Suomen kielen sanoja, joihin olet törmännyt vasta aikuisena ja jotka eivät vieläkään kuulosta luontevilta? Itsellä "astalo" ja "semminkin".

Vierailija kirjoitti:

Itse en vielä 20 vuoden asumisen jälkeenkään ole tottunut helsinkiläisten outoon tapaan käyttää tietyissä tilanteissa 3. persoonan verbimuotoa perusmuodon sijaan. Esim. "Haluan kuvaa tämän", kun pitäisi olla "kuvata".

Haluun kuvaa tän. T. Helsinkiläinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama päivä sitten luin jotain lehteä jossa esiteltiin ikkunoita ja OVEJA. Luultavasti oli ovista kyse ja olisi pitänyt olla kirjoitettu ikkunoita ja ovia. Näin pitkällä ollaan. Ei osata verbejä taivuttaa eikä edes substantiiveja. 

Nyt jo eläköitynyt naispuolinen työkaveri katseli lasten kanssa kuveja ja pääsiäisenä maalattiin yhdessä muneja. Niin ja kivejä tuli kengissä pihalta. Aivan kamalaa kuunneltavaa, mutta koetin ajatella, että jospa hän on jotakin itselleni tuntemattomalta murrealueelta. 

Mun yksi kaveri luki aina lehtä. Kysyin, että katseleeko myös tähtä taivaalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ryhtyä tehdä

Numeroiden taivuttamatta jättäminen. Siis näin: Tutkinta kohdistuu 13 ihmiseen

Huonoja uudistuksia

 

Tuo numeron esitystapa on kylläkin ihan kielioppisääntöjen mukainen. Jos numero on samassa taivutusmuodossa kuin sitä seuraava sana, ei numeron perään laiteta taivutusmuotoa ilmaisevaa päätettä. Esimerkkisi siis luetaan "kolmeentoista ihmiseen", vaikka numeron päätettä ei ole siihen kirjoitettu.

Niinhän sanoinkin? Huonoja uudistuksia. Näistä siis ihan molemmat ovat kielioppisääntöjen mukaisia. Mutta eivät ole aina olleet.

Milloinkas tuo numeron kirjoitustapa on muuttunut? Itse olen 40v+ ja muistan, että se on aina ollut noin, että numeroon ei kirjoiteta päätteitä, ellei se ole eri muodossa kuin sen jälkeen tuleva sana.

Tarkkaan ottaen sääntö kuuluu, että numeroon ei kirjoiteta päätettä, jos sen sijamuodon voi päätellä seuraavasta sanasta. Yleensä se meneekin juuri noin: jos numero on samassa sijassa kuin sen jälkeen tuleva sana, numeroon ei kirjoiteta päätettä. Tästä on kuitenkin poikkeus: partitiivi. Lukusanan yhteydessä seuraava sana on aina partitiivissa, joten jos numerokin pitäisi lukea partitiivissa, pääte pitää lisätä, vaikka seuraavakin sana on partitiivissa. Esimerkki:

Söin 7 lihapullaa = söin seitsemän lihapullaa

Söin 7:ää lihapullaa = söin seitsemää lihapullaa eli haukkasin palasen 7 lihapullasta.

Toimari.

Areenassa yhden sarjan suomennoksessa oli toimitusjohtajan sijaan käytetty sanaa toimari. Ja sosiaalisen median sijaan lyhennys some esiintyi siinä myös.

Nyt aikuisena olen törmännyt siihen, että kirjoitettu teksti on usein ihan älyttömän huonoa juuri noissa käännöksissä. Ja lehdissä myös. Toimittajatkaan ei viitsi enää yhtään tarkistaa oikeinkirjoitusta ja suomenkieli rapistuu kovaa vauhtia.

Vierailija kirjoitti:

Toimari.

Areenassa yhden sarjan suomennoksessa oli toimitusjohtajan sijaan käytetty sanaa toimari. Ja sosiaalisen median sijaan lyhennys some esiintyi siinä myös.

Nyt aikuisena olen törmännyt siihen, että kirjoitettu teksti on usein ihan älyttömän huonoa juuri noissa käännöksissä. Ja lehdissä myös. Toimittajatkaan ei viitsi enää yhtään tarkistaa oikeinkirjoitusta ja suomenkieli rapistuu kovaa vauhtia.

Suomen kielen sanat ja lauseet ovat paljon pidempiä kuin esim. englannin vastaavat sanat/lauseet. Ohjelmatekstitystä laatiessa on oltava tarkkana ettei käännös vie liikaa tilaa, koska mitä pidempi teksti on, sitä useammin täytyy vaihtaa uuteen tekstipätkään jotta teksti etenee samassa tahdissa käännettävän puheen kanssa. Jos näitä vaihtoja tulee kovin paljon, yksittäinen pätkä näkyy ruudulla niin lyhyen ajan että normaali ihminen ei ehdi lukea sitä.

Uskoakseni tästä syystä noiden lyhyiden puhekielisten sanojen käyttö on yleistä. Toinen syy voi toki olla sekin, että pyritään ilmaisemaan hahmon käyttävän puhuessaan muuta kuin täydellistä kirjakieltä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viipeellä. Mikä vika viiveessä oli?

Alun perin viive-sanaa ei saanut taivuttaa viiveessä, vaan piti sanoa viipeessä. Se taipui siis samaan tapaan kuin sana taive : taipeen. Kun ihmiset kuitenkin jatkuvasti käyttivät muotoa viiveessä, myös se lopulta hyväksyttiin.

Nykyään viipeessä kuulostaa molen korvaan hassulta, vaikka ennen se oli ainoa oikea ja hyväksytty muoto.

