Mä en tajua miten niin moni voi vain yhtäkkiä lakata rakastamasta omaa puolisoaan?
Tuntuu ajatuksena yhtä oudolta kuin että yhtäkkiä lakkaisin rakastamasta omaa lastani ja alkaisin haikailla jotain uutta lasta tilalle. Tai että lakkaisin rakastamasta vanhempia, tai sisaruksia. Eri asia jos toinen on väkivaltainen tms. Mutta että rakkaus vain yhtäkkiä loppuu? Puoliso on osa perhettä. Miten perhettä voi yhtäkkiä vain lopettaa rakastamasta? Perhe on kaikkein tärkeintä.
Onko ne jotka kyllästyvät puolisoonsa, valinneet vain alun perin ihan väärin? Ei sellaiseen ihmiseen, joka on sun perheenjäsen ja sielunkumppani, kyllästytä vain yhtäkkiä.
Kommentit (119)
No kun aivokemia normalisoituu viimeistään siinä 2 vuoden kohdalla niin se selittänee asian?
Ei se yhtäkkiä koskaan tapahdu. Jos on pitkä avioliitto, se rakkaus voi hiipua vuosien tai jopa vuosikymmenten aikana jos ns. kasvetaan erilleen. Ei se rakkaus puolisoon ole mikään itsestäänselvyys koska sse on erilaista rakkautta kuin rakkaus lapseen tai vanhempiin/sisaruksiin. Parisuhderakkaus tarvitsee paljon muuta kuin verisiteen ollakseen olemassa, läheisyyttä sekä fyysistä että psyykkistä.
Rakkaus puolisoa eli perheenjäsentä kohtaan vertautuu mulle muuhun perheenjäseneen. Ihastumiset ja säädöt erikseen, puoliso = perhe. Ei avioliittoon ja perheeseen sitoutumista edes voi verrata johonkin teiniajan suhteeseen.
Kun selvisi mitä peliä akka oli pitänyt toisen miehen kanssa, niin kyllä siinä rakkaus ja hellät tunteet aika äkkkiä haihtui.
Vierailija kirjoitti:
Ei puolisoa voi tunnesiteeltään verrata omiin lapsiin, vanhempiin tai sisaruksiin ap:n esittämällä tavalla.
Se tunneside on ihan toinen ihmiseen, jonka on tavannut joskus jossain, alkanut sen kanssa ensin seurustelemaan ja siitä on kehittynyt parisuhde ja se perhe-elämä.
Siksi puolisoa voi todellakin lakata yhtäkkiä rakastamasta, kun taas rakkaus noihin muihin on niin syvällä ihmisessä, ettei se pääty koskaan.
Kyllä voi täysin verrata ainakin silloin, kun suhde on alkanut hyvin nuorena ja on kasvettu yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme, että lapset oireilevat erosta psyykkisesti. Jos äiti tai isä pystyy hylkäämään toisensa, perheenjäsenensä, ihan yhtäkkiä niin ihan hyvin pystyisi tekemään saman lapsellekin.
Tietysti parisuhteen ulkopuolisia ihastuksia voi tulla. Joko niille ei tee mitään tai voi sopia avoimesta suhteesta. Mutta jonkun hormonaalisen vietin takia hylkää PERHEEN?! Elämänarvot hieman pielessä jos ajattelee että perheen hylkääminen on sen arvoista.
Täysin samaa mieltä! Jokainen pitäköön ihastuksensa ja jonkun kusisen salasuhteen. Se menee ohi. Perhettä ei sek takia kannattaisi rikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme, että lapset oireilevat erosta psyykkisesti. Jos äiti tai isä pystyy hylkäämään toisensa, perheenjäsenensä, ihan yhtäkkiä niin ihan hyvin pystyisi tekemään saman lapsellekin.
Tietysti parisuhteen ulkopuolisia ihastuksia voi tulla. Joko niille ei tee mitään tai voi sopia avoimesta suhteesta. Mutta jonkun hormonaalisen vietin takia hylkää PERHEEN?! Elämänarvot hieman pielessä jos ajattelee että perheen hylkääminen on sen arvoista.
Täysin samaa mieltä! Jokainen pitäköön ihastuksensa ja jonkun kusisen salasuhteen. Se menee ohi. Perhettä ei sek takia kannattaisi rikkoa.
Jos akka nuohoaa enemmän ihastuksensa kanssa kuin kotona, niin saa mennä vapaasti ihan minne vaan ja takaisin ei ole tulemista.
Rakastaa?????
= siivota
Pestä pyykit
Ansaita rahaa
Laittaa ruokaa
Olla terve ja kaunis
Haluta seksiä usein
Niin??????
Mikä vaan noista voi mennä koska vaan
Tai kaikki
Sit pitää jotain läskii työtöntä impotenttia rakastaa?
Juu ei!
NEXT
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalle sanoisin, että kumppaniaan kohtaan tuntema rakkaus on romanttista rakkautta. Ei siis millään lailla verrattavissa rakkauteen, jota tuntee lapsiaan/vanhempiaan jne kohtaan.
Rakkaus myös muuttaa muotoaan ajan kuluessa. Sanotaan myös, että rakastuminen on verrattavissa psykoosiin. Ihminen kulkee silloin pää pilvissä, katsellen asioita vaaleanpunaisten lasien läpi. Kun se pilvi hälvenee ja lasit putoavat pois silmiltä, näkee toisen ihan eri tavalla. Siinä sitten rakkaus kantaa, tai toisessa olevat asiat alkavat ärsyttää enemmän. Rakkauden vastakohtahan ei ole viha, vaan välinpitämättömyys.
