Millaiseen työhön herkkä ja empaattinen ihminen sopii?

hautajaisiin ammatti-itkijäksi

Vierailija kirjoitti:

Johonkin missä minun ei tarvitse olla missään tekemisissä hänen kanssaan. 

Toivottavasti sinun ei tarvitse enää koskaan olla yhdenkään empaattisen ihmisen kanssa tekemisissä. Se on ihan oikein sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Ei noilla ominaisuuksilla ole kysyntää työelämässä, ei sinne kaivata enää lisää itkeskelijöitä. Suosittelen että kovetat itsesi ja opettelet piilottamaan tunteesi, näin moni muukin toimii.

Työelämä nimenomaan tarvitsee lisää herkkiä ja empaattisia ihmisiä, etenkin johtotehtäviin ja sellaisiin tehtäviin missä voi vaikuttaa asioihin. Voi miten paljon parempi paikka maailma olisi jos olisi enemmän empaattisia ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Ei noilla ominaisuuksilla ole kysyntää työelämässä, ei sinne kaivata enää lisää itkeskelijöitä. Suosittelen että kovetat itsesi ja opettelet piilottamaan tunteesi, näin moni muukin toimii.

Toivottavasti kohtaat kovettuneita ihmisiä silloin kun sinulla on vaikeaa ja kohtaat kriisin.

Vaikea kuvitella, millä alalla ei olisi hyötyä siitä, että osaa asettua toisten asemaan sekä herkkyydestä lukea ihmisiä ja asioita sekä tunnistaa oleellinen. Eri asia, jos herkkyydellä tarkoitetaan sitä, että menee säpäleiksi vaikeista asioista, sitten kannattaa välttää töitä, joissa paineet on kovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei noilla ominaisuuksilla ole kysyntää työelämässä, ei sinne kaivata enää lisää itkeskelijöitä. Suosittelen että kovetat itsesi ja opettelet piilottamaan tunteesi, näin moni muukin toimii.

Työelämä nimenomaan tarvitsee lisää herkkiä ja empaattisia ihmisiä, etenkin johtotehtäviin ja sellaisiin tehtäviin missä voi vaikuttaa asioihin. Voi miten paljon parempi paikka maailma olisi jos olisi enemmän empaattisia ihmisiä.

 

Joo, mutta ei toimi käytännössä, koska asiakkaat kusettavat ja käyttävät empaattisia säälittä hyväkseen. Migrit ja sossut ovat nyt täynnä tuollaisia työntekijöitä ja tulos on nähtävissä

Hammaslääkäriksi, hammashoitajaksi tai suuhygienistiksi. Niissä töissä kohtaa niin paljon pelkopotilaita, että empaattisuudesta on ehdottomasti vain hyötyä. Alan työyhteisöt voivat olla hyvin erilaisia, joissain on hyvä yhteishenki ja toisissa vähän vähemmän hyvä. Vahvan ammattiminän turvin herkempikin selviää varmasti myös niissä haastavammissa työyhteisöissä.

Mielelläni näkisin myös entistä enemmän empaattisia gynekologeja. Gynet ovat kokemukseni mukaan lääkäreistä kaikkein epäkohteliaimpia ja kireimpiä. Jotkut selvästi nauttivat siitä, kun voivat käyttää valtaa potilaaseen. Pelkopotilaat herättävät useimmissa lähinnä ärsyyntymistä, eivät myötätuntoa. Empaattisista gyneistä on huutava pula.

Sellainen työ jossa et ole tekemisissä ihmisten kanssa, et ainakaan kohtaa heitä asiakkaina. Metsurin ammatti tai jo edellä mainittu eläintenhoitaja voisi olla sellainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei noilla ominaisuuksilla ole kysyntää työelämässä, ei sinne kaivata enää lisää itkeskelijöitä. Suosittelen että kovetat itsesi ja opettelet piilottamaan tunteesi, näin moni muukin toimii.

Työelämä nimenomaan tarvitsee lisää herkkiä ja empaattisia ihmisiä, etenkin johtotehtäviin ja sellaisiin tehtäviin missä voi vaikuttaa asioihin. Voi miten paljon parempi paikka maailma olisi jos olisi enemmän empaattisia ihmisiä.

 

Joo, mutta ei toimi käytännössä, koska asiakkaat kusettavat ja käyttävät empaattisia säälittä hyväkseen. Migrit ja sossut ovat nyt täynnä tuollaisia työntekijöitä ja tulos on nähtävissä

Empaattinen ja herkkä luonne eivät automaattisesti tarkoita, että henkilö on altis hyväksikäytölle tai kyvytön puolustamaan itseään. Ihminen, joka yhdistää herkkyyden ja empatian tasapainoisesti, pyrkii työelämässä tekemään oikeita päätöksiä ja olemaan ystävällinen, samalla ymmärtäen selkeästi asetetut tavoitteet.