Olet siis kuullut alkuperäisemmän muodon, mutta pidät uudempaa alkuperäisenä. Tästä voi tehdä varovaisia päätelmiä siitä, minkä ikäinen olet.

Ei tarvitse olla varovainen, olen 44.

"Söin 7 lihapullaa = söin seitsemän lihapullaa

Söin 7:ää lihapullaa = söin seitsemää lihapullaa eli haukkasin palasen 7 lihapullasta."

Muuten hyvä, mutta kun luku on alle 10, se kirjoitetaan kirjaimin...

t. pilkun hyväksikäyttäjä

Onneksi meillä on värikäs kieli. Sama asia voidaan ilmaista, joko tylsästi, tai sanoilla maalaillen.

Lukeminen auttaa tekstin ymmärtämisessä.

Lukekaa enemmän!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimari.

Areenassa yhden sarjan suomennoksessa oli toimitusjohtajan sijaan käytetty sanaa toimari. Ja sosiaalisen median sijaan lyhennys some esiintyi siinä myös.

Nyt aikuisena olen törmännyt siihen, että kirjoitettu teksti on usein ihan älyttömän huonoa juuri noissa käännöksissä. Ja lehdissä myös. Toimittajatkaan ei viitsi enää yhtään tarkistaa oikeinkirjoitusta ja suomenkieli rapistuu kovaa vauhtia.

Suomen kielen sanat ja lauseet ovat paljon pidempiä kuin esim. englannin vastaavat sanat/lauseet. Ohjelmatekstitystä laatiessa on oltava tarkkana ettei käännös vie liikaa tilaa, koska mitä pidempi teksti on, sitä useammin täytyy vaihtaa uuteen tekstipätkään jotta teksti etenee samassa tahdissa käännettävän puheen kanssa. Jos näitä vaihtoja tulee kovin paljon, yksittäinen pätkä näkyy ruudulla niin lyhyen ajan että normaali ihminen ei ehdi lukea sitä.

Ei kaikki tiedä mitä toimari tarkoittaa. Oletin sen tarkoittavan toimitusjohtajaa mutta ihan 100% varma en ollut. Suomennoksen pitää olla sellainen, että siinä ei ole näitä uusia muotisanoja mitä kaikki ei välttämättä tiedä.

Miten ne ennen onnistui kääntämään ymmärrettävästi?

Loppuviimein

Ei mitään käryä

Tatsi

Kääntää jotain = varastaa

Kaakku, muusi, soosi

Meillä oli lapsena kakku, muussi, soossi

Jobin posti

Asemesta.

Mikä hiton posti ja missä mestassa niitä aseita on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kun sanotaan että mennään "kokemaan verkot" En ymmärrä sitä sanaa. Miksi ei sanota että "nostamaan verkot" Kokemisesta tulee mieleen että se olisi joku kokemus. Ihan typerän kuuloinen sana.

Eihän verkkoja vaan nosteta vaan ne samalla tavallaan niputetaan siinä nostaessa, jotta ensi kerralla verkot ei ole ihan solmussa. Mun mielestä taas kokeminen on paremmin sitä toimintaa kuvaava sana, mutta annan tietysti sinun olla omaa mieltäsi. 

Verkkojen nostaminen takoittaa että ne viedään kuivalle maalle, nostetaan pois. Kokeminen tarkoittaa että katsotaan onko tullut saalista. 

"Kokeminen tarkoittaa kalastuksessa ja metsästyksessä pyydyksen tarkistamista ja mahdollisen saaliin keräämistä." 

dösä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanan jättäminen pois lauseista tai väärin taivuttaminen. En mene ulos koska sade. Nukun aamulla koska loma. Olen pois töistä siksi kun sairas. Älyttömää ja ärsyttävää.

Tuohan on enkun "because of" -rakenne matkittu suomeen.

Englannissakin on sana of, eli jonkin takia, siksi kun. Suomeksi älytön ja tökkö. Sana enkku on ärsyttävä.

Itse asiassa tuo "koska sade" -muoto on kopioitu englannista, jossa se on aivan yhtä ärsyttävä muoti-ilmaus "because rain".

Vierailija kirjoitti:

"Söin 7 lihapullaa = söin seitsemän lihapullaa

Söin 7:ää lihapullaa = söin seitsemää lihapullaa eli haukkasin palasen 7 lihapullasta."

 

Muuten hyvä, mutta kun luku on alle 10, se kirjoitetaan kirjaimin...

 

t. pilkun hyväksikäyttäjä

En halunnut antaa esimerkkiä suursyömäriydestä, joten rikoin tuota sääntöä.

"Pähee" on ollut olemassa jo 50-luvulta lähtien, mutta vasta viime aikoina sitä on alettu käyttää esimerkiksi sanomalehdissä, ja mikä kamalinta, muodossa "päheä". Ironisen sievistelevänä tyylikeinona tuo toimii, mutta ei tosissaan käytettynä.

Toinen ikivanha puhekielen sana on "karsea". "Karmea" vielä menettelee, mutta sattuu silmään, kun sanomalehdessä kerrotaan, että "Maanantaina rysähtää talvimyräkkä Meteorologi varoittaa karseasta ajokelistä".

Vierailija kirjoitti:

Järjestään.

En vaan tajua, miksei se ole järjestäen.

Ne on eri sanoja kokonaan.

Kun risteyksessä liikennemerkki- tai kaistajärjestelyt muuttuu, niin käy usein sillä tavoin, että 

siinä alkuvaiheessa ihmiset ajavat järjestään väärin.

Järjestään = yksi toisensa jälkeen. 

Yhtäkkiä tajusin etten ole käyttänyt sanaa "pisimpiä" eli pidempiä. Se on outo sanamuoto. Mikä pisi.