Mä en tajua miten niin moni voi vain yhtäkkiä lakata rakastamasta omaa puolisoaan?
Tuntuu ajatuksena yhtä oudolta kuin että yhtäkkiä lakkaisin rakastamasta omaa lastani ja alkaisin haikailla jotain uutta lasta tilalle. Tai että lakkaisin rakastamasta vanhempia, tai sisaruksia. Eri asia jos toinen on väkivaltainen tms. Mutta että rakkaus vain yhtäkkiä loppuu? Puoliso on osa perhettä. Miten perhettä voi yhtäkkiä vain lopettaa rakastamasta? Perhe on kaikkein tärkeintä.
Onko ne jotka kyllästyvät puolisoonsa, valinneet vain alun perin ihan väärin? Ei sellaiseen ihmiseen, joka on sun perheenjäsen ja sielunkumppani, kyllästytä vain yhtäkkiä.
Kommentit (119)
Ei kai ne yhtäkkiä lopetakaan rakastamasta. Se rakkaus katoa pikkuhiljaa, kunnes sen joku päivä huomaa.
Vierailija kirjoitti:
Paloa varten tarvitaan sytyke ja elementit kuinka pitää liekki yllä.
Huomaa täällä kaamosväsymyksen surkuhupaisassa maassa kuinka ihmiset kyynistyy ja turtuu. Sääntöihin voi tehdä poikkeuksia eli ei sen aina tarvitse mennä niin kuten yleisesti elää siinä uskossa.
Kaikilla nämä suhteet eivät vain toimi oikein päin. Mun ex-mieheni vain tanssi naisystävän kanssa, kun itse halusin tanssia myös, niin haukkui minut tämän naisystävän kuullen, etten osaa tanssia lainkaan, kun ei oltu edes koskaan tanssittu yhdessä? Ja monet haukkumiset mieheltä, etten osaa pukeutua hyvin tai puhua oikein ja minun jopa titteli on väärin. Vihastuu, jos olen töissä, ja tullut vastaan minua, että jos olen minuutin myöhässä, niin haukkuu minua, ei ymmärrä lainkaan minun työnkuvaani, että en voi vain poistua työpaikalta hänen mukaansa. Itse mies myöhästyi ensi treffeiltä ja myöhässä, ja joka kerta myöhästyy joka kerta 15 min tai puoli tuntia, kun hänellä mukamas jotain muuta. Tanssii vain muiden vaimojen kanssa ja selittää minulle, että voi. voi, kun ton vaimoa ei oma mies huomaa, mutta jättää minut täysin yksin. Tarjoaa vain takkia näille muiden vaimoille ja minulle tiuskii, että saanhan minä sen takin ihan yksin päälle! Ei kiinnostanut enää olla tämän miehen kanssa. Täysin narksu luonne, joka haukkuu ja alistaa minua joka kerta, ei kiitos enää. En suostu enää haukuttavaksi. Sinulla ap ehkä hyvä avioliitto, mutta ei kaikilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paloa varten tarvitaan sytyke ja elementit kuinka pitää liekki yllä.
Huomaa täällä kaamosväsymyksen surkuhupaisassa maassa kuinka ihmiset kyynistyy ja turtuu. Sääntöihin voi tehdä poikkeuksia eli ei sen aina tarvitse mennä niin kuten yleisesti elää siinä uskossa.
Ihmisen voi kohdata 3 eri tasolla: Katsoa ylhäältä alas, alhaalta ylös tai samalta tasolta. Energiatasot joko lisääntyy tai hupenee tai voi yllä pitää.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin joskus rakastin. Rakkaus päättyi vihaan, petoksen ja katkeruuden kautta.
Toisillemme rakkautta vannottiin ja oltiin muka kuin toisillemme luodut. Sovittiin yhteen fyysisesti ja henkisesti. Halattiin, rakasteltiin ja suudeltiin. Katse tulevaisuudessa, yhteisiä suunnitelmia tehtiin, jopa vanhuusvuosia silmällä pitäen. Koin vihdoin löytäneeni sielunkumppanini. Elämä hymyili.
Yhteinen kovasti odotettu lapsi syntyi.
Tästä alkoi alamäki. Mies töissä jatkuvasti omassa yrityksessään. Aamusta iltaan ja illasta aamuyöhön, koska ravintolayrittäjänä piti itse olla aina paikalla valvomassa, että homma toimii.
Lapsen ollessa alle vuoden vanha tuli iso riita, jolloin kerroin, että homma ei näin toimi, että perheenä vietämme aikaa pari tuntia viikossa, erilaisissa elämänrytmeissä ja että koen olevani yksinhuoltaja pienen lapsemme kanssa.
Mies pakkasi vaatteensa heti pieneen laukkuun, sätti minut maan r
En usko noita sun eksän tarinoita pettämisestä jne. Se on vaan koittanut loukata sua mahdollisimman pahasti suuttuneena.
Kyllä ihan hyvin voi hurjasti ja aidosti rakastaa, mutta sitten rakkaus lakastuu. Syitä on tuhansia. Olisihan sekin ihan kummaa jos jokainen olisi vain ensirakkauden kanssa koko loppuelämän. Kuinka moni oikeasti myöhemmin aikuisena rakastuisi siihen ihmiseen johon rakastui 16-vuotiaana?
Mielestäni on myös omituista että ajatellaan että kadonnut rakkaus ei ollut "oikeaa rakkautta" ja että toinen teeskenteli.
