Koiranpentu ahdistaa/kaduttaa
Muutaman viikon ollut. Varmaan ihan normi koiranpennun käytöstä, mutta ahdistaa ja turhauttaa, kun se tekee ei-toivottuja asioita, enkä meinaa millään saada sitä käyttäytymään oikein. Kaipaan elämää ennen koiraa, ahdistaa kun on koko ajan sidottu pentuun. Tietyt mielenterveyden ongelmat vielä tekee tilanteesta raskaamman, luulin että olisin tarpeeksi valmis, mutta ehkä en olekaan. Tuntuu, että seinät kaatuu päälle, olisi pitänyt uskoa heitä jotka sanoivat, ettei yksinasuvan kannata ottaa koiraa. Melkein tuntuu siltä, että kaduttaa koiran hankkiminen. Taisin tehdä virheen ja ahdistaa.
Kommentit (57)
Puppy blues on suht yleinen ilmiö, joka kuitenkin menee ohi. Kannattaa pohtia onko kyse siitä vai aidosti virheestä.
Koira on vielä pentu niin palauta äkkiä. Saavat sille vielä hyvän kodin.
No mutta nyt hoidat sen koiran, ei tässä ahdistukset auta. Pentuaika kestää vain hetken.
Tuo on ihan yleinen tunne. Onhan se suuri elämänmuutos. Ihan samalla tavalla kaduttaa esim kissanpennun tai lapsen hankinta :D ensimmäisinä viikkoina ja kuukausina. Yritä nyt hoitaa kunnialla pentuaika tunteista huolimatta. Kai koira kuitenkin oli harkittu päätös. Anna itsellesi aikaa sopeutua.
Sanoisin myös, että jos kasvattaja on hyvä, niin palauta pentu. Vaihtoehtoisesti etsi kotia eläinsuojeluyhdistyksen tai muun kautta (jos pentutehdas tai kasvattaja ei halua palautusta).
Soita sille myyjälle ja kerro rehellisesti asia. Että voisiko sen palauttaa tai mitä tehdä asialle. Tsi puhu asiasta perheellesi, jos on. Kaikki järjestyy kun pyydät apua <3
No sittenpä annat sen pois rakastavaan kotiin jossa se on toivottu. Et ahdistuksessasi ole ehkä paras koiran pitäjä, ajattelen vain koiran parasta. Mutta jotta ahdistus ei enää palaisi, älä ota enää koiraa. Ja vaikka tämä olisikin provo, tämänlaisia ihmisiä valitettavasti on olemassa.
Se on vaan koira. Ota se lähelle ja kerro kaikki asiat.
Ole ystävällinen ja ota yhteyttä pennun kasvattajaan ja kerro että olet muuttanut mielesi pennun pitämisen suhteen.
Pitäisi tuoda enemmän esille sitä, kuinka kuluttava koiranpentu on. Se todellakin vaatii voimia. Pennulta ja koiralta ei pitäisi odottaa saavansa yhtään mitään. Se tuottaa kyllä iloa ja hyviä hetkiä, mutta tuottaa valtavasti myös harmia ja aiheuttaa kuluja (syö sohvia, sairastaa).
Vierailija kirjoitti:
Koira on vielä pentu niin palauta äkkiä. Saavat sille vielä hyvän kodin.
Max puolet kauppahinnasta voi saada takaisin jos sitäkään. Näin se vaan menee.
Koiranpennun ensimmäinen vuosi on minulle ollut raskaampaa kuin lapsen vauvavuosi.
Palauta pentu omistajalle niin saa vielä hyvän kodin jos tosiaankin jo pienen hetken jälkeen niin ahdistaa ahdistaa ahdistaa!
Koira on vielä lapsi ja tosi pieni. Ei se osaakaan heti kaikkea. Koiraa ohjataan oikeaan ja kannustetaan. Katsopa koirakirjoja ja oppaita. Ole selkeä koiralle, ei epäselvä.
Pennussa on hirveä työ. Sen takia kaikki joilla on ollut koira ottavat aina uuden vain loma-aikaan. Ja koiraa ei tosiaan voi jättää yksin samoin kuin esim. kissaa (eikä kissaakaan tietysti vuorokaudeksi). Mieti vielä kerran, oletko valmis niin suureen sitoutumiseen 15 v ajaksi?
Tulee mieleen oma kokemukseni, kutsutaan puppy blues-nimellä. Tähän termiin törmäsin. Nyt en vaihtaisi koiraani pois, alku oli hankala. Anna itsellesi ja koirallesi aikaa. Päivä kerrallaan. <3
Vierailija kirjoitti:
Puppy blues on suht yleinen ilmiö, joka kuitenkin menee ohi. Kannattaa pohtia onko kyse siitä vai aidosti virheestä.
Mulla oli tää. Mutta meni ohi pian. Nyt koira on tosi rakas ja tärkeä perheenjäsen.
Ahdistaa ahdistaa ahdistaa.