa siitä palkan.

Me maksetaan yhteiset kulut 50-50, mikään muu ei ole reilua. Meillä on aika vähän yhteisiä kuluja, lähinnä asuminen ja ruoka. Muuten kumpi haluaa jotain, ostaa sen itse ellei saa toista puhuttua hankintaan mukaan.

Kotihoidontuella (kumpikin oli) työssäkäyvä hoiti kulut, se oli kuitenkin vain lyhyt vaihe ja lapsen parhaaksi. Ensi keväänä pitää lapsen kulujako miettiä uudelleen kun lapsilisä loppuu, varmaan jatketaan nykysysteemillä, mutta puoliso kompensoi mulle puolen lapsilisän verran puuttuvaa tuloa. Nykysysteemissä siis mulle lapsilisä ja mä olen pitänyt lapsen vaatteissa ja varusteissa, puoliso maksanut harrastuskuluja ja satunnaisempia juttuja.