Parisuhde vessasta alas ilman syytä
Loin tästä jo viestiketjun tänään aiemmin, mutta se poistettiin ilman syytä. Keskustelu oli täysin asiallista, vaikkakin minua kutsuttiin takertujaksi ja kontrollifriikiksi yms. kun vaadin ex-naisystävältäni jonkinlaista inhimillistä käytöstä itseäni kohtaan.
Luon saman viestiketjun uudestaan, jossa on myös lainattuna aiempi kirjoitus. Aihe on minulle hankala ja minun on todella vaikea käsitellä eroa.
Otsikko kertoo oikeastaan kaiken olennaisen. Erosin kaksi viikkoa sitten.
Seurustelin noin puoli vuotta naisen kanssa. Meillä ei ollut koskaan mitään erimielisyyksiä, jaoimme samanlaisia arvoja ja mielenkiinnon kohteita sekä huumorin. Hän tapasi minun perheeni ja minä hänen. Keskustelimme jopa yhteen muuttamisesta. Kaiken kaikkiaan arki sujui hyvin.
Sitten kaikki muuttui yhtäkkiä. Hän alkoi perumaan sovittuja tapaamisiamme ja viestittelykin väheni lähes olemattomiin. Tietysti huolestuin ja kysyin, että onko kaikki hyvin. Hänen vastauksensa oli, että hänellä on minusta johtumattomia huolia mm. työstressin takia. Niinpä annoin tilaa.
Viikon jälkeen, kun hänestä ei ollut kuulunut mitään, olin jälleen yhteydessä ja vaadin jonkinlaista vastausta, että missä mennään, joten soitin hänelle. Vastaus oli hyvin epäselvä, lähes olematon. Hän vetosi edelleen ym. syihin ja sovimme, että tapaamme lähipäivinä.
Lähipäivää ei kuitenkaan koskaan tullut, sillä hän perui aina jonkun epämääräisen syyn takia tapaamisemme. Minulle riitti ja ilmoitin, että en ansaitse tällaista kohtelua ja hän voi heittää minulta hänen luokseen jääneet tavarat roskiin.
En enää ole kuullut hänestä."
Olinko minä tosiaan se paha ihminen tässä suhteessa, kun epätietoisuus sattui minuun kovasti ja halusin tietää missä mennään?
Kommentit (753)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos se vaan ihan oikeasti ei jaksanut viestitellä tai tavata just nyt. Ja sitten sä aloit jankkaamaan. Ja olisit jankannut tavatessa varmaan jatkuvasti, jos olisit huomannut olevan vaisu ja allapäin.
Kaikkihan olisi vähän ajan kuluttua voinut parantua, mutta sitten sä teitkin jo bänät.
Eiköhän se näistä jutuista jo huomannut ettei tulisi jaksamaan sun kanssa.
Että eiku etiäpäin.
Pyrin olemaan irti tästä "entä jos" ajattelusta sen vahingollisuuden takia.
Olet ihan oikeassa, noin olisi voinut käydä.
Kuten kuitenkin tänne jo aiemmin kirjoitin, niin hän tiesi epätietoisuudessa pitämisen olevan minulle punainen vaate ja kuolema suhteellemme, vaikka hänen käytöksellään ei olisikaan ollut mitään tekemistä meidän väliemme kanssa.
Huomaa, että tarvitset jatkuvaa huomiota egosi tueksi ja eroat itkupotkuraivaritekstiviestillä, jos et huomiota saa. Silti olet mielestäsi uhri ja jätetty, kun nainen ei anellutkaan sinua muuttamaan mieltäsi.
Mitkä tarkalleen olivat ne syyt, millä hän perui sovittuja tapaamisia? Vähän enemmän infoa nyt, kun ihmisten käsitykset epämääräisistä syistä voivat vaihdella.
