Lue keskustelun säännöt.
Taloudellinen hyväksikäyttö avioliitossa. Onko sullakin esimerkkejä?
04.11.2023 |
Ostan käytännössä kaiken ruuan taloutemme yli tuhannella eurolla kuukaudessa. Ehkä kerran parissa kuukaudessa mies lupaa pitsaa lapsille. Ei tuo minulle.
Ostan kaikki lasten vaatteet ja kengät ja maksan kaikki heidän lomamatkansa. Harrastusmaksuihin mies hieman osallistuu.
Talon kuluja maksamme puoliksi. Tulot ovat suunnilleen yhtä hyvät, minulla aavistuksen isommat.en tiedä, mihin mies käyttää rahansa.
Muutan pois, kun nuorin lapsikin muuttaa.
Kommentit (56)
Koin olevani hyväksi käytetty. Suhteen alussa ja kun lapset oli pieniä niin olin taloudellisesti aina heikoilla. Koskaan mies ei kuitenkaan ole elättänyt. Aina olen maksanut itseni ja lapsetkin. Myöhemmin minä tienasin enemmän. Avioliiton viimeisinä vuosina minä maksoin talolainan, kaikki vakuutukset, autoveron, kaikki lapsiin liittyvät kulut.
Yritin välillä kiikuttaa miehelle jotain jäte, kaukolämpö ym laskuja, että jotain maksaisi edes. Kauppaan ei muka jaksanut lähteä. Kaupassakaan ei elettä tehnyt kaivaskseen lompakkoa.
Viimeisenä vuotena osteli omia harrastusvälineitä ja mitä lie. Rahaahan oli, kun minä maksoin jotain 80% kaikista kuluista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koin olevani hyväksi käytetty. Suhteen alussa ja kun lapset oli pieniä niin olin taloudellisesti aina heikoilla. Koskaan mies ei kuitenkaan ole elättänyt. Aina olen maksanut itseni ja lapsetkin. Myöhemmin minä tienasin enemmän. Avioliiton viimeisinä vuosina minä maksoin talolainan, kaikki vakuutukset, autoveron, kaikki lapsiin liittyvät kulut.
Yritin välillä kiikuttaa miehelle jotain jäte, kaukolämpö ym laskuja, että jotain maksaisi edes. Kauppaan ei muka jaksanut lähteä. Kaupassakaan ei elettä tehnyt kaivaskseen lompakkoa.
Viimeisenä vuotena osteli omia harrastusvälineitä ja mitä lie. Rahaahan oli, kun minä maksoin jotain 80% kaikista kuluista.
Erottu siis on ja eron jälkeen tulin toimeen hyvin rahoillani.
Miksi suostutte tällaiseen? Jos mies (tai nainen) ei osallistu yhteisiin kuluihin, niin sitten voi mennä elämään omaa taloutta.
En myöskään ymmärrä kun yksi kaveri ostaa tytärpuolensa vaatteet (inhoaa tätä lasta). Kyllä ne kulut kuuluu lapsen isälle ja äidille, joista molemmat käy töissä. Kaveri kituuttaa hoitovapaalla.
Tiedän tällaisen, jossa nainen kelan sairastuilla ja mies tienaa töissä nettona kolmisen tonnia/kk. Ovat siis aviopari. Nainen jonottaa viikottain ruoka-apujonossa. Mies on sitämieltä luulemma, että hän elättää naisen täysin. Nainen makselee sen mitä kelan tuilla pystyy, (heillä on lapsia) ja loput hakee ruoka-avusta.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tällaisen, jossa nainen kelan sairastuilla ja mies tienaa töissä nettona kolmisen tonnia/kk. Ovat siis aviopari. Nainen jonottaa viikottain ruoka-apujonossa. Mies on sitämieltä luulemma, että hän elättää naisen täysin. Nainen makselee sen mitä kelan tuilla pystyy, (heillä on lapsia) ja loput hakee ruoka-avusta.
Kannattaisi lykätä naiselle käteen turvakodin esite. Aika pahalta kuulostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehille tasa-arvo avioliitossa on sitä, että kaikki maksetaan puoliksi ja nainen tekee kaikki kotityöt. Mies vaihtaa auton renkaat pari kertaa vuodessa.
Meillä ei ole yhteisiä lapsia. Mun lapsi asuu omillaan. Mä maksan vuokran ja suurimman osan ruoasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei. Mies on sellainen, että ajattelee miehen kuuluvan maksaa enemmän, koska hankkii paremmin. Pitää oikein huomauttaa, että minäkin voi maksaa yhteisiä menoja.
Mulle kävi niin, että puoliso "kikkaili" mut yhteisen (ison) lainan maksajaksi yksin. Siihen sisältyi myös talo. Nykyään asuu siinä uuden naisen kanssa, jolla maksatti taloon remontin. Jotkut osaa.
