Lapseni on taidelukiossa, ja haaveilee taideurasta. Mitä ajatella?
Ennen ajattelin, että on tärkeintä tehdä sitä mitä rakastaa, nuorimmaiseni on niin hyvä piirtäjä että uskon että hänellä olisi ollut mahdollisuus menestyä esim. jollakin taideteollisella alalla. Aiemmin myös hänen opettajansa ovat sanoneet tätä, että hän on tulevaisuuden lupaus, yksi luokkansa parhaista
Kun katson miten tekoäly pystyy nykyään luomaan kuvia... en ole enää niin varma.
Nuorimmaisena on myös huolissaan siitä. Mutta hän on panostanut niin monta vuotta tällaiseen (hänen pääasiallinen harrastuksensa, koulussa taiteilu ei riitä hänelle alkuunkaan) että ei halua lopettaakaan.
Vanhempana en tiedä mitä ajatella, tai mitä neuvoa. En halua murskata hänen unelmia, mutta en halua että hän joutuu epäreiluun kilpailutilanteeseen tekoälyjä vastaan, eikä työllisty. Hänellä koulu menee muuten ok, mutta muita intohimoja tai suuria kiinnostuksen kohteita ei ole.
Moni sanoo, että ainahan voi harrastaa, mutta itse tiedän hyvin kolmen lapsen äitinä, ettei sitä aikaa harrastamiselle juuri jää. Se on sellainen valhe minkä itselleen moni on sepittänyt ja hankkinut "oikean työn" ja sitten huomaa, että se nuoruuden intohimo jäi, koska aikaa tai energiaa ei yksinkertaisesti jää riittävästi. Ei ainakaan siihen, että voisi kehittyä jotenkin hyväksi. Harrastaminen jää sellaiseksi satunnaiseksi höntsäilyksi, jos sitäkään
Kommentit (131)
Elän nimenomaan sillä pelkällä taiteella. Työtä se on vaatinut ja vaatii. Tekoäly ei ole kohdallani uhka, enkä tee yhtään mitään digitaalisesti, jos puhelimen taskulaskinta ei lasketa.
Toinen vanhempani tuki varauksetta, toinen käytti kymmenen vuotta aikuisuudestani ehdottelemalla toista ammattia. Nyt hänkin on pyörtänyt puheensa, mutta välimme olivat jännitteiset pitkään.
Etukäteen ei voi tietää, kuka menestyy alalla. Välit omaan lapseen saa kyllä pilattua.
Minä kävin kuvisluokan (3-9 luokat) ja lisäksi kuvislukion. Tunnen vieläkin paljon samaa porukkaa ja moni lähti lukemaan taidetta, pari jopa stipendillä ulkomaille. Vain yksi tutuistani on täyspäiväinen taiteilija, ja se on mahdollista siksi että meni naimisiin todella älykkään ja osaavan miehen kanssa joka myöhemmin luki tohtoriksi ja on viimeiset 10 vuotta ollut parhaiden tienanneiden listoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan ostaisi tekoälyn tekemän taideteoksen????
Ei kukaan, mutta juuri kukaan ei osta mitään muutakaan taidetta enää. Niitä perinteisiä taideteoksia ostavat hyvin harvat. Kysyntä on suorastaan romahtanut viimeisen viiden vuoden aikana.
Tämä ei ole totta.
Noin vuosi sitten oli pieni notkahdus, mutta korona-aikana oli suorastaan ostobuumi, kun ihmiset sijoittivat koteihinsa matkustamisen sijaan.
Yksityisasiakkaiden lisäksi taidetta ostavat säätiöt ja museot.
Ammattitaiteilijoille tuloa tuo myös julkinen taide, eli rakennuksiin tai rakennettuun ympäristöön sijoitettavat teokset. Niiden toteuttaminen vaatii erityistä osaamista ja aika lailla projektinhallintaa.
Aina voi ruveta vaikka arkkitehdiksi
Kuulostaa ihan minulta. Onneksi päätin lopulta kuitenkin lukea "turvallisen" ammatin, jossa vakityö ja hyvä palkka. Nyt kun katsoo tät AI taidetta niin ärsyttää ja onhan se surullista. Jos livenä piirrän jotakin nopeasti post-it lapulle, niin työkaverit ihailee. Mutta tuo on täysin totta, että into kuluttaa työpäivän jälkeen monta tuntia jonkin maalaamiseen, joka vie tekoälyltä pari sekuntia... ei oikein innosta. Nyt netissä monet postaa kuvia jotka on tehty tekoälyllä ja kuvittelevat olevansa artisteja.
