Parisuhde vessasta alas ilman syytä
Loin tästä jo viestiketjun tänään aiemmin, mutta se poistettiin ilman syytä. Keskustelu oli täysin asiallista, vaikkakin minua kutsuttiin takertujaksi ja kontrollifriikiksi yms. kun vaadin ex-naisystävältäni jonkinlaista inhimillistä käytöstä itseäni kohtaan.
Luon saman viestiketjun uudestaan, jossa on myös lainattuna aiempi kirjoitus. Aihe on minulle hankala ja minun on todella vaikea käsitellä eroa.
Otsikko kertoo oikeastaan kaiken olennaisen. Erosin kaksi viikkoa sitten.
Seurustelin noin puoli vuotta naisen kanssa. Meillä ei ollut koskaan mitään erimielisyyksiä, jaoimme samanlaisia arvoja ja mielenkiinnon kohteita sekä huumorin. Hän tapasi minun perheeni ja minä hänen. Keskustelimme jopa yhteen muuttamisesta. Kaiken kaikkiaan arki sujui hyvin.
Sitten kaikki muuttui yhtäkkiä. Hän alkoi perumaan sovittuja tapaamisiamme ja viestittelykin väheni lähes olemattomiin. Tietysti huolestuin ja kysyin, että onko kaikki hyvin. Hänen vastauksensa oli, että hänellä on minusta johtumattomia huolia mm. työstressin takia. Niinpä annoin tilaa.
Viikon jälkeen, kun hänestä ei ollut kuulunut mitään, olin jälleen yhteydessä ja vaadin jonkinlaista vastausta, että missä mennään, joten soitin hänelle. Vastaus oli hyvin epäselvä, lähes olematon. Hän vetosi edelleen ym. syihin ja sovimme, että tapaamme lähipäivinä.
Lähipäivää ei kuitenkaan koskaan tullut, sillä hän perui aina jonkun epämääräisen syyn takia tapaamisemme. Minulle riitti ja ilmoitin, että en ansaitse tällaista kohtelua ja hän voi heittää minulta hänen luokseen jääneet tavarat roskiin.
En enää ole kuullut hänestä."
Olinko minä tosiaan se paha ihminen tässä suhteessa, kun epätietoisuus sattui minuun kovasti ja halusin tietää missä mennään?
Kommentit (753)
Kyllä toisrlta voi ja pitäö vaatia TERVEELLÄ tavalla säätelemään toisen tunteita.
Jokainen CPTSD -tapaus ja iso osa PTSD -tapauksista, mssennuksista, paniikkihäiriöistä, pesårsoonallisuushäiriöistä jne on syntynyt siitä, että on toimittu haitallisesti ja vaurioittavasti toisen tunteita ja tarpeita kohtaan.
Ei siis voi vaatia, että heittäydyn vaativaksi ja toisen on korjattava risa mieleni, mutta sitä pitää vaatia, että toinen ei riko mieltäni eikä aiheuta toimillaan ahdistusta/pelkoa/surua/hätäännystä/nöyryytystä jne... Meinaan sekä laiminlyövät että aktiivisesti henkisesti väkivaltaiset sysäävät syyn toimiensa seurauksista uhrille. Mitäs koki niin. Olisi aikuisempi. Ei olisi niin herkkä. Antaisi jo olla. Miksi kaivaa vanhoja. En ole vastuussa tunteistasi. Minun tehtäväni ei ole validoida sinua.
Ei missään nimessä mitään takaisin aneluita. Anna naisen olla. Lue aikaisempi viestini kiintymyssuhteista ja googlaa Eevi Vuoristo. Olet se ristiriitainen, nainen mahdollisesti välttelevä.