Jos mies sekoaa (esin alkaa puhua erosta) pienestäkin vastoinkäymisestä, itse naisena totean, ettei mies ole mua varten, koska kaipaan mieheltä henkistä vakautta ja vahvuutta. Tätä tarjoan myös itse.
Tässä tapauksessa se henkinen vakaus ja vahvuus olisi ilmennyt mm. näin: mies huomaa naisen vetäytyvän. Mies kertoo naiselle, että tämä on hänelle tärkeä mutta antaa naiselle aikaa miettiä, mitä suhteelta haluaa vai haluaako mitään. Ja sitten mies jättää naisen rauhaan niin pitkäksi aikaa, kun järkeväksi katsoo odottaa, miten tilanne kehittyy. Itselläni tämä aika olisi muutama kuukausi, jos olisin todella kiinnostunut. Ja tuon ajan jälkeen ottaisi naiseen yhteyttä ja kysyi, mikä on naisen ajatus suhteen jatkosta. Jos nainen ei vastaisi, olisi se naiselta törkeää käytöstä ja kertoisi miehelle sen, ettei nainen ole sitä, mitä mies elämäänsä kaipaa. Jos nainen vastaisi, että suhteen jatko kiinnostaisi, sitten lähdettäisiin liikkelle siitä tilanteesta. Parisuhteen rakentaminenkin vaatii vähän hermoja ja sitä, että kestää ajoittaista epävarmuuttakin.
Eihän se nainen ole syyllinen tämän miehen traumoihin aiemmasta suhteesta eikä mies voi vaatia naista käyttäytymään tietyllä kaavalla, koska hänellä on traumoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolivuotta tapailua ei ole parisuhde. Nyt ei vaan onnistunut. Olet kovin varma, että teillä synkkaa ja on yhteisiä mielenkiinnon kohteita. No näin ei loppujen lopuksi ollut.
Kyllä puoli vuotta on jo parisuhde!!
Mitä ihmettä.
Todellakaan ei ole. Hyvä jos tuollaista tapailua lasketaan edes seurusteluksi.
Seurustelua on, kun sovitaan että seurustellaan eli tapaillaan vaan toisiaan.
Seurustelukin on parisuhde.
No eikä ole. Seurustella voi vaikka monen kanssa yhtäaikaa.Tässä tapauksessa ei selkeästi oltu sovittu yhtään mistään.
ap siis jätti naisen ja nyt ihmettelee, miksei nainen vastaa viesteihin?
mitä ihmettä?
te ootte eronneet, nainen on varmastikin surullinen ja loukkaantunut. miksi ihmeessä hän vastaisi sulle tai haluisi nähdä sut?
Onko selityksen vaatiminen muuttuneelle käytökselle yhdellä viestillä yli viikon jälkeen jankuttamista?
Vierailija kirjoitti:
Eksäsi hoiti tilanteen todella epäkypsästi ja huonotapaisesti. Jotkut ihmiset ei vaan kestä tilanteiden hoitamista suoraan, vaan mielummin välttelevät epämiellyttäviä tilanteita (me kaikki varmaan tehdään tätä jossain määrin). Silloin kun on kyseessä suhde toiseen ihmiseen, niin olisi tietysti hyvä ottaa itseä niskasta kiinni ja sanoa suoraan jos haluaa lopettaa.
Eksälläsi oli varmasti syynsä miksi ei halunnut jatkaa. Ehkä hän ei vain tuntenut kovin syvästi, vaikka suoranaisia ongelmia ei ollutkaan. Se on joskus jopa hankalampi tilanne kun järjellä ajatellen toinen on ihan hyvä, lähtökohdat suhteeseen olisi ihan kohtuulliset, mutta tunne ei vain tule tai loppuu kesken. Miten silloin perustelet lopettamisen itsellesi ja sille toiselle, joka saattaa olla ihastunut ja haluaa tietää miksi. "Noku ei vaan huvita".
