Lue keskustelun säännöt.
Kuinka 80-luvulla opettajat pärjäsi luokkiensa kanssa ilman mitään koulunkäyntiavustajia?
12.11.2023 |
Nykypäivänä opettajat ovat kiinnostuneita lähinnä lomista ja lyhyistä työpäivistä. Muutama tunti töitä ja niistäkin iso osa jaetaan avustajien kesken.
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Nykyiset koulumetodit perustuvat vihervasemmiston anarkistiseen aatteeseen ja harhoissa elämiseen.
Ei aivan. Kyllä nykykoulun surkea tilanne johtuu kovin suuresti Sanni Grahn-Laasosen sekoiluista. Yksittäisistä vakavista virheistä suurimpiin kuuluu "digiloikka", joka vei kirjat ja kynät ja vihkot pois luokkahuoneesta. Nyt lapset eivät lue eivätkä osaakaan lukea eivätkä osaa kirjoittaakaan. Tämä kaikki oli Kokoomuksen sekoilua. Samoin Kokoomus vei rahat peruskoululta ja lukiolta ja ammattikoulusta. Nyt ammattikoulussa ei saa opetusta enää kuin murto-osan entisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin 70-l alaasteella oli heikoille oppilaille yksityistunteja. Oppilaita haettiin tunneilta lukiopetukseen ja puheopetukseen. He lähtivät sinne iloisesti. Siellä oli nähtävästi kivaa ja hyödyllistä. Ja ei, asiasta ei kiusattu.
Yksityistunteja/tukiopetusta annettiin vielä 90-luvulla. Ja läksyt tehtiin suurimmaksi osaksi koulussa, eikä lapsilla ollut toista "koulupäivää" kotona. Ja silloinkin oli suuret ryhmät, kuten lapseni koulussa, parhaimmillaan 35 oppilasta luokassa, myös rajoitteisia lapsia.
Nykyään tuntuu monen kotona, vanhemmat joutuvat opettamaan lapselle kotona ja on toinen koulupäivä lisää lapselle.
Ja tosiaan, lapset olivat iloisia ja oppivat ilon kautta, nyt moni lapsi, ihan tutkitusti kokee koulun ikäväksi paikaksi.
Miten niin läksyt (= kotitehtävät) tehtiin koulussa, välkilläkö?
Ja mitä erinomaista siinä on?
Mun ikäluokka alkoi tehdä saman päivän läksyjä koulussa yläasteella ja lukiossa välkillä, ja kopioida vastauksia toisiltaan. Ts. läksyjä ei ollut viitsitty tehdä ja sitten panikoitiin välitunneilla, jotka on tarkoitettu ulkoiluun ja lepäämiseen ja rakennuksesta toiseen siirtymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä 80-luvulla joutui häiriköidessään ottamaan huomioon, että rajan ylitettyä saattoi joutua niskavilloista kevennettynä lentämään käytävään lopputunniksi. Tunnen edelleen syvää kiitollisuutta tuosta toimintamallista muutamalle vanhalle miesopettajalle.
M48
Lapsen ruumiillinen kuritus kiellettiin jo 1800-luvulla ja 1900-luvulla siitä tuli opettajalle rangaistava teko. Ja ketään ei ole Suomen peruskoulussa lasta otettu niskavulloista tai opettaja on entinen opettaja.
Tietysti voi aina fanttasioida väkivallasta.
Ei se aina näin mennyt. Kyllä monikin opettaja saattoi hieman kurituksen kättä käyttää, siis aika kevyesti kuitenkin, mutta siihen ei läheskään aina puututtu. Sen muistan omilta kouluajoilta.
Mitä se lapsi oppi siitä? Ongelmat ratkaistaa väkivallalla, vahvempi heikompaansa ja näin mennää sieltä, mistä aita on matalin, eikä edes yritetä ratkaista puhumalla ja rauhan omaisesti.
Ja sitten ihmetellään, miksi maailmalla soditaan?
Opettajilla oli puinen karttakeppi...
Käyttäkää nyt edes oikeita termejä. Avustajia ei ole ollut enää moneen vuoteen. Koulunkäynninohjaajia kyllä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ongelmia väkivallalla ratkaistu. Kyllä opettajat ovat aina yrittäneet puhua oppilaille. Sotiin he eivät sentään ole syyllisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyiset koulumetodit perustuvat vihervasemmiston anarkistiseen aatteeseen ja harhoissa elämiseen.
Ei aivan. Kyllä nykykoulun surkea tilanne johtuu kovin suuresti Sanni Grahn-Laasosen sekoiluista. Yksittäisistä vakavista virheistä suurimpiin kuuluu "digiloikka", joka vei kirjat ja kynät ja vihkot pois luokkahuoneesta. Nyt lapset eivät lue eivätkä osaakaan lukea eivätkä osaa kirjoittaakaan. Tämä kaikki oli Kokoomuksen sekoilua. Samoin Kokoomus vei rahat peruskoululta ja lukiolta ja ammattikoulusta. Nyt ammattikoulussa ei saa opetusta enää kuin murto-osan entisestä.