En tiedä millainen suhde ap:lla oli, mutta mitä olen seurannut niin yleensä ensimmäisen puolen vuoden aikana ihmiset ovat hyvinkin tiiviisti yhdessä. Tavataan monta kertaa viikossa ja koko ajan tehdään yhteisiä suunnitelmia jne. Jos suhde on ollut tuollainen, ei minusta ole kohtuutonta odottaa selitystä jos toinen hiljenee puoleksitoista viikoksi. Ja jos on rakastunut, haluaa rauhoittaa kumppaniaan ja kertoa missä mennään, jos oikeasti ei syystä tai toisesta pysty pitämään yhteyttä.
Eli uskon että tässä tapauksessa nainen oli alkanut harkita eroa ja alkoi siksi feidata pikku hiljaa. Ap sitten nopeutti prosessia ylidramaattisella eroviestillä, joka varmasti sai naisen toteamaan että oli oikeassa kun alkoi ottaa etäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokin tässä ei nyt täsmää.
On sanottu, että erotaan. On tarkoitettu sitä (eli ap ei ole pelailut). Mutta nyt ollaankin tyytymättömiä, kun toinen otti sanasi todesta?
Kyllä tässä on vahva pompotuksen maku. Ollaan vihaisia, kun toinen teki just kuten ap pyysi.
Jotenkin teinimenoa, erotaan hetken mielijohteesta, ja sitten huomataankin ettei haluakaan olla sinkku (ei siis niin että tätä naista juuri kaipaisi, pitäisi vaan joku nainen olla).
Mutta sen sijaan että myöntäisi että itse sen suhteen lopetti, niin vikaa haetaan toisesta. Klassinen kuspäisyys.
Selitän jälleen kerran.
Sillä ei ole mitään merkitystä mitä ero-kortin pelaamisen jälkeen tapahtui tai olisi voinut tapahtua.
Tyytymättömyyttä minussa herättää se, että ero oltaisiin mielestäni voitu välttää ja mielestäni minua kohtaan toimittiin epäreilusti sii
On täysin normaalia ettei alun tapailuvaiheessa keskellä ilmeisen kiireistä työviikkoa ehdi viikkoon tai puoleentoista ottaa yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä millainen suhde ap:lla oli, mutta mitä olen seurannut niin yleensä ensimmäisen puolen vuoden aikana ihmiset ovat hyvinkin tiiviisti yhdessä. Tavataan monta kertaa viikossa ja koko ajan tehdään yhteisiä suunnitelmia jne. Jos suhde on ollut tuollainen, ei minusta ole kohtuutonta odottaa selitystä jos toinen hiljenee puoleksitoista viikoksi. Ja jos on rakastunut, haluaa rauhoittaa kumppaniaan ja kertoa missä mennään, jos oikeasti ei syystä tai toisesta pysty pitämään yhteyttä.
Eli uskon että tässä tapauksessa nainen oli alkanut harkita eroa ja alkoi siksi feidata pikku hiljaa. Ap sitten nopeutti prosessia ylidramaattisella eroviestillä, joka varmasti sai naisen toteamaan että oli oikeassa kun alkoi ottaa etäisyyttä.
Toivon juuri näin käyneen, eikä niin, että hänen vetäytymisensä johtui jostain minusta riippumattomasta tekijästä ja minä sitten jätin hänet hädän hetkellä.
En tosin syytä itseäni siltikään, vaikka noin olisi käynyt. Mistä minä olisin voinut tietää mitä on meneillään, kun ei hänestä mitään kuulu.
Kärsivällisempi olisin voinut olla, mutta en ollut. En halua olla sellaisen ihmisen kanssa, jonka mieliala voi muuttua täysin yllättäen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokin tässä ei nyt täsmää.
On sanottu, että erotaan. On tarkoitettu sitä (eli ap ei ole pelailut). Mutta nyt ollaankin tyytymättömiä, kun toinen otti sanasi todesta?
Kyllä tässä on vahva pompotuksen maku. Ollaan vihaisia, kun toinen teki just kuten ap pyysi.