Olipa sekavasti sanottu, mutta joo...
Minä vihaan vanhempiani
Ihminen on itsekäs peto
Teen mitä vaan selvitäkseni
Kauneus ja äly maskaavat tunnekylmyyteni
Miehet palvovat minua
Nautin joka hetkestä
K.us.isia pentuja en ala vääntänään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalle sanoisin, että kumppaniaan kohtaan tuntema rakkaus on romanttista rakkautta. Ei siis millään lailla verrattavissa rakkauteen, jota tuntee lapsiaan/vanhempiaan jne kohtaan.
Rakkaus myös muuttaa muotoaan ajan kuluessa. Sanotaan myös, että rakastuminen on verrattavissa psykoosiin. Ihminen kulkee silloin pää pilvissä, katsellen asioita vaaleanpunaisten lasien läpi. Kun se pilvi hälvenee ja lasit putoavat pois silmiltä, näkee toisen ihan eri tavalla. Siinä sitten rakkaus kantaa, tai toisessa olevat asiat alkavat ärsyttää enemmän. Rakkauden vastakohtahan ei ole viha, vaan välinpitämättömyys.
Olipa sekavasti sanottu, mutta joo...
Minä vihaan vanhempiani
Ihminen on itsekäs peto
Teen mitä vaan selvitäkseni
Kauneus ja äly maskaavat tunnekylmyyteni
Miehet palvovat minua
Nautin joka
Anu sagim..? Sinäkö siellä??.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalle sanoisin, että kumppaniaan kohtaan tuntema rakkaus on romanttista rakkautta. Ei siis millään lailla verrattavissa rakkauteen, jota tuntee lapsiaan/vanhempiaan jne kohtaan.
Rakkaus myös muuttaa muotoaan ajan kuluessa. Sanotaan myös, että rakastuminen on verrattavissa psykoosiin. Ihminen kulkee silloin pää pilvissä, katsellen asioita vaaleanpunaisten lasien läpi. Kun se pilvi hälvenee ja lasit putoavat pois silmiltä, näkee toisen ihan eri tavalla. Siinä sitten rakkaus kantaa, tai toisessa olevat asiat alkavat ärsyttää enemmän. Rakkauden vastakohtahan ei ole viha, vaan välinpitämättömyys.
Olipa sekavasti sanottu, mutta joo...
Minä vihaan vanhempiani
Ihminen on itsekäs peto
Teen mitä vaan selvitäkseni
Kauneus ja äly maskaavat tunnekylmyyteni
Anulla on poika..ei se se oo
Ihmiset rakastavat sitä, kun joku rakastaa heitä kun he reppanat eivät osaa rakastaa vielä itseään. Kun menee nuorena yhteen tästä tunteesta ja ajan myötä oppii rakastamaan itseään, sitten tajuaa mitä rakkaus on. Tosi moni tarrautuu rakastamiseen vaikka väkisin kuvitellen sen rakkaudeksi.
Vierailija kirjoitti:
Rakastaa?????
= siivota
Pestä pyykit
Ansaita rahaa
Laittaa ruokaa
Olla terve ja kaunis
Haluta seksiä usein
Niin??????
Mikä vaan noista voi mennä koska vaan
Tai kaikki
Sit pitää jotain läskii työtöntä impotenttia rakastaa?
Juu ei!
NEXT
Tässä on totuus, se yksi promille instastooreissa joka hoitaa puolison hautaan , ei asiaa muuksi muuta
Sitten ovat TYYTYJÄT
Nuo kaljujen lyhyiden miehien lihavat vaimot
Jahas ja siihen loppui ketju
Löysitkö vastauksen ap?
Miksi rakkaus loppuu???
Vierailija kirjoitti:
Ei puolisoa voi tunnesiteeltään verrata omiin lapsiin, vanhempiin tai sisaruksiin ap:n esittämällä tavalla.
Se tunneside on ihan toinen ihmiseen, jonka on tavannut joskus jossain, alkanut sen kanssa ensin seurustelemaan ja siitä on kehittynyt parisuhde ja se perhe-elämä.
Siksi puolisoa voi todellakin lakata yhtäkkiä rakastamasta, kun taas rakkaus noihin muihin on niin syvällä ihmisessä, ettei se pääty koskaan.
H.u.o.ra äitini elää jossain...
En mene h.uuoo ran hautajaisiin
Toivottavasti on yksin ja köyhä:)
Vierailija kirjoitti:
Sitten ovat TYYTYJÄT
Nuo kaljujen lyhyiden miehien lihavat vaimot
Mistä tiesit??? Ap
Netflixillä pyörii outlander sarja.
Siinä näytetään mitä on rakkaus.
Vain kauniit ja komeat saavat rakkauden.
Lihavat lisääntyvät
Heitä rakastavat vain lapset
Mä olen ensirakkauden kanssa yhdessä. Tai siis vielä jonkin aikaa kun miehelle puhkesi paha kriisi kun 50 alko koputtaa ovella. Kyllä mä tunsin että tuo on se oikea minulle ja paljon olen rakastanut ja rakastan edelleenkin vaikka tilanne on mikä nyt on.