Pitäisikö olla huolissaan. Kaupalla tänään ihan tutun näköinen nainen tervehti ja alkoi juttelemaan, kysyi mm. olenko vielä töissä?
sanoin sitten että jään eläkkeelle noin vuoden kuluttua. Juteltiin niitä näitä. En muista hänen nimeään enkä sitä että missä olemme tutustuneet.
Onko tämä merkki alkavasta muistisairaudesta?
Kommentit (17)
Kannattaa sanoaw suoraa: - Anteeksi mutta nyt en juuri muista, mistä tunnemme. . .
Onko kyseessä kenties omavirkailija työvoimahallinnosta?
Ehkä hän luuli sinua joksikin toiseksi.
Aah mä niin tiedän tuon tunteen kun ei millään muista kuka joku on ja mistä tunnetaan! Muutaman kerran olen paennut kaupasta vauhdilla kun tunnistan jonkun naaman mutta en millään muista mistä yhteydestä. Pelkona ollut, että se toinen tunnistaa minut ja tulee juttelemaan.
Noin käy kun on ollut useammassa eri työpaikassa ja harrastanut jotain jossa kohtaa paljon ihmisiä. Myös entisiin opiskelututtuihin törmää.
Ehkä se luuli sinua kaupan myyjäksi.
Mulle käy noin jatkuvasti. Jotkut ihmiset taas jäävät helposti mieleen. Tulee tutun näköinen naama vastaan kaupungilla niin hoksaan heti, että tuohan oli virkailijana, kun kävin vuonna 2010 peräkylän lamppumuseossa, pekkahan sen nimi oli. Sitten joitain ihmisiä en muista ollenkaan, vaikka oltaisiin oltu paljonkin tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Mulle käy noin jatkuvasti. Jotkut ihmiset taas jäävät helposti mieleen. Tulee tutun näköinen naama vastaan kaupungilla niin hoksaan heti, että tuohan oli virkailijana, kun kävin vuonna 2010 peräkylän lamppumuseossa, pekkahan sen nimi oli. Sitten joitain ihmisiä en muista ollenkaan, vaikka oltaisiin oltu paljonkin tekemisissä.
Kuulostaa tutulle 🤣😂..valitettavasti
Voi olla että muistisairaus onkin tuolla naisella.
Mä kysyisin muitta mutkitta, "kukas sä olitkaan?", ennen kuin alan tilittämään asioitani. Jos sittenkään. Mut mä olenkin mä. 💪🏻
Vierailija kirjoitti:
Onko kyseessä kenties omavirkailija työvoimahallinnosta?
Nyt muistin. Psyk. Sh.
Ap
Normimeno hopeaketulle ku typyt tunkee juttusille kauppareissuillaki.
Talvella tulee vielä lisähaastetta kun toisella on pipo syvällä päässä ja huivi suun edessä. Yritä siinä sitten tunnistaa.
Minulla on jo vuosia ajan kaupungissa tullut vastaan mies. Tuijottaa suoraan silmiin ja koitan vaihtaa katselua, eikös ne simmut poraa suoraan minun ögään. Kertoo meidän olevan tuttuja ja samassa työpaikassa ollaan oltu... Olen kysellyt missä? Niin vastaus on Lepola? Kukkatukku on lepola ainakin.... Mutta minä en ole ollut siellä.
Olin uimahallin saunassa, kun eräs nainen puhutteli minua nimellä ja kyseli myös lapsestani. Oli todella vaivaannuttavaa vastata, kun en muistanut henkilöä ollenkaan. Lopulta selvisi, että olimme noin 7 vuotta sitten olleet samalla askartelukurssilla työväenopistossa. Kauan piti vastailla ennen kun selvisi mistä tunnen hänet. Kuumotti todella sen saunan lisäksi. Kauhea tilanne kaikenkaikkiaan. Eikä sekään auttanut, että olimme tilanteessa ilkosillamme.
Vierailija kirjoitti:
Mä kysyisin muitta mutkitta, "kukas sä olitkaan?", ennen kuin alan tilittämään asioitani. Jos sittenkään. Mut mä olenkin mä. 💪🏻
Minusta oli nolo kun suoraan kysyin että kuka on, no sanoi nimensäkin eikä yhtään sytyttänyt vieläkään, toki tiesin että on sukua mummoni hautajaisissa, mutta jaksoi sitten kertoa että on nähty joskus 20 vuotta aiemmin. Pitäisikö muistaa ?
Heh, tuon perusteella jos pitäisi päätellä, minulla olisi ollut muistisairaus jo parikymppisestä.
Mulla vaan on huono kasvomuisti ja nimimuisti, ja kun nämä yhdistää, niin tulee tollaisia tilanteita.