Jotenkin teinimenoa, erotaan hetken mielijohteesta, ja sitten huomataankin ettei haluakaan olla sinkku (ei siis niin että tätä naista juuri kaipaisi, pitäisi vaan joku nainen olla).
Mutta sen sijaan että myöntäisi että itse sen suhteen lopetti, niin vikaa haetaan toisesta. Klassinen kuspäisyys.
Selitän jälleen kerran.
Sillä ei ole mitään merkitystä mitä ero-kortin pelaamisen jälkeen tapahtui tai olisi voinut tapahtua.
Tyytymättömyyttä minussa herättää se, että ero oltaisiin mielestäni voitu välttää ja m
Eikä ole normaalia. Jokaisella on kännykkä kädessä koko ajan, lyhyen viestin ehtii naputtaa milloin tahansa. Paitsi jos ollaan siellä öljynporauslautalla ilman nettiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokin tässä ei nyt täsmää.
On sanottu, että erotaan. On tarkoitettu sitä (eli ap ei ole pelailut). Mutta nyt ollaankin tyytymättömiä, kun toinen otti sanasi todesta?
Kyllä tässä on vahva pompotuksen maku. Ollaan vihaisia, kun toinen teki just kuten ap pyysi.
Jotenkin teinimenoa, erotaan hetken mielijohteesta, ja sitten huomataankin ettei haluakaan olla sinkku (ei siis niin että tätä naista juuri kaipaisi, pitäisi vaan joku nainen olla).
Mutta sen sijaan että myöntäisi että itse sen suhteen lopetti, niin vikaa haetaan toisesta. Klassinen kuspäisyys.
Selitän jälleen kerran.
Sillä ei ole mitään merkitystä mitä ero-kortin pelaamisen jälkeen tapahtui tai olisi voinut tapahtua.
Tyytymättömyyttä minussa herättää se, että ero oltaisiin mielestäni voitu välttää ja m
On myös täysin normaalia huolestua, kun yhteydenpito katkeaa yhtäkkiä ja sen puolentoista viikon jälkeen kysyä, että onko kaikki hyvin.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä millainen suhde ap:lla oli, mutta mitä olen seurannut niin yleensä ensimmäisen puolen vuoden aikana ihmiset ovat hyvinkin tiiviisti yhdessä. Tavataan monta kertaa viikossa ja koko ajan tehdään yhteisiä suunnitelmia jne. Jos suhde on ollut tuollainen, ei minusta ole kohtuutonta odottaa selitystä jos toinen hiljenee puoleksitoista viikoksi. Ja jos on rakastunut, haluaa rauhoittaa kumppaniaan ja kertoa missä mennään, jos oikeasti ei syystä tai toisesta pysty pitämään yhteyttä.
Eli uskon että tässä tapauksessa nainen oli alkanut harkita eroa ja alkoi siksi feidata pikku hiljaa. Ap sitten nopeutti prosessia ylidramaattisella eroviestillä, joka varmasti sai naisen toteamaan että oli oikeassa kun alkoi ottaa etäisyyttä.
Nainen toki saattoi hyvinkin miettiä eroa, johtuen mm. ap:n traumatisoituneesta persoonasta. Ei olemitään tietoista feidausta, jos asioita haluaa rauhassa pohtia ennen päätöstä erosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä millainen suhde ap:lla oli, mutta mitä olen seurannut niin yleensä ensimmäisen puolen vuoden aikana ihmiset ovat hyvinkin tiiviisti yhdessä. Tavataan monta kertaa viikossa ja koko ajan tehdään yhteisiä suunnitelmia jne. Jos suhde on ollut tuollainen, ei minusta ole kohtuutonta odottaa selitystä jos toinen hiljenee puoleksitoista viikoksi. Ja jos on rakastunut, haluaa rauhoittaa kumppaniaan ja kertoa missä mennään, jos oikeasti ei syystä tai toisesta pysty pitämään yhteyttä.
