Vanhin elokuva joka on mielestäsi oikeasti yhä hyvä

Kirjastoautossa on tunnelmaa. Romanit radalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hilman päivät, paitsi pitkitetty kohtaus piereskelystä Tauno Palon esittämän tuomarin luona. 

Joo tässä on kyllä tasoa.  Nimestä voisi päätellä mahdollisimman tylsäksi vanhaksi suomifilmiksi, mutta ei.  Kyllä se piereskelykin siihen kuuluu ja sen jälkeenhän se tapahtuminen vasta alkaakin.  

 

Vierailija kirjoitti:

Matka Kuuhun (1902) - lyhyt elokuva kyllä, mutta aikalaisekseen hyvin tehty efektien osalta. Löytyy Youtubesta jos haluat vilkaista.

Myös The Black Imp on mahtava. Nykyinen elokuvateollisuus on hurjasti velkaa Mélièsille.

Gone whit the sin. Vuodelta 1983

Oli viimeisimpiä leffoja joissa pääosissa oli legendaarinen John Holmes sekä Sharon Gebenini. Hieno yhdistelmä toimintaelokuvaa,romantiikkaa ja komediaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuulen viemää 1939, Gilda 1946. Kotimaisista Ruma Elsa 1949, Isän vanha ja uusi 1955. Ja tietysti ensimmäiset kaksi Palmua! Vuodet taisivat olla 1960 ja -61. 

Tiesin että joku mainitsee Tuulen viemää. Kenenkään mielestä leffa ei ole oikeasti hyvä vaikka niin väittää. 

Höpö höpö. Katsoin tuon yläasteikäisenä valehtelematta toista kymmentä kertaa. Eeppinen tarina, hienot henkilöhahmot joiden kruununa toksinen antisankari Scarlett. Kaikin puolin hieno elokuva.

It's a wonderful life 1946, James Steward. Tämän elokuvan sanoma ei vanhene ikinä.

Niskavuoren Heta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohiksena yksi huomio:

Suomalaisissa vanhoissa elokuvissa saa selvää ihmisten puheesta, mutta uusissa elokuvissa ei. Pitäisikö palata 40-50 lukujen tekniikkaan?

Vanhassa äänitystekniikassa taajuuskaista oli kapea, muistuttaen lähinnä radiopuhelimen ääntä.

Paluu tällaiseen taajuuskaistaan vaatisi paluuta vanhaan koko äänimaailmaan perustuvien esityskeinojen osalta: ei bassoa sisältävää musiikkia, ei jytinöitä ja jyrinöitä.

Vanhoissa elokuvissa myös näyteltiin teatterityyliin kailottaen(myös muu ilmaisu oli lavanäyttelyyn pohjautuvaa, eleet ja ilmeet liioiteltuja, jotta takariviinkin näkyy).

 

T:Assmurger

Selitys vastaan otettu, mutta mikä siinä on, että muiden maiden nykyleffoissa  saa selvää puheesta, mutta ei suomalaisten tekemissä? Tahtoo

En osaa sanoa, missä vaiheessa homma tyritään.  Kai parannusta asiassa on tapahtunut.

Voisiko osasyy olla suomalaisessa artikulointitavassa?

Erityisesti, kun on siirrytty teatterinäyttelemisestä elokuvanäyttelemiseen.

Hyvä esimerkki kotimaisesta elokuvasta, jossa puheesta ei saa selvää on Mollbergin Tuntematon sotilas.

T: Assburger

Pakko sanoa, Rosvo-Roope. Tuli viime viikolla teeveestä ja nuori Tauno Palo on, ah niiiin ihana.