Etenkin jos toinen on kovin vaativa (en lukenut toiste ketjua) ja toinen taas välttelevä, niin sillä välttelevällä voi o
Tämä on totta, että voidaan vältellä asiaa jos pelkää/ounastelee, että toinen alkaa vaatia seikkaperäisempiä selityksiä kuin mitä osaa antaa tai että selitys ei kelpaa sanoi mitä sanoi tai että alkaa ympäripuhuminen. Silti olen sitä mieltä, että se yksi avoin ja asiallinen keskustelu on sille jätetylle osapuolelle "tarjottava", ja silloin pitää puhua rehellisesti. Myös siitä, jos ei ole tunteita. Katoaminen ja epämääräinen mumiseminen on lapsellista ja raukkamaista, jos nyt oletetaan että toinen osapuoli on ihan kypsän ja järkevän oloinen ihminen. Kyllä deittaillessa on vastuuta siitä, että miten kohtelee toista ja jos tilanne on tällainen kuin aloittaja sen esittää niin onhan tuossa jo aika isoja panostuksia tehty kun on tavattu vanhemmat ja yhteenmuutosta puhuttu. Siis oletan että on keskusteltu yhteenmuutosta suunnitelmana, ei sillä tavalla yleisesti tutustumismielessä että mitä toinen haluaa parisuhteelta, yhdessäasumista vai mitä.
Mutta jos epäkypsä välttelijä ei halua keskustella, niin sitä ei hänestä irti saa vaikka tenttais maailmantappiin. Hän vain vetäytyy enemmän. Vastauksia ei ehkä tule, mutta epäkypsälle eksälle voi sanoa että hänen tekemisensä satuttaa ja jättää jäljen ja epäluottamuksen häneen ja tapailuun muutenkin. Ainakin itse sanoisin näin. Ja sanoisin myös, että se mitä hän tekee on yksinkertaisesti väärin tuossa kohtaa suhdetta. Sitten lopettaisin siihen. Ja menisin ammattilaisen luokse keskustelemaan miten saan itseni kasaan.
Itse peräänkuulutan keskustelua. Vaikka jättäjä ei pystyisi edes sanomaan mistä asia johtuu, mutta se on aikuisuutta että ottaa vastuuta ja uskaltaa kohdata tekemisensä seuraukset ja sanoa, että näin minusta tuntuu ja olen pahoillani ja otan vastaan sun pettymyksen. Sen sijaan että luikkii karkuun ja jättää toisen arvailemaan ja miettimään. Se on pahinta mitä voi tehdä kun jättää toisen.
Oletan siis nyt että tarina on mitä aloittaja kertoo. Jos taustalla on jotain mikä jätetään mainitsematta kuten takertuvuutta tai mustasukkaisuutta tms niin sitten jättäjän reaktio on hyväksyttävämpi.
Vierailija kirjoitti:
Onko selityksen vaatiminen muuttuneelle käytökselle yhdellä viestillä yli viikon jälkeen jankuttamista?
Kovasti tunnut täällä jankuttavan, ei liene siis sinulle vieras toimintatapa. Pidä lupauksesi ja jätän naisparka rauhaan.
Vierailija kirjoitti:
"Ei naisella ole velvollisuutta toimia exänsä parisuhdecoachina"...Tätäkö se on jos ilmoittaa, ettei halua enää seukata ja ilmoittaa rehellisesti syyn siihen? Mies pääsee kehittämään itseään ja muuttamaan tapojaan. Mielestäni kaikki hyötyvät.
Ei tuo mitään suuria ponnisteluja tai liikaa aikaa vie, jos tekee välit selviksi ja toivottaa hyvää jatkoa. Tai sitten toinen vaihtoehto on ainakin keksiä uskottava valhe, jos ei ole kanttia puhua suoraan.
Jos on puoli vuotta ollut läheinen, voi ihan hyvin lopettaa kaiken ystävyydellä. Ap kun kertoo vielä olevansa/olleensa herrasmies, niin ehkä häntä kohtaan olisi voinut käyttäytyä kohteliaasti. Stalkkerit ja väkivaltaiset ahdistelijat erikseen.