Eli uskon että tässä tapauksessa nainen oli alkanut harkita eroa ja alkoi siksi feidata pikku hiljaa. Ap sitten nopeutti prosessia ylidramaattisella eroviestillä, joka varmasti sai naisen toteamaan että oli oikeassa kun alkoi ottaa etäisyyttä.
Nainen toki saattoi hyvinkin miettiä eroa, johtuen mm. ap:n traumatisoituneesta persoonasta. Ei olemitään tietoista feidausta, jos asioita haluaa rauha
Mutta siinä tapauksessa reilua olisi avoimesti kertoa missä mennään. Ei tämä nainen ole yhtään sen kypsemmin käyttäytynyt kuin aloittajakaan.
Toki suurin osa meistä on epätäydellisiä ja viallisiakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä millainen suhde ap:lla oli, mutta mitä olen seurannut niin yleensä ensimmäisen puolen vuoden aikana ihmiset ovat hyvinkin tiiviisti yhdessä. Tavataan monta kertaa viikossa ja koko ajan tehdään yhteisiä suunnitelmia jne. Jos suhde on ollut tuollainen, ei minusta ole kohtuutonta odottaa selitystä jos toinen hiljenee puoleksitoista viikoksi. Ja jos on rakastunut, haluaa rauhoittaa kumppaniaan ja kertoa missä mennään, jos oikeasti ei syystä tai toisesta pysty pitämään yhteyttä.
Eli uskon että tässä tapauksessa nainen oli alkanut harkita eroa ja alkoi siksi feidata pikku hiljaa. Ap sitten nopeutti prosessia ylidramaattisella eroviestillä, joka varmasti sai naisen toteamaan että oli oikeassa kun alkoi ottaa etäisyyttä.
Toivon juuri näin käyneen, eikä niin, että hänen vetäytymisensä johtui jostain minusta riippumattomasta tekijästä ja minä sitten jätin hänet h
Arvelinkin että nappaat viestistäni sinua miellyttävän osan ja jätät loput huomiotta.
Vaikka nainen olisi valmistellut eroa, reaktiosi ei silti ole hyväksyttävä. Tällä kertaa se ei ehkä tuhonnut mitään mikä ei olisi ollut muutenkin tuhoutumassa. Mutta ensi kerralla kun draamailet samaan tyyliin, se voi tuhota. Tai ehkä olit ylireagoinut tässä suhteessa jo monta kertaa ennenkin ja se sai naisen ottamaan etäisyyttä.
Taas täytyy tähän väliin selventää pari asiaa.
Minä en vahtinut hänen menemisiään, minä en rajoittanut niitä, minä en vaatinut näkemään vain minun jaksamiseni mukaan, minä en pommittanut häntä syytös/kysymysviesteillä.
Meillä oli tapana viestitellä päivittäin ja soitella. Yhtäkkiä se loppui. Puolentoista viikon jälkeen kysyin onko kaikki hyvin, mutta en saanut kunnon vastausta. Sovimme kuitenin näkevämme lähipäivinä, kun hänellä on vapaata. Hänestä ei kuitenkaan edelleenkään kuulunut mitään ja hän ei edes ilmoittanut, että päivä X ei sovi, koska... Sen sijaan illalla myöhään tuli yksi viesti "tänään ei kerkee".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä millainen suhde ap:lla oli, mutta mitä olen seurannut niin yleensä ensimmäisen puolen vuoden aikana ihmiset ovat hyvinkin tiiviisti yhdessä. Tavataan monta kertaa viikossa ja koko ajan tehdään yhteisiä suunnitelmia jne. Jos suhde on ollut tuollainen, ei minusta ole kohtuutonta odottaa selitystä jos toinen hiljenee puoleksitoista viikoksi. Ja jos on rakastunut, haluaa rauhoittaa kumppaniaan ja kertoa missä mennään, jos oikeasti ei syystä tai toisesta pysty pitämään yhteyttä.