Vierailija kirjoitti:
Minä kävin kuvisluokan (3-9 luokat) ja lisäksi kuvislukion. Tunnen vieläkin paljon samaa porukkaa ja moni lähti lukemaan taidetta, pari jopa stipendillä ulkomaille. Vain yksi tutuistani on täyspäiväinen taiteilija, ja se on mahdollista siksi että meni naimisiin todella älykkään ja osaavan miehen kanssa joka myöhemmin luki tohtoriksi ja on viimeiset 10 vuotta ollut parhaiden tienanneiden listoilla.
Minä taas tunnen täysipäiväisiä taiteilijoita, sekä omilta opiskeluajoilta että työelämästä. Juuri kenelläkään muutamaa niin sanottua julkkista lukuun ottamatta ei ole rikkaita puolisoita, enemmänkin ihan tavallisia palkansaajia. Tunnen myös muutaman taiteilija-taiteilija-pariskunnan.
Sen sijaan heillä on kaikilla edullinen elämäntyyli. Asuntona jokin mummonmökki tai kansakoulu maalla, kasvimaalta ruoka, remontit tehdään itse ja yleensä sisustus on boheemin upea. Taiteilijoilla usein tuntuu olevan paljon visioita ja kädentaitoja ihan arjessaan.
Minä yritin pari vuotta sitten tilata teosta eräältä taiteilijalta. Kerroin mitä halusin, rahasummista ei ollut kovin tarkkaa puhetta mutta kerroin että laadukasta ja hieman isompaa olisin ollut vailla ja lähtöhinta olisi 5000€. (nimeni googlettamalla olisi varmaan myös löytynyt maksukyvystä tietoa, ja juuri sopivasta olisin ollut valmis maksamaan 12 000 - 13 000)
Ei sitten vastannut takaisin vaikka taiteellisesti annoin liki vapaat kädet... Tila ja se, että tulisi olohuoneeseen oli spekseinä (sanoin että olohuoneeseen en halua mitään kauhean murheellista, mutta ajatuksia herättävää kuitenkin)
Päädyin ostamaan jotain muuta, säästin varmaankin pitkän pennin siinä. Pidän nykyisestä kyllä kovasti mutta hieman välillä harmittaa että en juuri tämän taiteilijan teosta saanut.
Käske lapsesi tutustua YouTubesta taiteilijoiden elämään. Pelkkä piirtäminen ei riitä, vaan pitää osata it-taitoja ja markkinointia.
Taiteilu on mahdollista vaikka tekisi muutakin työtä. Näin teen itse, ja on kiva että on säännölliset tulot samalla kun kehitän taidettani ja pyörittelen ideoita. Olisi raskasta, jos minun pitäisi saada toimeentulo vain siitä. Joskus toki töissä tylsistyttää kun on hyviä ideoita, ja kädet syyhyää päästä tekemään mutta pitää odottaa että pääsee kotiin :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kävin kuvisluokan (3-9 luokat) ja lisäksi kuvislukion. Tunnen vieläkin paljon samaa porukkaa ja moni lähti lukemaan taidetta, pari jopa stipendillä ulkomaille. Vain yksi tutuistani on täyspäiväinen taiteilija, ja se on mahdollista siksi että meni naimisiin todella älykkään ja osaavan miehen kanssa joka myöhemmin luki tohtoriksi ja on viimeiset 10 vuotta ollut parhaiden tienanneiden listoilla.
Minä taas tunnen täysipäiväisiä taiteilijoita, sekä omilta opiskeluajoilta että työelämästä. Juuri kenelläkään muutamaa niin sanottua julkkista lukuun ottamatta ei ole rikkaita puolisoita, enemmänkin ihan tavallisia palkansaajia. Tunnen myös muutaman taiteilija-taiteilija-pariskunnan.
Sen sijaan heillä on kaikilla edullinen elämäntyyli. Asuntona jokin mummonmökki tai kansakoulu maalla, kasvimaalta ruoka, remontit tehdään itse ja yleensä sisustus on bo
Mistä sinä tiedät kenellä on rikas puoliso?
Eipä siitä minunkaan tuntemastani pariskunnasta mitenkään tietäisi että toinen on niinkin hyvätuloinen kuin on jollei oikeasti tiedä ja tunne... Tavallisia ihmisiä ovat.
Suurin osa hyvätuloisista elää aivan samanlaista elämää kuin muutkin, vain ilman rahahuolia.
Vierailija kirjoitti:
Taideopintojen sijaan kanattaisi käydä yrittäjyysopintoja ja markkinointia. Niillä on enemmän merkitystä uran kannalta kuin lahjoilla.
Lisäksi on aivan oleellista omata hyvä ja kestävä viinapää. Pitää pystyä ja jaksaa liikkua niissä rahapiireissä jotka haluaa maksaa taiteesta, vaikka eivät siitä mitään muuten välitä tai ymmärrä. Kunhan se vaan kuuluu piireihin.
