Sain taas työhaastattelupyynnön Teamsissa.
Teki mieli sanoa, että antaa olka ja jätetään välistä.
Tämä tulee taas olemaan itselleni täydellistä ajanhukkaa. En ole koskaan ennenkään saanut työpaikkaa sähköisesti. Varmaan joku tubettaja voi onnistua.
Mietin, että mun pitää katsoa kameraan. Yritän tuijottaa siihen ja olla katsomatta haastattelijan kasvoja. Tuosta tulee epävarma olo ja siksi karsiudun jokaisesta Teams-kierroksesta.
Kommentit (24)
Olen jännittänyt tota samaa ja olin niin hermona, että hyvä etten pyörtynyt. Minulla kävi maailman paras tuuri, koska se haastattelija keski-ikäinen mies osasi hommansa ja en ole ikinä ollut niin hyvällä haastattelijalla. Hän sai tuntemaan minut arvokkaaksi ja aloin enemmän avautumaan asioista jne. Kaiken päälle sain paikan, vaikka en osannu eedes kaikkia asioita. Hän sanoi minulle, että ei se ole ongelma osaatko kaikkea heti, koska täällä opetetaan se työ eikä kukaan osaa kaikkea heti. Häntä ei kiinnosta se, että minkälainen se paperin on vaan se minkälainen asenne on. Hän sanoi, että kun tietää ne heikkoudet valmiiksi, niin niihin on parempi painottaa se opetus paikan päällä. JA sitten menin sinne, niin se joka neuvoi sen työn ja opetti, niin hänkin oli aivan uskomattoman upea ihminen. Tuli heti fiilis, että kuulun porukkaan,.
Ne haastattelijatkin katsoo paljon papereitaan. Ei ne varmaan huomaa, mihin sinä katsot, jos nyt suurin piirtein eteesi päin katsot.
Nettikamera on TV- kameraa vastaava. Kaikki pienet ilmeet ja eleet korostuu. Jos nuo tiedostaa ja niitä rupeaa pelkäämään, tulee karsiutumaan jokaisella nettihaastattelukierroksella.
Jos työpaikka hakee itse, se vaikuttaa luotettavalta.