Meinaatko, että ap olisi kirjoittanut aloituksessa "olen stalkkeri ja väkivaltainen ahdistelija" jos näin olisi? Aika harva stalkkeri kuuluttaa sellainen olevansa tai edes ajattelee toimivansa millään tavalla väärin silloinkaan kun Suomen lain mukaan rikoksen raja ylittyy kerta toisensa jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eksäsi hoiti tilanteen todella epäkypsästi ja huonotapaisesti. Jotkut ihmiset ei vaan kestä tilanteiden hoitamista suoraan, vaan mielummin välttelevät epämiellyttäviä tilanteita (me kaikki varmaan tehdään tätä jossain määrin). Silloin kun on kyseessä suhde toiseen ihmiseen, niin olisi tietysti hyvä ottaa itseä niskasta kiinni ja sanoa suoraan jos haluaa lopettaa.
Eksälläsi oli varmasti syynsä miksi ei halunnut jatkaa. Ehkä hän ei vain tuntenut kovin syvästi, vaikka suoranaisia ongelmia ei ollutkaan. Se on joskus jopa hankalampi tilanne kun järjellä ajatellen toinen on ihan hyvä, lähtökohdat suhteeseen olisi ihan kohtuulliset, mutta tunne ei vain tule tai loppuu kesken. Miten silloin perustelet lopettamisen itsellesi ja sille toiselle, joka saattaa olla ihastunut ja haluaa tietää miksi. "Noku ei vaan huvita".
Etenkin jos toinen on kovin vaativa (en lukenut toiste ketjua) ja toinen t
Ap kovasti vaikuttaa mieheltä, jolla ei ole puhtaat jauhot pussissa. Täällä hän kerjää itselleen sääliä ja oikeutusta aloittaa naisen vainoaminen.
Vierailija kirjoitti:
Onko selityksen vaatiminen muuttuneelle käytökselle yhdellä viestillä yli viikon jälkeen jankuttamista?
"hän perui aina jonkun epämääräisen syyn takia tapaamisemme"
Selkeästi on naista painostettu enemmän kuin yhdellä viestillä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaan tähän väliin heille kaikille, jotka ajattelevat tässä olleen kyse siitä, että nainen väsyi olemaan vain reikänä ja taloudenhoitajana.
Niin ei todellakaan ollut.
Parisuhde on minulle kunnia-asia ja kohtelin häntä kuin kuningatarta. Huomioin hänet aina kaikessa ja olin niin rakastava mies, kun vain voi mies olla.
En ole kuitenkaan oikeasti mikään vässykkä. Minulla on myös omia mielipiteitä ja arvoja, joiden mukaan elän. Olen myös ulkoisesti "riittävän komea" ja vientiä olisi, mutta kiinnostun hyvin harvasta naisesta.
Nyt kyllä tuntuu, että oma käsityksesi itsestäsi on harhainen. Vai oikein kuningattarena kohtelit ja olit muutenkin täydellinen ja rakastava mies. Alkaa jo narsistitutka kilkuttamaan, kun lähetit marttyyrieroviestin ja suutut, kun nainen ei reagoinutkaan kuten tahdoit.
Ehkä nainen alkoi näkemään todellisen luonteesi
Narsisti-kortti vedetty esiin!
Ei, minä oikeasti kohtelin häntä hyvin ja "marttyyrieroviestini" oli aito ja tuli suoraan loukatuista tunteista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaan tähän väliin heille kaikille, jotka ajattelevat tässä olleen kyse siitä, että nainen väsyi olemaan vain reikänä ja taloudenhoitajana.
Niin ei todellakaan ollut.
Parisuhde on minulle kunnia-asia ja kohtelin häntä kuin kuningatarta. Huomioin hänet aina kaikessa ja olin niin rakastava mies, kun vain voi mies olla.
