Ystävä ei huomioi tilannettani, pahoitanko mieleni turhasta?
Ystävä on kertonut toisesta kaveristaan, jolla on vakava sairaus, johon tulee kuolemaan arviolta ennen kesää. Kertoi kesällä hänestä, kuulumisista, omista surullisista tunteistaan. Ja mä kuuntelen, tuen, tsemppaan, kuten nyt normaalia on. He eivät ole usein tekemisissä, lähinnä somen kautta seuraavat toisiaan.
Sitten alkusyksystä minulla epäiltiin ALS:ia, MS-tautia tai vastaavaa. Olin aika down ja kerroin ystävälle tilanteesta. Totesi että no toivottavasti ei oo! Ja alkoi kertoa kaveristaan. Ei mitään enempää. Ja hän kyllä tietää nuo sairaudet hyvin. Myöhemmin kun ALS saatiin suljettua pois ja epäilyt keskittyi lähinnä MS-tautiin, laitoin asiasta viestin ystävälle. Luki viestin, ei vastannut mitään. Joskus viikon kuluttua laittoi lumikuvia ym omia kuulumisia.
Kertaakaan missään vaiheessa sen jälkeenkään ei ole kysynyt miten voin, onko ollut tutkimuksia, mitään. Valittaa kyllä omista uusperheongelmistaan ja myös terveysongelmistaan.
En ajattele ettei hän saisi valittaa omista murheistaan, päinvastoin. Tottakai saa. Mutta pakko myöntää että on vähän surullista huomata ettei hän kysele vointiani tai mitään. Alkaa tuntua että ystävyys onkin vähän yksipuolista?
Kommentit (28)
Osa ei nyt ymmärrä. Minä luulen ymmärtäväni. Aloituksesta tulee mieleen että tämä ei ole oikea ystäväsi, vaan että hänen käytöksensä voi olla jopa tahallista. Jotkut tiedostamattaan ihan nauttii siitä että saa toiselle pienen olon. Mitä muuta voisi tuntea jos jonkun sometutun elämänkäänteitä puidaan samaan aikaan kun sinulla, hänen oikean elävän ystävällä(?) epäillään vakavia sairauksia. Hän ignorasi viestisi ja lähetti viikon päästä jonkun ihan tavallisen maisemakuvan johon odottaa tietenkin reagointiasi. Oi ihanaa, lunta on satanut. Samaan aikaan sinun pitäisi olla vaan hiljaa omasta vakavasta tilanteestasi. Tuo ihminen on näyttänyt todelliset värinsä.
Jos viitsit voit toki ottaa asian puheeksi. Kerrot että olit aika hämmentynyt ja tuli paha mieli, kun hän sivuutti täysin kertomasi vakavat kuulumiset ja katso sitten tuleeko sieltä mitään järkevää selitystä.
Minä epäilen ettei tule.
Vierailija kirjoitti:
Olikohan kyse ihan oikeista ALS- ja MS-epäilyistä, vaiko vaan suljetaan yksi kerrallaan pois eri vaihtoehtoja ja lopullinen diagnoosi on todennäköisimmin luokkaa migreeni? Kaksi aika eri asiaa, mutta tietty ihmistyyppi dramatisoi ja paisuttelee asian ja pitää jokaista tutkituttavaa luomea ja pattia ja epämääräistä oiretta "syöpäepäilynä". Ap voi olla tällainen katastrofiajattelija, ja ystävä tietää että kyse tuskin on mistään kovin vakavasta lopulta.
Mietin samaa, koska noissa sairauksissa diagnoosi tulee nopeasti ja luotettavasti, mutta migreeni ja jopa anemia voivai oireilla tavoilla, joita on hankala selvittää.
Vierailija kirjoitti:
Osa ei nyt ymmärrä. Minä luulen ymmärtäväni. Aloituksesta tulee mieleen että tämä ei ole oikea ystäväsi, vaan että hänen käytöksensä voi olla jopa tahallista. Jotkut tiedostamattaan ihan nauttii siitä että saa toiselle pienen olon. Mitä muuta voisi tuntea jos jonkun sometutun elämänkäänteitä puidaan samaan aikaan kun sinulla, hänen oikean elävän ystävällä(?) epäillään vakavia sairauksia. Hän ignorasi viestisi ja lähetti viikon päästä jonkun ihan tavallisen maisemakuvan johon odottaa tietenkin reagointiasi. Oi ihanaa, lunta on satanut. Samaan aikaan sinun pitäisi olla vaan hiljaa omasta vakavasta tilanteestasi. Tuo ihminen on näyttänyt todelliset värinsä.