Eli uskon että tässä tapauksessa nainen oli alkanut harkita eroa ja alkoi siksi feidata pikku hiljaa. Ap sitten nopeutti prosessia ylidramaattisella eroviestillä, joka varmasti sai naisen toteamaan että oli oikeassa kun alkoi ottaa etäisyyttä.
Toivon juuri näin käyneen, eikä niin, että hänen vetäytymisensä johtui jostain minusta riippuma
Miksi se ei ollut hyväksyttävä ja kenen mielestä se ei ollut? Ei erolle tarvitse olla hyväksyttävää syytä, kuten joku täällä kirjoitti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä millainen suhde ap:lla oli, mutta mitä olen seurannut niin yleensä ensimmäisen puolen vuoden aikana ihmiset ovat hyvinkin tiiviisti yhdessä. Tavataan monta kertaa viikossa ja koko ajan tehdään yhteisiä suunnitelmia jne. Jos suhde on ollut tuollainen, ei minusta ole kohtuutonta odottaa selitystä jos toinen hiljenee puoleksitoista viikoksi. Ja jos on rakastunut, haluaa rauhoittaa kumppaniaan ja kertoa missä mennään, jos oikeasti ei syystä tai toisesta pysty pitämään yhteyttä.
Eli uskon että tässä tapauksessa nainen oli alkanut harkita eroa ja alkoi siksi feidata pikku hiljaa. Ap sitten nopeutti prosessia ylidramaattisella eroviestillä, joka varmasti sai naisen toteamaan että oli oikeassa kun alkoi ottaa etäisyyttä.
Nainen toki saattoi hyvinkin miettiä eroa, johtuen mm. ap:n traumatisoituneesta persoonasta. Ei olemi
Rauha miettiä stoppaa yleensä siihen hetkeen, kun kertoo kumppanille harkitsevansa eroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokin tässä ei nyt täsmää.
On sanottu, että erotaan. On tarkoitettu sitä (eli ap ei ole pelailut). Mutta nyt ollaankin tyytymättömiä, kun toinen otti sanasi todesta?
Kyllä tässä on vahva pompotuksen maku. Ollaan vihaisia, kun toinen teki just kuten ap pyysi.
Jotenkin teinimenoa, erotaan hetken mielijohteesta, ja sitten huomataankin ettei haluakaan olla sinkku (ei siis niin että tätä naista juuri kaipaisi, pitäisi vaan joku nainen olla).
Mutta sen sijaan että myöntäisi että itse sen suhteen lopetti, niin vikaa haetaan toisesta. Klassinen kuspäisyys.
Selitän jälleen kerran.
Sillä ei ole mitään merkitystä mitä ero-kortin pelaamisen jälkeen tapahtui tai olisi voinut tapahtua.
Tyytymättömyyttä minussa herättää se, e
Niin on, mutta se ei ole normaalia, että jättää tekstarilla, koska "liian epämääräinen" vastaus tähän kysymykseen ei miellytä. Erityisesti tilanteessa, jossa ei oikeasti edes haluaisi erota.
Petti sinua. Mietiskeli mitä tekee eli kertooko sinulle ja voitteko jatkaa vielä sen jälkeen vai salaako sen ja jatkaa sinun kanssa vai haluaako edes jatkaa sinun kanssa vai rupeaako sinkuksi vai lähteekö pettämispartnerin matkaan.
Vieläkö ap jauhaa täällä samaa asiaa.
Ymmärrän nyt täysin seurustelukumppania, varmasti näki tämän takertuvuuden ja häipyi ajoissa takavasemmalle.
Ap, tutki nyt itseäsi ja omaa käytöstäsi, ehkäpä opit jotakin seuraavassa seurusteluyrityksessäsi.
Ap, seurustelu- tai tapailukumppani ei ole äitisi, jonka tehtävä on kannatella tunteitasi ja vakuutella, että asiat x, y ja z eivät johdu sinusta. Sinun pitää ihan itse oppia elämään tunteittesi kanssa ilman, että ensimmäisessä mielenkuohussa jätät toisen tekstarilla.