En ole kuitenkaan oikeasti mikään vässykkä. Minulla on myös omia mielipiteitä ja arvoja, joiden mukaan elän. Olen myös ulkoisesti "riittävän komea" ja vientiä olisi, mutta kiinnostun hyvin harvasta naisesta.
Nyt kyllä tuntuu, että oma käsityksesi itsestäsi on harhainen. Vai oikein kuningattarena kohtelit ja olit muutenkin täydellinen ja rakastava mies. Alkaa jo narsistitutka kilkuttamaan, kun lähetit marttyyrieroviestin ja suutut, kun nainen ei reagoinutkaan kuten tahdoit.
näinhän kaikki narsistit yrittää manipuloida toisia
Eksäsi ei jostain syystä osannut tai pystynyt lopettamaan suhdettanne kypsästi ja asiallisesti. Ihan hyvä, että lähdit suhteesta, ei tuo olisi kovin pitkälle johtanut näiden tietojen pohjalta. Puoli vuotta on lyhyt aika parisuhteelle, mutta toki siinä ehtii kiintyä syvästikin jos on ihastunut eikä näennäisesti ole ongelmia. Puolessa vuodessa ei kuitenkaan opi tuntemaan kovin syvällisesti ja puoli vuotta voi joku jaksaa peitellä ongelmiaan, joita ei halua kumppanin tietävän.Voi olla, ettei eksäsi ollut vastavuoroisesti yhtä sitoutunut suhteeseen kuin sinä tai ihastumisen tunne laimeni odottamatta eikä suhde enää tuntunut oikealta. Niin voi käydä ja sille ei juuri mahda mitään. Ehkä hänellä oli omia ongelmia eikä psyykkinen kapasiteetti riittänyt parisuhteen ylläpitoon. Eksälläsi voi olla kertomaasi pohjaten yleisesti ongelmana ottaa hankalia asioita puheeksi, voi olla että suhteessanne on ollut jotain mikä on saanut hänet kääntymään eron kannalle, mutta hän ei ole syystä tai toisesta ottanut asioita ikinä puheeksi. Jotkut ihmiset on sellaisia, että ongelmia padotaan kunnes pato räjähtää ja mitään ei ole suhteen kannalta enää tehtävissä. Ero tulee sitten ihan puskista ja yllättäen ilman, että toinen osapuoli on osannut sitä odottaa, Käsittele eroasi, hae ammattilaiselta tukea jos et yksin selviä. Ajan kanssa helpottaa, älä jää tähän naiseen kiinni vaan pyri eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi viikkoa sitten, uskotko, ettei hän ota vielä joku päivä sinuun yhteyttä?
Toki salaa toivon, että hän ottaisi. En kuitenkaan usko niin ja aion jatkaa elämässäni eteenpäin sekä yrittää löytää onnen jonkun toisen kanssa.
Älä ainakaan sinä enää ota häneen yhteyttä, poista kaikista someista, jos semmoisissa kavereita olette.
Sydän sanoo, että laita vaan viestiä ja vaadi selitystä ja ehkä kaikelle on joku hyvä syy, että kaikki korjaantuu.
Aivot kuitenkin huutavat, että enköhän ole jo nöyryyttänyt itseäni tarpeeksi.
Eli ei, en ole häneen enää ikinä yhteydessä.
Hyvä, että aivosi toimivat. Älä vaadi mitään selityksiä enää, tuskin saat sellaista, ainakaan sellaista jonka hyväksyisit, vaikka kuinka kyselisit. Saat vain stalkkerin ja jankkaajan maineen, älä tee niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolivuotta tapailua ei ole parisuhde. Nyt ei vaan onnistunut. Olet kovin varma, että teillä synkkaa ja on yhteisiä mielenkiinnon kohteita. No näin ei loppujen lopuksi ollut.
Kyllä puoli vuotta on jo parisuhde!!