Suurin niitti peruskoululle oli Sipilän hallitus - Kokoomus-Persut ja Keskusta,joka leikkasi koulutuksesta 690 milj. euroa, jonka satoa me nyt niitämme. Ja homma jatkuu nyt edelleen, kun valtiovarainministerinä on Persujen Riikka Purra, joka ei arvosta koulutuksen merkitystä, vihapuheen hurmoksissa.
https://www.ts.fi/uutiset/4515956
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyttäkää nyt edes oikeita termejä. Avustajia ei ole ollut enää moneen vuoteen. Koulunkäynninohjaajia kyllä on.
Ei kai se niin vaarallista ole, pääasia, että ihmiset ymmärtävät mistä puhutaan.
Ja mullakin kesti jokin tovi oppia, että ammattinimikkeeni kirjoitetaan erikseen, koulunkäynnin ohjaaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä 80-luvulla joutui häiriköidessään ottamaan huomioon, että rajan ylitettyä saattoi joutua niskavilloista kevennettynä lentämään käytävään lopputunniksi. Tunnen edelleen syvää kiitollisuutta tuosta toimintamallista muutamalle vanhalle miesopettajalle.
M48
Lapsen ruumiillinen kuritus kiellettiin jo 1800-luvulla ja 1900-luvulla siitä tuli opettajalle rangaistava teko. Ja ketään ei ole Suomen peruskoulussa lasta otettu niskavulloista tai opettaja on entinen opettaja.
Tietysti voi aina fanttasioida väkivallasta.
Puhut palturia. Opettajat todellakin tarvittaessa kuljettivat hairikon ulos luokasta vielä 1980-luvulla. Onneksi. Silloin opettajat puuttuivat pahimpien oppilaiden väkivaltaan tai sillä uhkailuun niin että tehosi. Juuri näin pitää tietenkin tehdä.
Ulos luokasta, jälkkää, reksin puhuttelu. Jos ei riitä, tarkkikselle. Koulusta voitiin erottaa tilapäisesti tai pysyvästi. Koulusta erottaminen ei tietenkään ole nuorelle meriitti, joten vain typerimmät päästivät asiat niin pitkälle. Harvinaista se oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ongelmatapaukset olivat erityisluokilla. Lisäksi luokkakoot olivat pienempiä ja luokkahuoneet luokkahuoneita.
Meillä Vantaalla luokkakoko oli koko kouluajan 29-34 oppilasta, eli ei käsittääkseni mitenkään pieni. Järjestyshäiriöitä ei ollut koskaan, koska open sana oli laki.
Se on kyllä ihan huuhaata, että ennen oli paremmin ja muksut herran nuhteessa. Aloitin koulun 1979 ja siihen aikaan lapsia ei todellakaan kasvatettu paremmin. Koulussa oli ihan kunnon tappeluita ja kiusaamista aina. Yleensä pennut touhus iltaan asti omiaan missä lie, kotona ei kukaan jaloissa pyörinyt. Viinaa ruvettiin juomaan viimeistään rippikoulussa, toki sitä ennen nortti huulessa koulun tupakkapaikalla. Enkä puhu nyt mistään tarkkisjätkistä. Semmoset mitkä nykyään on ns. kunnon tyttöjä ja poikia olivat enemmänkin syrjässä.
Kyllä nykyään ainakin kouluhommissa on enemmän tolkkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen vanhemmat harrastivat asiaa, jota kutsuttiin kasvatukseksi. Se on toimintatapa, jonka johdosta lapset kunnioittavat aikuisia, eivätkä tarvitse jatkuvaa kontrollointia.
Myöhemmin sitten päätettiin, että lapsia ei tarvitse kasvattaa ja heidän ei tarvitse kunnioittaa aikuisia.
Tarkkikset eli tarkkailuluokat. Häiriköt oli siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettajilla oli auktoriteettia jota oppilaat eivät kyseenalaistaneet. 80-luvulla meillä oli kovia kokenut karjalan evakko luokanvalvojana. Siinä ei kenelläkään tullut mieleen perseillä, kun se mies jyrähti. Ja tosiaan ei ollut inkluusiota. Tarkkis toimiihan pelotteenakin, eli kun sillä uhkailtiin niin kummasti kykenivät ne käytöshäiriöisetkin itsensä sen verran hillitsemään, että luokassa oli työrauha.
Vierailija kirjoitti:
Silloin ne ongelmia aiheuttavat oppilaat laitettiin erityisluokalle.
Oli apukoulu ja vähemmän eri kansallisuuksia luokilla. Luokissa on nykyään oppilaita ja opettajia jotka eivät ymmärrä toisrtnsa kieltä. Jokainen tajuaa mitä se touhu tänä päivänä kouluissa on. Avustajatöllykät yrittävät taluttaa reppanoita ja oppia siinä itsekin jotain.
Täälläkin 74-83 koulunsa käynyt, ja luokkakoko oli koko ajan 30-31.
