Lue keskustelun säännöt.
Mitä isättömän lapsen kanssa isänpäivänä?
08.11.2023 |
Ei ole pappaakaan mitä juhlia, koska isäni kuoli kun olin kolmasluokkalainen. Itseäni ei ole isättömyys koskaan häirinnyt ja isänpäivänä juhlittiin pappaani, mutta lapselle ruutuun nyt olevan tosi kova paikka vaikka esimerkiksi aiempina vuosina ei ole ollut. Tänään lapsi oli itkuinen kun päiväkodissa oli ollut puhetta isänpäivästä ja ilmeisesti jotkut oli askarrelleet isänpäiväkortteja.
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
No missä se lapsen isä on? Pakkohan sillä on semmoinenkin olla, vai tulitko neitseellisesti raskaaksi niin kuin Maria?
En ole ap, mutta mun lapsen isä on kuollut. Pystytkö kuvittelemaan?!? Elämässä voi tapahtua kaikenlaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen tarve kaikilla isättömillä ja äidittömillä on aina ennen isän- ja äitienpäivää nostaa itsensä jalustalle? Jos juhla ei koska heitä niin kannattaa ryömiä muualle.
Jos pienellä lapsella on isän tai äidin kaipuu, ei se minun nähdäkseni ole itsensä nostamista jalustalle.
No yhyy. Sitten voi vaikka etsiä itselleen isän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sen kortin tehdä vaikka sille kuolleelle papalle, ja viedä vaikka haudalle jos mahdollista. Jos se on lapselle tärkeää.
Eipä ole mahdollista kun tämän papan tuhkat on siroteltu mereen eikä edes lähimaillakaan.
Risteilypäivä
Ai kauhea, nauroin ääneen kuvitellessani risteilyä valtamerellä.
Meillä koulun ja päiväkodin osalta hoitunut helposti että askartelevat jotain muuta. Mutta nyt oli yhdessä harrastuksessa keksitty kutsua isät mukaan harrastamaan tänä viikonloppuna. Tytöllä nyt sit valmiiksi jo paha mieli siitä että muut pelaa siellä isänsä kanssa eikä todellakaan halua olla paikalla. Tämä on mun mielestä paljon törkeämpi kuin koulun askartelut, täällä saa isätön vaan seurata muitten iloa vierestä ja maksetaan joka kerrasta kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä koulun ja päiväkodin osalta hoitunut helposti että askartelevat jotain muuta. Mutta nyt oli yhdessä harrastuksessa keksitty kutsua isät mukaan harrastamaan tänä viikonloppuna. Tytöllä nyt sit valmiiksi jo paha mieli siitä että muut pelaa siellä isänsä kanssa eikä todellakaan halua olla paikalla. Tämä on mun mielestä paljon törkeämpi kuin koulun askartelut, täällä saa isätön vaan seurata muitten iloa vierestä ja maksetaan joka kerrasta kuitenkin.
Mikä estää ottamasta jonkun muun isähahmon mukaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja harrastuksen sijaan siis mennään uimaan tai mökille riippuen säästä ja fiiliksestä. Jotain kivaa kuitenkin yhdessä lasten kanssa.
Voisi ehkä olla kiva tehdä joku mukava perinne, jossa teette jotain yhdessä? Lapsi saa kuitenkin nuo isänpäiväjutut kuulla koulussa joka vuosi, varmaan auttaisi jos tietäisi että silloin tehdään äidin kanssa jotain kivaa yhdessä. Mitä nyt sitten keksittekään! Varmasti jäisi hyvä muisto isompana.
Voitte myös muistella isää, vaikka hän olisi ollut millainen tai teidän välit mitkä, lapsi haluaa varmasti tietää hänestä jotain hyvää. Katsella kuvia, voit kertoa hänestä jotain mukavaa, vaikka jotain mitä hän on kenties perinyt isältään. Lapsi kuitenkin ansaitsee jonkinlaisen suhteen isäänsä, vaikka tämä ei olisikaan enää täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sen kortin tehdä vaikka sille kuolleelle papalle, ja viedä vaikka haudalle jos mahdollista. Jos se on lapselle tärkeää.
Eipä ole mahdollista kun tämän papan tuhkat on siroteltu mereen eikä edes lähimaillakaan.
No sittenhän voi lähettää vaikka saippuakuplia tervehdykseksi ilmaan. Mennä kaakoretkelle missä saippuakuplatervehdys suoritetaan.
Kertoa teidän sukutarinoita, näyttää valokuvia aun isästäsi, joka oli hänen pappansa. Laittaa kynttilä kuvan viereen.
Mennä juhlimaan ylipäätään sitä, että hänellä on ollut olemassa isä, minkä vuoksi hän on olemassa niin hieno persoona kuin on .