Mitä ihmettä.
Todellakaan ei ole. Hyvä jos tuollaista tapailua lasketaan edes seurusteluksi.
Seurustelua on, kun sovitaan että seurustellaan eli tapaillaan vaan toisiaan.
Seurustelukin on parisuhde.
No eikä ole. Seurustella voi vaikka monen kanssa yhtäaikaa.Tässä tapauksessa ei selkeästi oltu sovittu yhtään mistään.
Väärin. Tapailla voi useampaa, seurustelu on parisuhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos se vaan ihan oikeasti ei jaksanut viestitellä tai tavata just nyt. Ja sitten sä aloit jankkaamaan. Ja olisit jankannut tavatessa varmaan jatkuvasti, jos olisit huomannut olevan vaisu ja allapäin.
Kaikkihan olisi vähän ajan kuluttua voinut parantua, mutta sitten sä teitkin jo bänät.
Eiköhän se näistä jutuista jo huomannut ettei tulisi jaksamaan sun kanssa.
Että eiku etiäpäin.
Pyrin olemaan irti tästä "entä jos" ajattelusta sen vahingollisuuden takia.
Olet ihan oikeassa, noin olisi voinut käydä.
Kuten kuitenkin tänne jo aiemmin kirjoitin, niin hän tiesi epätietoisuudessa pitämisen olevan minulle punainen vaate ja kuolema suhteellemme, vaikka hänen käytöksellään ei olisikaan ollut mitään tekemistä meidän väliemme kanssa.
Huomaa, e
Anna yksikin hyvä perustelu tälle viestille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaan tähän väliin heille kaikille, jotka ajattelevat tässä olleen kyse siitä, että nainen väsyi olemaan vain reikänä ja taloudenhoitajana.
Niin ei todellakaan ollut.
Parisuhde on minulle kunnia-asia ja kohtelin häntä kuin kuningatarta. Huomioin hänet aina kaikessa ja olin niin rakastava mies, kun vain voi mies olla.
En ole kuitenkaan oikeasti mikään vässykkä. Minulla on myös omia mielipiteitä ja arvoja, joiden mukaan elän. Olen myös ulkoisesti "riittävän komea" ja vientiä olisi, mutta kiinnostun hyvin harvasta naisesta.
Nyt kyllä tuntuu, että oma käsityksesi itsestäsi on harhainen. Vai oikein kuningattarena kohtelit ja olit muutenkin täydellinen ja rakastava mies. Alkaa jo narsistitutka kilkuttamaan, kun lähetit marttyyrieroviestin ja suutut, kun nainen ei reagoinutkaan kuten tahdoit.
"Ei, minä oikeasti kohtelin häntä hyvin ja "marttyyrieroviestini" oli aito ja tuli suoraan loukatuista tunteista."
Tällainen suora toiminta loukattujen tunteiden vuoksi ei ole aikuista käytöstä. Itsensä voi hillitä. Asiallisesti voi käyttäytyä. Hyvin harva haluaa puolisoksi helposti loukkaantuvan, vaativan ihmisen, jolla ei ole kykyä säädellä käytöstään. Eri
Vierailija kirjoitti:
Mitkä tarkalleen olivat ne syyt, millä hän perui sovittuja tapaamisia? Vähän enemmän infoa nyt, kun ihmisten käsitykset epämääräisistä syistä voivat vaihdella.
"Oon tänään vasta myöhään kotona, tänään ei kerkee."
Ainoa viesti koko päivän aikana, kun normaalisti kertoili päivän kuulumisistaan ja esim. ehdotti huomista päivää tavata, kun töissä meni ylitöiksi.
En kertaakaan kysynyt häneltä syytä, että miksi ei kerkeä.
Toista miestä ei ole kuvioissa. Sen tiedän aika varmasti.
Mitä huomiota kerjäsin? Halusin vain tietää, että onko jokin hätänä ja/tai vaikuttaako se meihin.