Sain taas työhaastattelupyynnön Teamsissa.
Teki mieli sanoa, että antaa olka ja jätetään välistä.
Tämä tulee taas olemaan itselleni täydellistä ajanhukkaa. En ole koskaan ennenkään saanut työpaikkaa sähköisesti. Varmaan joku tubettaja voi onnistua.
Mietin, että mun pitää katsoa kameraan. Yritän tuijottaa siihen ja olla katsomatta haastattelijan kasvoja. Tuosta tulee epävarma olo ja siksi karsiudun jokaisesta Teams-kierroksesta.
Kommentit (24)
Miksi et voi katsoa haastattelijan kasvoja? Etkö tekisi niin livenäkin?
Ei kukaan katso siihen kameraan jos sulla on kamera läppärityyliin näytön yläpuolella. Voit katsoa suoraan siihen ruutuun, se on normaalia.
Tuo onnoikeasti ikävää. Jos et tuijota Teamssissa kameraan, näytät pälyilevältä. Jos tuijotat kameraan, et näe haastattelijan kasvoja ja reaktioita.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi katsoa haastattelijan kasvoja? Etkö tekisi niin livenäkin?
Et voi. Silloin silmäsi harhailevat kuvassa.
No itse olen saanut kolme viimeistä työpaikkaa etähaastatteluna.
Mieluummin teen etänä työhaastatteluni kuin paikanpäällä, sillä jäädyn aivan täysin.
Maksaisin mitä tahansa, että pääsisin paikan päälle haastatteluun. Mua ahdistaa nämä nettihaastattelut. Tiedän olevani niissä huono. En tule koskaan saamaan niiden kautta työpaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
No itse olen saanut kolme viimeistä työpaikkaa etähaastatteluna.
Mieluummin teen etänä työhaastatteluni kuin paikanpäällä, sillä jäädyn aivan täysin.
Minä sain nykyisen työpaikan etänä ilman haastattelua. Mulle soitettiin ja ilmoitettiin että minut halutaan töihin. Ilmeisesti LinkedIn profiili yksistään riitti.
Vierailija kirjoitti:
Maksaisin mitä tahansa, että pääsisin paikan päälle haastatteluun. Mua ahdistaa nämä nettihaastattelut. Tiedän olevani niissä huono. En tule koskaan saamaan niiden kautta työpaikkaa.
Siis mikä ero niissä on paikan päällä tapahtuviin haastatteluihin? Sama ihminen haastattelee, samat kysymykset jne. Katsot vaan siihen ruutuun ja puhut sanottavasi. Jos menee liian vaikeaksi niin voit teeskennellä että netissä on häikkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi katsoa haastattelijan kasvoja? Etkö tekisi niin livenäkin?
Et voi. Silloin silmäsi harhailevat kuvassa.
Ihan samalla tavalla ne sen haastattelijankin silmät harhailee. 🤷🏻
Kerran työpaikka sijaitsi 10 min päästä kodistani. Kysyin mahdollisuutta päästä paikan päälle haastatteluun. Ei onnistunut. Kaikki piti kuuulemma kohdella samanarvoisesti.
Nettihaastattelut on perseestä.
Minä katson haastattelijoita ja olen saanut työpaikan etähaastattelulla. Olen 50+ v enkä takuulla mikään tubettaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksaisin mitä tahansa, että pääsisin paikan päälle haastatteluun. Mua ahdistaa nämä nettihaastattelut. Tiedän olevani niissä huono. En tule koskaan saamaan niiden kautta työpaikkaa.
Siis mikä ero niissä on paikan päällä tapahtuviin haastatteluihin? Sama ihminen haastattelee, samat kysymykset jne. Katsot vaan siihenfr ruutuun ja puhut sanottavasi. Jos menee liian vaikeaksi niin voit teeskennellä että netissä on häikkää.
Se kamera on ahdistava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksaisin mitä tahansa, että pääsisin paikan päälle haastatteluun. Mua ahdistaa nämä nettihaastattelut. Tiedän olevani niissä huono. En tule koskaan saamaan niiden kautta työpaikkaa.
Siis mikä ero niissä on paikan päällä tapahtuviin haastatteluihin? Sama ihminen haastattelee, samat kysymykset jne. Katsot vaan siihenfr ruutuun ja puhut sanottavasi. Jos menee liian vaikeaksi niin voit teeskennellä että netissä on häikkää.
Se kamera on ahdistava.
Huhhuh kyllä on mielenterveysongelmaa taas kerrakseen.
Etähaastattelu on ahdistava. Yrität etsiä hyvän kuvakulman ja valaista kasvosi oikeasta kulmasta.
kaikki energia menee toisarvoisiin asioihin. Sitten yrität pitää katsekontaktin haastattelijaan tuijottamalla kameraan ja et pysty nökemään haastattelijan reaktioita.
En mäkään pysty puhuessa katsoa silmiin, varsinkaan jännittävissä tilanteissa. Olen yrittänyt opetella, mutta ei vaan pysty. Kuunnellessa kyllä pystyn jonkin verran. Oon päättänyt olla välittämättä ja annan nykyään itseni katsoa puhuessa muualle. Jos väkisin katsoo silmiin, se epämukavuus ja ahdistus on mielestäni pahempi kuin se, että kokee olonsa mukavaksi ja katsoo ohi toisesta. Ei ole ollut ongelma työhaastatteluissa tai muissakaan tilanteissa.
Mä oon aina katsonut ruudulta sitä, kenelle puhun. En ole ikinä edes ajatellut, että pitäisi katsoa kameraan. Ennen jännitin kameraa, silloin peitin itseni itseltäni näkyvistä laittamalla postit-lapun tai raahaamalla jonkun toisen ikkunan oman kuvani päälle.
Vierailija kirjoitti:
Kerran työpaikka sijaitsi 10 min päästä kodistani. Kysyin mahdollisuutta päästä paikan päälle haastatteluun. Ei onnistunut. Kaikki piti kuuulemma kohdella samanarvoisesti.
Nettihaastattelut on perseestä.
Olen kuullut, ettei työpaikkaa voi saada, jos asuu liian kaukana. Kyseessä ilmastotavoitteet.
Ihmeen hankalaa on tulla rekrytoiduksi. Joku puhuu, että töihin voi mennä. Eivät ymmärrä todellisuutta.
Yritän etsiä työpaikkoja, joihin rekrytoitdaan itse. Välttelen hulluja HR-firmoja.
Kuulostaa siltä ettei etähaastattelu ole se ongelma vaan asennevammasi. Pysy työttömänä sitten minimirahalla, hölmö.