Mitenköhän ap selviää äitinä olosta noin muuten, kun yksi isänpäivä on jo näin vaikea juttu 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me juhlitaan tai ollaan kiitollisia elämän lahjan antajalle, eli biologista sukusolujen lahjoittajalle ja sitä kautta juhlitaan myös lasta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä koulun ja päiväkodin osalta hoitunut helposti että askartelevat jotain muuta. Mutta nyt oli yhdessä harrastuksessa keksitty kutsua isät mukaan harrastamaan tänä viikonloppuna. Tytöllä nyt sit valmiiksi jo paha mieli siitä että muut pelaa siellä isänsä kanssa eikä todellakaan halua olla paikalla. Tämä on mun mielestä paljon törkeämpi kuin koulun askartelut, täällä saa isätön vaan seurata muitten iloa vierestä ja maksetaan joka kerrasta kuitenkin.
Sehän just on kiva ajatus että kutsutaan isät mukaan harrastukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei me oikeastaan vietetä sitä. Joskus käyty syömässä, joskus on viettänyt sitä isän äidin ja hänen puolisonsa kanssa (ns. pappapuoli), soitettu mun isälle videopuhelua jne. Joskus satuttu oleen jollain kaverilla silloin ja oltu siellä mukana sitten.
Kouluikäisenä nähnyt myös normaalisti kavereita sinä päivänä, kun monet juhlii isää vain esim. aamupäivällä tai illemmalla, mutta iltapäivällä lapset normaalisti leikkimässä kavereiden kanssa.
Kortin ja isänpäivälahjat tehnyt isoisälle.
Miten ihmiset ovat näin hemmetin ilkeitä? Pienelle lapselle, joka suree sitä, että kokee jääneensä paitsi?
Älä ap kuuntele näitä ihmisiä, aivan sairasta menoa. Totta kai lapsi on surullinen, kun isänpäivästä on puhetta päiväkodissa ja askarrellaan. Oma isäni ei edes ole kuollut vaan muuten poissaoleva, ja minullekin isänpäiväaskartelut ja muu oli lapsena tosi hankalaa. On hienoa, että lapsesi uskaltaa näyttää sinulle tunteitaan - itse en uskaltanut äidilleni.
Miksei lapsesi muuten voisi askarrella korttia isälle pilven reunalle? Voisitte sitten laittaa kortin vaikka johonkin maton alle, mistä se "katoaisi", tms, jos ette haudalla halua käydä. Muutenhan isänpäivää voitte viettää ihan miten parhaaksi näette, vaikka käytte elokuvissa yhdessä. Tai pitää ihan tavallisena päivänä.
Lapselle on myös ihan ok tuoda ilmi, että kaikilla ei ole isää eikä se ole mikään ongelma. Sellaista elämä nyt vain on. Silti voi olla kivoja omia juttuja. Ja tosiaan päiväkodissa olisi varmasti hyvä tietää tilanteesta, jos eivät jo tiedä, niin osaavat huomioida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan järkyttävän empatiakyvytöntä porukkaa täällä. Hävetkää.
Toi korttiperinne kyllä pitäis lopettaa kouluissa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan järkyttävän empatiakyvytöntä porukkaa täällä. Hävetkää.
Toi korttiperinne kyllä pitäis lopettaa kouluissa.
Miksi lopettaa?
Vierailija kirjoitti:
Ihan järkyttävän empatiakyvytöntä porukkaa täällä. Hävetkää.
Toi korttiperinne kyllä pitäis lopettaa kouluissa.
Miksi ihmeessä?
Sehän on kiva että lapsi saa halutessaan tehdä isälle jne. kortin.
Noita kortteja ei ole askarreltu enää aikoihin.
Eikä lapsille enää puhuta äideistä eikä isistä, ettei bärvöt vaan loukkaannu.
Lapseni isä kuoli kolarissa kun lapseni oli 6v(nykyisin lapsi on 14v), ollaan aina isänpäivisin askarreltu yhdessä kortti ja viety se ja kanervia sekä kynttilöitä haudalle ja muisteltu siellä yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä koulun ja päiväkodin osalta hoitunut helposti että askartelevat jotain muuta. Mutta nyt oli yhdessä harrastuksessa keksitty kutsua isät mukaan harrastamaan tänä viikonloppuna. Tytöllä nyt sit valmiiksi jo paha mieli siitä että muut pelaa siellä isänsä kanssa eikä todellakaan halua olla paikalla. Tämä on mun mielestä paljon törkeämpi kuin koulun askartelut, täällä saa isätön vaan seurata muitten iloa vierestä ja maksetaan joka kerrasta kuitenkin.
Mikä estää ottamasta jonkun muun isähahmon mukaan?
Ei ole ketään isähahmoa. Pappakin kuoli muutama vuosi sitten. Äiti ei kelpaa, koska se ei vaan ole sama kuin isä. Aihe on oikeasti hankala teini-ikää lähestyvällä, jonka isä on hänet hylännyt jo vuosia sitten. Pienemmille kelpaisi vastaavaan tilanteeseen äiti tai joku selitys, mutta tuon ikäinen pohtii asioita ihan eri tavalla, mutta toisaalta ajattelu on vielä hyvin mustavalkoista.
Risteilypäivä