Olen naisena ollut useampaankin otteeseen vastaavanlaisessa tilanteessa tapailumiesten kanssa, eli siis on joitakin kuukausia tapailtu, homma menossa hyvään suuntaan jne, mutta sitten omassa elämässäni on syystä tai toisesta tullut eteen jokin kuormittavampi tilanne/muutos, joka on hetkellisesti vienyt huomiotani ja voimavarojani muualle ja pois tapailukumppanista.
Olen näissä tilanteissa aina pyrkinyt viestimään tapailukumppanilleni että tarvitsen nyt enemmän omaa aikaa ja tilaa, ja harmillisen monesti miesten reaktio on jotain seuraavista: vaaditaan uhmakkaasti selityksiä, loukkaannutaan, kiukustutaan ja pahimmillaan aletaan haukkua ja loukata minua, tai tuppaudutaan toiveistani huolimatta minun seuraani jolloin minua alkaa vain ärsyttää, kun tarpeet ja toiveeni eivät tule kuulluksi, eikä minulla ole yksinkertaisesti antaa itsestäni niin paljon kuin normaalisti.
Luonnollisesti em. reaktiot ovat monesti olleet lupaavasti alkaneiden tapailujen kuolinisku omalle kiinnostukselleni, sillä jos tapailukumppani ei kykene sen verran asettumaan minun asemaani ja ymmärtämään tilan tarvettani oman elämäni solmukohtien käsittelyyn (varsinkin kun ollaan vielä vasta tutustumassa, eikä missään vakiintuneessa parisuhteessa jossa elämät ovat jo enemmän kietoutuneet yhteen), vaan uhriutuu/kiukuttelee/loukkaantuu/ei kunnioita asettamiani rajoja, niin sellaisen ihmisen kanssa en halua mitään vakavampaa suhdetta edes miettiä. Jos toisen hetkellinen tilan tarve herättää noin voimakkaan turvattomuuden tunteen jota ei osaa kypsästi käsitellä vetämättä toista ns "kölin alle", se ei viesti riittävän tasapainoisesta henkisestä tilasta, joka olisi hedelmällinen ja turvallinen parisuhteen aloittamisen kannalta.
Ja kyllä, tässä kuvailemassasi tilanteessa olisi naiselta kohteliasta ja asiallista ottaa tapailukumppanin (eli sinun) toiveet ja tarpeet huomioon kertomalla että nyt hänellä ei ole antaa itsestään niin paljon kuin mihin olet tähän mennessä tottunut, mutta kyllä sinulla aikuisena ihmisenä on myös vastuu omista tunteistasi ja hyvinvoinnistasi, eikä omaa tunnesäätelyään voi sysätä vain tapailukumppanin vastuulle.
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö ap jauhaa täällä samaa asiaa.
Ymmärrän nyt täysin seurustelukumppania, varmasti näki tämän takertuvuuden ja häipyi ajoissa takavasemmalle.
Ap, tutki nyt itseäsi ja omaa käytöstäsi, ehkäpä opit jotakin seuraavassa seurusteluyrityksessäsi.
Olet sinä melkoinen velho, kun pystyt profiloimaan ihmistä pelkästään tämän nettikirjoitusten perusteella.
Olen nimittäin useaan otteeseen kertonut, että erostani jauhaminen tapahtuu ainoastaan tässä ketjussa. En ole ollut missään yhteydessä eksään tai hänen lähipiirinsä tai kuormittanut omaa lähipiiriäni kertaamalla samoja asioita.
Täällä sen sijaan puran ajatuksiani ihan täsmälleen niin kauan kuin se minusta hyvältä tuntuu.
Kyllä, sairasta VAATIA sellaista.
Sinä jätit hänet. Se oli kokonaan ja täysin sinun valintasi. Elä sen kanssa.