Opettaja opetti, oppilaat oli hiljaa ja opiskeli. Ne jotka eivät öystyneet keskittymään ja supattivat, komennettiin hiljaiseksi. Silloin 99% lapsista totteli. Loput meni käytävälle, etteivät häiritse muuta luokkaa.
Jos häiriköinti oli toistuvaa, laitettiin oman koulun yhteiselle erityisluokalle, jota veti erityisopettaja. Mikäli ongelmat olivat laajempia, ts. uhmakasta käytöstä tai/ ja oppimisvaikeuksia, laitettiin tarkkailuluokalle.
Ne, jotka nykyisin saavat nepsydiagnoosin, eivätkä sopeudu yleisopetukseen, olivat apukoulussa.
Kodeissa oli kuri, riippumatta yhteiskuntaluokasta/ varallisuudesta, ja auktoriteetteja toteltiin. Siksi koulussa säilyi rauha, ainakin luokkatiloissa. Ja oireilevat lapset olivat omissa ryhmissään.
Päättäjät voivat katsoa peiliin, kun vähensivät erityisluokkia, ja ko päiväkodeissa kaikki integroidaan samaan ryhmään.
Aloitin koulunkäynnin 1979. 80-luvulla luokalla 32 oppilasta ja yksi opettaja, jolla oli auktoriteetti. Käytös- ja tapakasvatus hoidettiin kotona. Me lapset emme hyppineet aikuisten nenille, emme kotona emmekä koulussa. Vanhemmat olivat tekemisissä opettajan ja koulun kanssa kerran, pari vuodessa, kun oli vanhempainilta. Koko ala-asteen aikana yhdenkään lapsen kanssa ei ollut ongelmia, muutama kävi jonkun aineen tukiopetuksessa, muutama viivästyneen s:n tai r:n takia puheopetuksessa. Yläasteelle siirryin toiseen kouluun, jossa oli tarkkis niille, jotka olivat liian levottomia tavallisiin luokkiin. Siellä oli kourallinen oppilaita, ei siis kovin montaa satojen oppilaiden yläasteeksi. Apukoulu oli toisella puolella kaupunkia, mutta en tuntenut ketään, joka olisi sinne siirtynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä 80-luvulla joutui häiriköidessään ottamaan huomioon, että rajan ylitettyä saattoi joutua niskavilloista kevennettynä lentämään käytävään lopputunniksi. Tunnen edelleen syvää kiitollisuutta tuosta toimintamallista muutamalle vanhalle miesopettajalle.
M48
Lapsen ruumiillinen kuritus kiellettiin jo 1800-luvulla ja 1900-luvulla siitä tuli opettajalle rangaistava teko. Ja ketään ei ole Suomen peruskoulussa lasta otettu niskavulloista tai opettaja on entinen opettaja.
Tietysti voi aina fanttasioida väkivallasta.
Aivan varmasti on otettu niskavilloista -80 luvulla, eikä sitä ole kukaan kokenut väkivallaksi. Tuohon aikaan tuollainen koettiin oikeudenmukaiseksi, koska kysymyksessä ei ollut mielivalta, vaan kuriton oppilas ymmärsi syyseuraussuhteen ja se oli ok kaikille. Voit työntää ne väkivaltafantasiasi hanuriisi.
On totta, että samaan aikaan kun koululaitokseen uitettiin nykyliberalismi ja opettajakunta alkoi vihervasemmistolaistua laajemmin, alkoi tämä perinteisten arvojen vainoaminen ja alasajaminen. Auktoriteetista tuli kirosana, koska se koettiin maskuliinisena ilmiönä jne.
Lopputulos on ollut nähtävissä jo jonkin aikaa. Mikään ei ole tuhonnut yhteiskuntaa enemmän kuin vasemmistoliberalismi.
Tämä jatkuva kaikkien ymmärtämisen pakko ,että ei tule kellekkään paha mieli.Käyttäydyt siellä luokassa vaikka miten hullusti niin ei saa komentaa.Jossain luokassa on saanut 1 häirikkö oppilas temmeltää ja sabotoida muiden opiskelua ihan koko ajan ,mutta komentaa ei saa ettei tule paha mieli.Pitää ymmärtää ,että Liisa Inkeri tai Seppo Martti on vain sellainen,mutta kaikilla on oikeus olla siellä luokassa vaikka sitten häirikkönä.Onkos hullumpaa enää kuin tämä.Niska perse otteella luokasta pois jollei säännöt kelpaa ja sillä siisti.Oppivathan olemaan.Nämä nipsut ja napsut ja raksut ,mistä nämä on tulleet.Häirikkö on häirikkö ja piste.Mitään ei muutenkaan enää kunnioiteta ja kauniita tapoja vaalita ,ettei tulee vaan paha mieli jos niitä vaatii.PISTE:
Ei se aina näin mennyt. Kyllä monikin opettaja saattoi hieman kurituksen kättä käyttää, siis aika kevyesti kuitenkin, mutta siihen ei läheskään aina puututtu. Sen muistan omilta kouluajoilta.