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus puolisoa eli perheenjäsentä kohtaan vertautuu mulle muuhun perheenjäseneen. Ihastumiset ja säädöt erikseen, puoliso = perhe. Ei avioliittoon ja perheeseen sitoutumista edes voi verrata johonkin teiniajan suhteeseen.
Ei "perheeseen sitoutuminen" mitenkään takaa rakkauden pysyvyyttä. Romanttinen rakkaus on eri asia kuin rakkaus lapsiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei puolisoa voi tunnesiteeltään verrata omiin lapsiin, vanhempiin tai sisaruksiin ap:n esittämällä tavalla.
Se tunneside on ihan toinen ihmiseen, jonka on tavannut joskus jossain, alkanut sen kanssa ensin seurustelemaan ja siitä on kehittynyt parisuhde ja se perhe-elämä.
Siksi puolisoa voi todellakin lakata yhtäkkiä rakastamasta, kun taas rakkaus noihin muihin on niin syvällä ihmisessä, ettei se pääty koskaan.
Kyllä voi täysin verrata ainakin silloin, kun suhde on alkanut hyvin nuorena ja on kasvettu yhteen.
Ei voi verrata. Voi tulla yhtäkkinen syvä ällötys. Voi yhä välittää ja olla kiintynyt, muttei välttämättä rakasta vaikka kuinka olisi ollut yhdessä viimeiset viisisataa vuotta.
Jos puoliso vertaisi minua lapseen loukkaantuisin kyllä aika rankasti. Jotain muuta kuin sisko tai veli, tahtoisin myös puolisolle olla.
Mielestäni ajatus että rakkauden kumppaniin pitäisi kestää väkisin on jotenkin lahkolaista ja ahdistavaa.
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen! Olemme olleet yhdessä nuoresta asti ja nyt mies ei enää rakasta, tuosta noin vain keski-ikäisenä ilmoitti että haluaa eron. Kyllä minä ymmärrän että eroja tulee pitkissäkin suhteissa mutta mihinkä se yli 30 vuoden rakastaminen noin vain loppuu?! Sitä en vain tajua. Eikä mies muka itse edes tiedä kun yritän keskustella. Vielä vuosi sitten rakkautta oli selvästi ja nyt ei enää mitään, yhtikäs mitään. Kyllä tuntuu pahalta!
No vastaushan on ilmiselvä. Hän on rakastunut tietysti toiseen. Ei mies lähde ok liitosta muuten.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme, että lapset oireilevat erosta psyykkisesti. Jos äiti tai isä pystyy hylkäämään toisensa, perheenjäsenensä, ihan yhtäkkiä niin ihan hyvin pystyisi tekemään saman lapsellekin.
Tietysti parisuhteen ulkopuolisia ihastuksia voi tulla. Joko niille ei tee mitään tai voi sopia avoimesta suhteesta. Mutta jonkun hormonaalisen vietin takia hylkää PERHEEN?! Elämänarvot hieman pielessä jos ajattelee että perheen hylkääminen on sen arvoista.
Se koko perhe voi paremmin kun vanhemmat eivät tappele ja kidu. Kun rakkaus loppuu, se vain loppuu.
Epävakaat eivät kykene aikuiseen rakkauteen.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ajatus että rakkauden kumppaniin pitäisi kestää väkisin on jotenkin lahkolaista ja ahdistavaa.
Kultinomainen lahkolainen viha ydinperhettä kohtaan on sairasta. Kateushan siinä on syynä loppu viimein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen! Olemme olleet yhdessä nuoresta asti ja nyt mies ei enää rakasta, tuosta noin vain keski-ikäisenä ilmoitti että haluaa eron. Kyllä minä ymmärrän että eroja tulee pitkissäkin suhteissa mutta mihinkä se yli 30 vuoden rakastaminen noin vain loppuu?! Sitä en vain tajua. Eikä mies muka itse edes tiedä kun yritän keskustella. Vielä vuosi sitten rakkautta oli selvästi ja nyt ei enää mitään, yhtikäs mitään. Kyllä tuntuu pahalta!
No vastaushan on ilmiselvä. Hän on rakastunut tietysti toiseen. Ei mies lähde ok liitosta muuten.
Toivottavasti ei ole pettänyt. Se olisi aika paha paikka minulle!
Vierailija kirjoitti:
Kaksi kolmasosaa miehistä pettää jossain vaiheessa. Se tappaa suhteen ja tunteet nopeasti.
Jos pihtaatte, petämme. Jos ette, emme petä (niin helposti). Miehelle seksi nyt vain on se suhteen liima. Jos sitä ei ole, ei ole kohta suhdettakaan. Ei tämä sen vaikeampaa ole.
En ymmärrä minäkään enkä usko että jos on rakastanut alunperin niin se loppuu. Uskon että rakkauden voi kadottaa mutta sen voi löytää uudelleen. Itse olen kyllä sillä tavalla vakaa ihminen että itselle on helppo pysyä samassa totutussa kyllästymättä. Tietysti siihen vaikuttaa myös vastapuoli ja hänen käytöksensä ja lopullinen halu haluaako rakkauden pysyvän.
Monet noista ihmisistä eivät alunperinkään rakastaneet sitä puolisoaan, vaan tyytyivät siihen mitä aikanaan kykenivät saamaan.
Paloa varten tarvitaan sytyke ja elementit kuinka pitää liekki yllä.