ADHD aiheuttanut minulle ahdistuneisuushäiriön
Mulla on ADD. Ensimmäisen paniikkikohtauksen sain bussissa 6 vuotta sitten. Nykyisin ahdistuskohtaukset tulevat, jos stressi lisääntyy. Ahdistus purkaantuu ja se lamaannuttaa minut. En kykene mihinkään normaaliin silloin.
Muilla samaa ja mikä auttaa? Tämä hankaloittaa elämääni. Opiskelu ei suju.
Kommentit (36)
Ahdistus/masennus on yleinen ADHD-henkilöillä.
Älä yritä esittää mitään. Mene eteenpäin ja jätä diagnoosit pois.
Vierailija kirjoitti:
Syötkö lääkkeitä?
En syö. Kokeilin aikoinaan, mutta olin melkoisen robottimainen silloin. Viikonloppuisin kun oli lääkkeistä taukoa, oli oirehdinta pahempaa kuin ilman lääkkeellistä aikaa. Ap.
Minullekin, lisäksi tosin vielä fyysinenkin ongelma on aiheuttanut sos ahdistuksen! Pärjäilen koska elämäni ja työni on onnekkaasti sellaista että ihmiset ei tule liian iholle ja minulla on paljon aikaa ihan yksinololle, jonka olen myös huomannut helpottavan oireita. Pelkään myös pärjäämiseni puolesta jos pitää joskus alkaa johonkin sosiaalisiin työ- tai opiskelu kuvioihin, en haluaisi arkea johon kykenen vain joidenkin lääkkeiden voimalla koska täytyn sosiaalisesti kuin joku painekattila nykyään, inhottavaa!
Vierailija kirjoitti:
Aikuisiän tarkkaavuushäiriön kriteerit täyttävien sopeutuminen elämäänsä on ollut vaikeaa, ja heillä on esiintynyt keskimääräistä enemmän mielenterveyden oireilua ja häiriöitä ja itsemurhayrityksiä, ja he kokevat enemmän yksinäisyyttä ja käyttävät terveyspalveluja tavallista enemmän. Lisäksi tarkkaavuushäiriöistä kärsivien koulutusaste jää muita alhaisemmaksi ja he ovat tavallisemmin eronneita, vailla työtä, joutuneet pidätetyksi tai etniseltä alkuperältään eurooppalaisia.
Asioiden alituinen huolestunut pohdiskeleminen, alituinen epäonnistumisen tunne, ryhtyminen useisiin hankkeisiin samanaikaisesti ja huono ajanhallinta ovat kliinisesti merkittäviä vinkkejä diagnoosin kannalta. Aikuisiän häiriö saattaa johtaa myös kaoottiseen elämäntyyliin, johon liittyy mielialan vaihtelua, yliherkkyyttä stressille, levottomuutta ja impulsiivisuutta.
Biedermanin ym. (1993) mukaan kolmella neljästä
Miksi miinustatte? Tämä on ihan faktaa. Lähde Duodecim.
Minulla on epäilty ADHD:ta myös. Yhdellä sisaruksellani on ja olen melko samanlainen hänen kanssa (hieman rauhallisempi vain). Mulla tullut aikuisena myös ahdistusta, pahanakin. Olen opiskellut 7 eri alaa, 1 valmistuin. Ollut lukuisissa eri työpaikoissa. Sitten saan usein erilaisia ideoita ja jos en heti niitä toteuta, jäävät siihen eivätkä enää viikon-kahden päästä kiinnosta kun on jo uusi idea mielessä. Kyllästyn asioihin myös viimeistään 3kk jälkeen. Kärsin myös ajoittaisesta melankoliasta, välillä itkuinen ja sitten välillä taas maailman herrana kuljen.
Mahdollisimman stressivapaa elämä saattaa auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuisiän tarkkaavuushäiriön kriteerit täyttävien sopeutuminen elämäänsä on ollut vaikeaa, ja heillä on esiintynyt keskimääräistä enemmän mielenterveyden oireilua ja häiriöitä ja itsemurhayrityksiä, ja he kokevat enemmän yksinäisyyttä ja käyttävät terveyspalveluja tavallista enemmän. Lisäksi tarkkaavuushäiriöistä kärsivien koulutusaste jää muita alhaisemmaksi ja he ovat tavallisemmin eronneita, vailla työtä, joutuneet pidätetyksi tai etniseltä alkuperältään eurooppalaisia.
Asioiden alituinen huolestunut pohdiskeleminen, alituinen epäonnistumisen tunne, ryhtyminen useisiin hankkeisiin samanaikaisesti ja huono ajanhallinta ovat kliinisesti merkittäviä vinkkejä diagnoosin kannalta. Aikuisiän häiriö saattaa johtaa myös kaoottiseen elämäntyyliin, johon liittyy mielialan vaihtelua, yliherkkyyttä stressille, levottomuutta ja impulsiivisuutta.
<
Eivät usko faktoja. Siksi miinustavat.
En osaa sanoa mitään kokemuksesta, mutta toivon sinulle kaikkea hyvää elämään. Toivottavasti myös kaikille muille.
Vierailija kirjoitti:
Mahdollisimman stressivapaa elämä saattaa auttaa.
missä tuommoisia myydään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahdollisimman stressivapaa elämä saattaa auttaa.
missä tuommoisia myydään?