Työelämässä ja johtotehtävissä empatia on olennainen ominaisuus monestakin syystä. Ensinnäkin, empaattiset johtajat ja työntekijät ovat usein parempia tiimityössä. Kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää heidän näkökulmansa auttaa luomaan vahvempia työsuhteita ja edistää positiivista ilmapiiriä organisaatiossa.

Empaattiset johtajat myös ymmärtävät paremmin työntekijöidensä tarpeita ja huolenaiheita. Tämä voi johtaa parempaan työntekijöiden sitoutumiseen ja tyytyväisyyteen. Kun ihmiset tuntevat, että heitä kuunnellaan ja heidän tunteitaan arvostetaan, he ovat todennäköisemmin motivoituneita ja omistautuneita työlleen.

Lisäksi empatia on avainasemassa konfliktien ratkaisemisessa. Johtajat, jotka kykenevät ymmärtämään eri osapuolten näkökulmia ja tunteita, voivat rakentaa siltoja konfliktitilanteissa sen sijaan, että ne eskaloituisivat. Tämä edistää organisaation sisäistä rauhaa ja vakautta. 

Vierailija kirjoitti:

Ei noilla ominaisuuksilla ole kysyntää työelämässä, ei sinne kaivata enää lisää itkeskelijöitä. Suosittelen että kovetat itsesi ja opettelet piilottamaan tunteesi, näin moni muukin toimii.

Itse suosittelen päinvastaista, älä missään nimessä menetä herkkyyttäsi ja empatiakykyäsi, mutta opettele olemaan myös jämäkkä tilanteen sitä vaatiessa. Jämäkkyys ei ole sama asia kuin ilkeys tai olkapäätaktiikka.

Meditoinnin opettaja tai aromaterapeutti.

Itse voisin suositella taloushallintoa. Työ on usein hyvin itsenäistä ja numeroiden parissa on jotenkin helppo tehdä työtä ilman suurempia draamoja. Työpaikasta riippuen asiakaskontakteja tai sisäisiä palavereja voi olla paljonkin, mutta niissäkin herkkyydestä ja empatiasta on mielestäni enemmän hyötyä kuin haittaa. Itseään ei tarvitse laittaa likoon eikä tarvitse olla myyvä/ kova tyyppi; työ on sen verran asiakeskeistä, että hankalemmissakin tilanteissa voi ikään kuin antaa numeroiden puhua puolestaan.

Patologi?

Itse olin terveydenhoitoalla ja olen herkkä ja empaattinen, nyt vaihtamassa alaa koska en jaksa enää.

Yrittäjä.

Entäs kampaaja, kosmetologi tms?

Lastenohjaaja tai nuorten parissa? 

Arvostuksesta en tiedä mutta mä olen ollut laitoshuoltaja ja toimistotyöntekijä.

Mä olen hammashoitaja, kivassa työyhteisössä ja viihdyn. Olen aiemmin ollut sosiaalialalla, esim. vanhustyössä. Mun herkkyydelle sopi ihan hyvin esim kuolevan asiakkaan hoito. Muistisairaiden kanssa pärjäsin hyvin. Pystyn myös sosiaalisissa "hätätilanteessa" ottamaan tilanteen haltuun, eli kun vaikka työyhteisössä on jokin räyhäkonflikti, niin saan usein ihmiset rauhoittumaan ja keskustelemaan. En kuitenkaan herkkyyteni vuoksi halua työskennellä tehtävissä, joissa joutuu päivittäin suostuttelemaan/tsemppaamaan/pakottamaan/kieltämään/määräilemään/motivoimaan toisia ihmisiä.

Aloittajalle sanoisin, että monelta alalta voi varmasti löytää sinulle sopivia tehtäviä. En tiedä, kannattaako lähteä sille linjalle, että valitsee alan sillä perusteella, että onnistuu välttämään sosiaaliset hankaluudet, koska samalla hylkäisit mahdollisuuden hyödyntää vahvuuksiasi!

Hyvä pointti tuokin, ettei alaa kannata valita pelkästään parin luonteenpiirteen perusteella.

Mitä vahvuuksia ap:llä on, entä minkälaiset työt sinua kiinnostaa? Eiköhän melkein alalta kuin alalta löydy joku tehtävä, mikä sopii herkemmillekin ihmisille.