Kun tuntuu että on kemiaa ihmisen kanssa ja että hän on ihastunut. Voiko intuitioon luottaa?

Toivottavasti sinullakin onnistaa 😊

Vierailija kirjoitti:

Minulla on tällainen kuviteltu tai todellinen kemiatapaus työpaikalla - parin viikon päästä on pikkujoulut ja luulen, että siellä kyllä selviää, onko tunne molemminpuoleinen. Kyllä yllättyisin jos ei ole, sillä se on juuri sellaista sanatonta tiivistä tunnelmaa, yhteinen salaisuus vaikkei mitään siitä olla puhuttukaan. Raportoin sitten kuinka kävi 😊

Pikkujoulut oli ja niinhän se oli, että kemia todellakin oli molemminpuolista. Ja hän kertoi miettineensä ihan samoja ajatuksia, että kuvitteleeko hän vaan vai huomaanko minäkin sen jännitteen. Oli kiva ilta.

Vierailija kirjoitti:

No tuo periaate kuulostaa kylläkin juuri keinolta olla laittamatta itseään likoon jonka pohjana toimii pelko. 

Juuri näin. Julistankin seuraavan: en ikinä tule tekemään enää yhtään aloitetta ketään kohtaan. Missään asiassa. Ihan periaatteesta.

Käytännössä siksi, että en enää kestä tulla torjutuksi joka ainoa kerta.

Ei voi. Ajatukset ovat vain sinun päässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on tällainen kuviteltu tai todellinen kemiatapaus työpaikalla - parin viikon päästä on pikkujoulut ja luulen, että siellä kyllä selviää, onko tunne molemminpuoleinen. Kyllä yllättyisin jos ei ole, sillä se on juuri sellaista sanatonta tiivistä tunnelmaa, yhteinen salaisuus vaikkei mitään siitä olla puhuttukaan. Raportoin sitten kuinka kävi 😊

Pikkujoulut oli ja niinhän se oli, että kemia todellakin oli molemminpuolista. Ja hän kertoi miettineensä ihan samoja ajatuksia, että kuvitteleeko hän vaan vai huomaanko minäkin sen jännitteen. Oli kiva ilta.

Ihanaa! Kiva kuulla tällaisia tarinoita. Jatkuuko teidän juttu jotenkin? 😊

Meilläkin oli pikkujoulut ja kyllä ihastukseni minusta tykkää. Se on ihan selvä, vaikka kumpikaan ei sitä suoraan sanonut. Juteltiin pitkään kaksistaan. Toinen meistä on varattu, joten meidän juttu saa jäädä jutteluun, mutta oli ihanaa saada varmuus siihen, ettei ole kuvitellut koko juttua vaan toinen tuntee samoin. Tuli hyvä mieli siitä, että on toiselle jollain tavalla erityinen, ihan niinkuin hän on minulle.

Vierailija kirjoitti:

Onko kenelläkään kokemusta esimies-alainen asetelmasta?

Mulla. Hän oli kaiken lisäksi naimisissa. Ei kumpikaan tehty mitään, töissä välillä jopa välteltiin, mutta tunne meidän välillä ei tosiaan ollut vain kuvittelua. Kuusi vuotta siihen meni, mutta yhteen päädyttiin ja kymmenen vuotta jo avioliittoakin takana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kenelläkään kokemusta esimies-alainen asetelmasta?

Nykymaailmassa esimies tuskin tekee aloitetta, ettei sitä syytetä ahdistelusta. Aloite pitää tulla alaiselta. 

Itse esimiehenä allekirjoitan tän.

Nyt vahvasti ihastunut, mutta en voi itse sitä aloitetta tehdä. Vaikka saattaisikin johtaa johonkin hyvään. Toivon, että toinen uskaltaa. Olen valmis vaihtamaan työpaikkaa hänen takiaan.

Onko teillä jatkunut pitkääkin ihastuminen ja onko hän esihenkilösi? Oman kokemuksen mukaan työromanssit eivät onnistu.

Up

Kaikki voi myös olka oman mielesi projisointia.

Eli toive on niin kova, että se tuntuu todelta. Olen kokenut ja pudotus oli rankka, kun otin asian esille ja vastapuoli totesi minun erehtyneeni. Että hän on vain kaveri, mutta ei mitään muuta sen kummempaa.