Tuli myös mieleen ns latotaiteilija J. Palmu. Hän teki kyllä rahaa. Liki jokaisen kunnanjohtajan ja kotiseutuneuvoksen ja autokauppiaan seinällä on hänen teos. Kate kohdallaan. Toki muuten tätä elämäntyyliä ei voi millään suositella, varsinkin kun nyt puhutaan ap:n lapsesta,jolla vasta elämä alussa.
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan heillä on kaikilla edullinen elämäntyyli. Asuntona jokin mummonmökki tai kansakoulu maalla, kasvimaalta ruoka, remontit tehdään itse ja yleensä sisustus on boheemin upea. Taiteilijoilla usein tuntuu olevan paljon visioita ja kädentaitoja ihan arjessaan.
Tuossa taitaa olla kuvailtuna täsmälleen se, miten nykyisin moni hyvätuloinen elää. Ensinnäkin on varallisuutta sen verran että uskaltaa sen mummonmökin ostaa ilman huolta että joku rakennevika kaataa talouden.
Sen lisäksi on aikaa hoitaa sitä kasvimaata... Taloudellinen tilanne antaa vapautta viettää aikaa kirppareilla etsimässä sitä upeaa juttua joka juuri sopii täydellisesti kotiin...
Pienituloinen ei todellakaan ehdi tehdä siitä mummonmökistään upeaa ja persoonallisen kauniisti sisustettua.
Taide on todella paljon muutakin kuin "vain" piirtämistä tai maalaamista. Yksittäisillä kuvilla, pienellä teosmyynnillä ei juuri mihinkään pötki. Mutta käykää katsomassa taidenäyttelyitä - kokonaisia konsepteja ideologioineen. Paljon toki on paskaa taidetta, mutta on myös paljon sitä mitä tekoäly ei tule korvaamaan. Tekoäly voi olla taiteilijalle myös työkalu. Taiteilijuus on nerokkaita ideoita yhdistettynä riittävään kädentaitoon. Jos tämä älykkyys taustalta puuttuu, menestyy ehkä enemmän kuvittajana tai sisustustaiteilijana. Apurahoja kyllä voi saada toimivilla konsepteilla. Opetustöillä voi elättää itseään. T. Ammattitaiteilija
Vierailija kirjoitti:
Aina voi ruveta vaikka arkkitehdiksi
No ei voi. Opiskelemaan hakevista murto-osa pääsee edes sisään.
Vierailija kirjoitti:
Taide on todella paljon muutakin kuin "vain" piirtämistä tai maalaamista. Yksittäisillä kuvilla, pienellä teosmyynnillä ei juuri mihinkään pötki. Mutta käykää katsomassa taidenäyttelyitä - kokonaisia konsepteja ideologioineen. Paljon toki on paskaa taidetta, mutta on myös paljon sitä mitä tekoäly ei tule korvaamaan. Tekoäly voi olla taiteilijalle myös työkalu. Taiteilijuus on nerokkaita ideoita yhdistettynä riittävään kädentaitoon. Jos tämä älykkyys taustalta puuttuu, menestyy ehkä enemmän kuvittajana tai sisustustaiteilijana. Apurahoja kyllä voi saada toimivilla konsepteilla. Opetustöillä voi elättää itseään. T. Ammattitaiteilija
Tuo on juuri sitä mitä suurin osa ihmisistä lukee taiteeksi...ongelma on, että hyvin harva sillä itseään pystyy elättämään...gallerioita ja varsinkin niissä kävijöitä on hyvin rajallinen määrä...
Voihan sitä yrittää, jos todella tahtoo ja tiedostaa mitä se vaatii ja on valmis toimimaan yrittäjänä. Aina joku harva onnistuu menestymään. Suurin osa ei elä taiteella tai elämä on kituuttamista.
Joka tapauksessa on oltava oma valinta, ei vanhempien.
Älkää IKINÄ arvostelko lastenne opiskelupaikan-/ammatinvalintaa. Minä opiskelib sisustussuunnittelua, mutta ala ei kiinnostanut yhtään, en ikimaailmassa haluaisi työskennellä toimistossa tietokoneen ääressä. Opiskelujeni kautta tutustuin rakennusalaan ja siitä sain innostuksen maalarin ammattiin, joten opiskelin sen. Äitini oli todella pettynyt, kun en halunnutkaan suurempituloisiin ja "parempiin" töihin ja minusta tulikin "vain" maalari. Voi sitä itkun määrää, kun lapsesta tulikin duunari.