Jos viitsit voit toki ottaa asian puheeksi. Kerrot että olit aika hämmentynyt ja tuli paha mieli, kun hän sivuutti täysin kertomasi vakavat kuulumiset ja katso sitten tuleeko sieltä mitään järkevää selitystä.
Minä epäilen et...
Juuri näin. Tuntuu hassulta että kertaakaan epäilyistä kerrottuani hän ei ole kysynyt mitä kuuluu, miten voin, mitään. Ihan muita asioita kyllä viestittelee. Ja tosiaan, odottaa mielipiteitäni ja vastauksiani. Ja jos hänellä on terveyspulmia, niin silloin kyllä viestittelee tai soittelee huoliaan ja kaipaa tukea.. Mutta no on tässä tullut sama mieleen että ehkä ei ole sillä lailla oikea ystävä kuitenkaan. Ap
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Et mielestäni pahoittanut mieltäsi turhasta, mua et myöskään voi olettaa, että ystäväsi jaksaisi kestää miten paljon tahansa. Ystäväsi tietää, että hänen kaverinsa tulee kuolemaan ennen kesaä. Siinä vaiheessa, kun sun kohdalla oli vasta epäilys vakavasta sairaudesta, hän todennäköisesti ihan aidosti toivoi, että ei olisi ALS. Jos edelleen on vain epäilys MS:stä, niin se on vasta epäilys. Ja vaikka diagnoosi varmistuisikin, sulla on todennäököisesti enemmän elinaikaa kuin tällä hänen kaverillaan. Tuntuu ehkä julmalta sanoa, mutta tämä hänen kaverinsa on nyt se, joka häntä eniten tarvitsee. Sun tilanteesi ystäväsi näkökulmasta on vielä ihan hyvä verrattuna hänen kavberinsa tilanteeseen.
Ymmärrän hyvin sen, että toivoisit ystäväsi suhtautuvan suhun toisin ja myös sen, että sulla on huoli ja hätä. Ystäväsi on kuitenkin - ihan omia voimavarojaan säädelläkseen - pakko priorisoida. Vertauskuvallise
Puhut paljon fiksuja, mutta on hyvä muistaa että tilanne on raskas myös aloittajalle joka on sairastunut mahdollisesti vakavaan, hitaasti tappavaan sairauteen. Ei hänelläkään välttämättä ole sen enempää voimavaroja kuunnella ystävän uusioperheavautumisia tai valitusta vähäisemmistä terveyshuolista, eikä ole ihan ok kaataa niitä toisen niskaan tällaisessa tilanteessa.
No et todellakaan pahoita mieltäsi turhasta. Onhan tuo nyt moukkamaista että ei edes reagoi kertomaasi, mutta omista asioistaan jaksaa vuodattaa. Jättäisin vastaamatta seuraavan kerran kun "ystävä" ottaa yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olikohan kyse ihan oikeista ALS- ja MS-epäilyistä, vaiko vaan suljetaan yksi kerrallaan pois eri vaihtoehtoja ja lopullinen diagnoosi on todennäköisimmin luokkaa migreeni? Kaksi aika eri asiaa, mutta tietty ihmistyyppi dramatisoi ja paisuttelee asian ja pitää jokaista tutkituttavaa luomea ja pattia ja epämääräistä oiretta "syöpäepäilynä". Ap voi olla tällainen katastrofiajattelija, ja ystävä tietää että kyse tuskin on mistään kovin vakavasta lopulta.
Mietin samaa, koska noissa sairauksissa diagnoosi tulee nopeasti ja luotettavasti, mutta migreeni ja jopa anemia voivai oireilla tavoilla, joita on hankala selvittää.
no ei kyllä julkisella ainakaan nopeasti tule. Sisko odotti ensin tk-lääkäriin 3 viikkoa, sai lähetteen neurologille. Pääsi sinne 3 kk kuluttua ja sen jälkeen lähete enmg ja magneettiin. Meni taas 2 kk että pääsi noihin. Sen jälkeen pian sai MS diagnoosin mutta siis se puoli vuotta meni kun ei ilman tutkimuksia anneta diagnoosia
^ Juuri näin. Itselläni on tosin ollut nopeampi aikataulu, magneettia ei meinattu alkuun ottaa, mutta oireet kuitenkin sen verran huolestuttavat, että sekin nyt katsotaan. Siihen odotan kutsua. Ap
Sulla ei varmaan ystäviä ookaan.