Propagandaa koko väite muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on epäilty ADHD:ta myös. Yhdellä sisaruksellani on ja olen melko samanlainen hänen kanssa (hieman rauhallisempi vain). Mulla tullut aikuisena myös ahdistusta, pahanakin. Olen opiskellut 7 eri alaa, 1 valmistuin. Ollut lukuisissa eri työpaikoissa. Sitten saan usein erilaisia ideoita ja jos en heti niitä toteuta, jäävät siihen eivätkä enää viikon-kahden päästä kiinnosta kun on jo uusi idea mielessä. Kyllästyn asioihin myös viimeistään 3kk jälkeen. Kärsin myös ajoittaisesta melankoliasta, välillä itkuinen ja sitten välillä taas maailman herrana kuljen.
Sinä kyllä kuulostat ihan ADHD-henkilöltä. Miksi ei ole diagnoosia vaan pelkästään epäilty?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syötkö lääkkeitä?
En syö. Kokeilin aikoinaan, mutta olin melkoisen robottimainen silloin. Viikonloppuisin kun oli lääkkeistä taukoa, oli oirehdinta pahempaa kuin ilman lääkkeellistä aikaa. Ap.
Kuinka pitkään mun kannattaa kokeilla, kun mullakin viikonloppuisin oirehdinta pahempaa ilman lääkkeitä. Kuinka kauan sä kokeilit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syötkö lääkkeitä?
En syö. Kokeilin aikoinaan, mutta olin melkoisen robottimainen silloin. Viikonloppuisin kun oli lääkkeistä taukoa, oli oirehdinta pahempaa kuin ilman lääkkeellistä aikaa. Ap.
Kuinka pitkään mun kannattaa kokeilla, kun mullakin viikonloppuisin oirehdinta pahempaa ilman lääkkeitä. Kuinka kauan sä kokeilit?
Kannattaa jutella lääkärin kanssa. Itse kokeilisin max. 6kk. Sivusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syötkö lääkkeitä?
En syö. Kokeilin aikoinaan, mutta olin melkoisen robottimainen silloin. Viikonloppuisin kun oli lääkkeistä taukoa, oli oirehdinta pahempaa kuin ilman lääkkeellistä aikaa. Ap.
Kuinka pitkään mun kannattaa kokeilla, kun mullakin viikonloppuisin oirehdinta pahempaa ilman lääkkeitä. Kuinka kauan sä kokeilit?
Kannattaa jutella lääkärin kanssa. Itse kokeilisin max. 6kk. Sivusta.
Miksi juuri tuo aika olisi hyvä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syötkö lääkkeitä?
En syö. Kokeilin aikoinaan, mutta olin melkoisen robottimainen silloin. Viikonloppuisin kun oli lääkkeistä taukoa, oli oirehdinta pahempaa kuin ilman lääkkeellistä aikaa. Ap.
Kuinka pitkään mun kannattaa kokeilla, kun mullakin viikonloppuisin oirehdinta pahempaa ilman lääkkeitä. Kuinka kauan sä kokeilit?
Kannattaa jutella lääkärin kanssa. Itse kokeilisin max. 6kk. Sivusta.
Miksi juuri tuo aika olisi hyvä?
Siinä ajassa kerkeää jo hahmottamaan onko oireet satunnaisia vai pitkäaikaisia.
Pitäis vaan pyrkii vähentämään stressiä . Vähemmän töitä, enemmän aikaa itselleen.
Lasten hankkiminen ei välttämättä ole järkevää, koska silloin elämä kulkee heidän ehdoillaan.
Aikuisiän tarkkaavuushäiriön kriteerit täyttävien sopeutuminen elämäänsä on ollut vaikeaa, ja heillä on esiintynyt keskimääräistä enemmän mielenterveyden oireilua ja häiriöitä ja itsemurhayrityksiä, ja he kokevat enemmän yksinäisyyttä ja käyttävät terveyspalveluja tavallista enemmän. Lisäksi tarkkaavuushäiriöistä kärsivien koulutusaste jää muita alhaisemmaksi ja he ovat tavallisemmin eronneita, vailla työtä, joutuneet pidätetyksi tai etniseltä alkuperältään eurooppalaisia.
Asioiden alituinen huolestunut pohdiskeleminen, alituinen epäonnistumisen tunne, ryhtyminen useisiin hankkeisiin samanaikaisesti ja huono ajanhallinta ovat kliinisesti merkittäviä vinkkejä diagnoosin kannalta. Aikuisiän häiriö saattaa johtaa myös kaoottiseen elämäntyyliin, johon liittyy mielialan vaihtelua, yliherkkyyttä stressille, levottomuutta ja impulsiivisuutta.
Biedermanin ym. (1993) mukaan kolmella neljästä aikuisikäisestä tarkkaavuushäiriöpotilaasta on jokin muu psykiatrinen häiriö: joka toisella ainakin yksi ahdistuneisuushäiriö ja yhdellä kolmesta vakava masennustila. Joka toisella aikuisikäisellä tarkkaavuushäiriöpotilaalla on ollut myös elinaikanaan päihteisiin liittyvä häiriö ja viidenneksellä käytöshäiriö, joista joka toisessa tapauksessa kehittyy epäsosiaalinen persoonallisuus. Aikuisiän tarkkaavuushäiriöisillä esiintyy myös muuta väestöä enemmän oppimisvaikeuksia ja -häiriöitä. Aikuisiän tarkkaavuushäiriöstä kärsivistä miltei kolme neljännestä täyttää toistuvan lyhytkestoisella masennustilan tutkimuskriteerit. Tämä tukee oletusta siitä, että tarkkaavuushäiriö voisi olla mielialahäiriön variantti, ja sitä, että mielialaoireisto on tarkkaavuushäiriössä varsinaisia mielialahäiriöitä lyhytkestoisempaa (Hesslinger ym. 2003).