Mutta kas kummaa, heti kun äitini kotona pitäisi tehdä remppaa -tapetoida, maalata yms, niin silloin heti ollaan kyselemässä minua ilmaiseksi (tietenkin) tekemään.
Muistan ikuisesti sen sättimisen alani valinnasta enkä ikinä tule sitä antamaan anteeksi. Opiskelupaikka on LAPSEN valinta, vanhemmilla ei ole mitään oikeutta sitä arvostella.
Upeaa on jos pääsee opiskelemaan mieleistään alaa, varasuunnitelma kaksi olisi hyvä olla mielessä jos taiteen tekeminen ei lyö leiville, ehkä taidealan opettaja tai jotain ...
Vierailija kirjoitti:
Älkää IKINÄ arvostelko lastenne opiskelupaikan-/ammatinvalintaa. Minä opiskelib sisustussuunnittelua, mutta ala ei kiinnostanut yhtään, en ikimaailmassa haluaisi työskennellä toimistossa tietokoneen ääressä. Opiskelujeni kautta tutustuin rakennusalaan ja siitä sain innostuksen maalarin ammattiin, joten opiskelin sen. Äitini oli todella pettynyt, kun en halunnutkaan suurempituloisiin ja "parempiin" töihin ja minusta tulikin "vain" maalari. Voi sitä itkun määrää, kun lapsesta tulikin duunari.
Mutta kas kummaa, heti kun äitini kotona pitäisi tehdä remppaa -tapetoida, maalata yms, niin silloin heti ollaan kyselemässä minua ilmaiseksi (tietenkin) tekemään.
Muistan ikuisesti sen sättimisen alani valinnasta enkä ikinä tule sitä antamaan anteeksi. Opiskelupaikka on LAPSEN valinta, vanhemmilla ei ole mitään oikeutta sitä arvostella.
Tietysti se on lapsen valinta, mutta olen itse ainakin todella onnellinen että vanhempani kertoivat millä aloilla saa sellaista palkkaa jolla elää mukavasti.
Halusin olla *****taiteilija. Se olisi tarkoittanut surkeaa elintasoa ja muiden ehdoilla menemistä hyvin paljolti. Olen todella kiitollinen että vanhempani selittivät minulle elämän realiteetteja ja nykyisin olen sen verran hyvin toimeentuleva että minulla on aivan oma *****harrastuspaja jossa vietän aikaa ja nautin siitä että saan tehdä juuri sitä mitä siellä haluan.
Kun toimeentulo on muulla tavalla turvattu niin olen jopa saanut kutsuja useampaan galleriaan, (No ok, kahdeksassa olen Suomen ulkopuolella ollut) kun olen saanut tehdä juuri sitä mitä haluan.
Jos kaikki aika olisi mennyt sen tekemiseen, joka juuri ja juuri elättää, niin en usko että olisin sitä täsmälleen omaa juttua saanut koskaan tehdä. Olisin jäänyt paitsi niistä kokemuksista joita sen toisen ammatin taloudellisen turvan vuoksi olen pystynyt tekemään.
Ketjua lukematta...
Sano lapsellesi että IT/markkinointi ovat niitä aloja joissa taiteelle tulevaisuudessa on kysyntää. Peli- ja muut viihdealat keskittyvät yhä enemmän sinne, ja markkinointipuolella visuaalinen osaaminen on suuri plussa.
Aivan puhtaaseen pensseli ja kanvas -taiteeseen lähtemistä en suosittelisi kenellekään, mutta jos siihen pehmeään taideosaamiseen ja -lahjakkuuteen on jotain kovaa osaamista lisänä niin työtilanne tulee suurella todennäköisyydellä olemaan hyvä.
Maailma on muuttunut kovin mielikuvilla vedetyksi ja taideosaamisella todellakin on paikkansa, mutta se tosiaan vaatii nykyään muutakin kuin vain sitä pelkkää taidetta.
Jos ne ai:n tekemät hienot kuvat pelottaa niin olemme vielä todella kaukana siitä että AI:lla olisi mielikuvitusta tai ymmärrystä siitä miten ihminen innostuu uudesta ja erilaisesta. Niiden AI:n tekemiä kuvia ja kuinka ne muodostuvat on tosin tärkeää ymmärtää jos taidealalle haluaa, eli senkin puolesta IT on hyvä paikka lähteä opinnoissa liikkeelle.
Itse olen suositellut omilleni pientä määrää taideopintoja. Taide laajentaa osaamiskenttää siihen sellaiseen suuntaan johon esim pelkällä koodaamisella ei pääse.
Mieheni ja minä molemmat olemme IT-alalla, 40-50-vuotiaita urillamme pitkälle edenneitä, eli jonkinmoista näkemystä on siitä mitä alalle kaivataan.
Tsemppiä opintoihin lapsellesi.