Yli kymmenen vuotta kesti mun velkahelvetti. Mutta selvisin.
Eli kyllä. Koen tulleeni hyväksikäytetyksi. Elämä on...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö tällaiset asiat ole tapana sopia ennen samaan kotiin muuttamista, viimeistään ennen avioliittoa tai vihoviimeistään ennen lapsien hankkimista?
Jälkikäteen taloudellisten sitoumusten ja sopimusten tekeminen on kaikilla elämän osa-alueilla kokolailla mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tällaiset asiat ole tapana sopia ennen samaan kotiin muuttamista, viimeistään ennen avioliittoa tai vihoviimeistään ennen lapsien hankkimista?
Jälkikäteen taloudellisten sitoumusten ja sopimusten tekeminen on kaikilla elämän osa-alueilla kokolailla mahdotonta.
Tottakai niistä puhutaan, mutta kun joillekin puheet ovat vain puheita. Voi olla vaikka kuinka vakuuttava, mutta sanoilla ei ole mitään oikeaa vastetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haha, joo. Täysavioehto (toki olin ihan tän kannalla, koska ajattelin, että yhteiset kulut jaetaan arjessa toteuman mukaan ja kumpikin vastaa ns. omasta kulutuksestaan ja säästöistään). Noh, kaikki menikin hyvin, kunnes tuli yhteinen lapsi. Vaikka lapsi oli yhteinen ja yhdessä suunniteltu, kohdistui vauvavuoden tulonmenetykset vain minuun (naiseen).
Totaalista taloudellista hyväksikäyttöä, että yhteisen lapsen myötä toisen säästöt pienenee peruskulutuksen myötä, kun toinen kerää itselleen säästöjä aivan kuten mitään lasta ei olisikaan. Työelämässä ollessa tienattiin suurin piirtein saman verran, mutta lapsen isä ei todellakaan suostunut jakamaan perhevapaita (vaikka muuta puhui lapsentekovaiheessa, eli älkää naiset luottako kenenkään sanaan lapsen haluamisesta tai miehen suunnitelluista perhevapaista), eikä myöskään korvannut minun tulonmenetyksiä mitenkään.
Erohan siitä tuli.
Joo, välillä huvittaa höpötys vaarallysista naisista, golddiggereistä, kun tuttavapiirissä naiset taloudellisesti itsenäisiä eikä miestä kiinnosta maksaa mitään ainakaan enemmän eikä yleensä edes omaa osuutta lasten menoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä menee niin, että minä miehenä maksan läpivirtaaman, eli autot, välirahat, kaikki yleiset korjaukset taloon. Vakuutukset, ruuat pääosin n. 75%.
Vaimo maksaa lasten kuluja, mitä yli menee lapsien, 2 teiniä. Toki itse maksan ns kalliit pääosin.
Miehenä maksan käytännössä 80% kuluista.
En koe oloani hyväksikäytetyksi, koska vaimo tekee suhteellisesti suurimman osan arki, ns. rutiini kotitöistä, siivous, ruoka, pyykki.
Toki itsekkin, osallistun mm. kylppäreiden pesut, ikkunoiden pesut, suursiivoukset tms. Teen talon polttopuut, korjaukset, huollot tms.
Vaimo palkkatyössä, itse yrittäjänä.
Kompromissejä nää on, molemmat olemme ekonomeja.
Yksi mikä on parisuhteessa tärkeä, että kaikkia kodin arkitöitä ei säännönmukaisesti jätetä yhden harteille. Vaan jonkinverran osallistutaan.
M45
Vierailija kirjoitti:
Mikä estää jakamasta kuluja tasaisemmin? Mies maksaa asumiskulut, jos sinä maksat kaikki ruuat ja vaatteet. Tai yhteinen tiii, josta maksetaan pakolliset menot kuten asuminen ja ruoka ja johon kumpikin laittaa rahaa.
Ihan sivusta vaan huutelen, että ehkä se, ettei toinen suostu moisiin jakamisiin. Vaikea se on yksin päättää, että jatkossa jaetaan sitten näin ja näin. Ero on yleensä ainoa tapa päästä jonkinlaiseen tasapuolisuuteen, jos asiat on vinossa. Ja jos ei ole vinossa, ei tarvitse edes keskustella taloudellisesta hyväksikäytöstä.
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi ehdottaa miehelle, että hän kävisi kaupassa ja toisi ruokaa?
Erossa ja myös avioliitossa lasten toiselle vanhemmalle voidaan määrätä elatusmaksu.
Sitä minä vaan ihmettelen, minkä vuoksi sinä käytät ruokiin yli tuhat euroa kuussa. Osta vain välttämätöntä, ostakoon mies sitten lisää. Toiseksi miehelle voi antaa reilusti sähkö- ym. laskuja maksettavaksi. Vahdi kuitenkin, että varmasti maksaa ennen kuin sähköt katkaistaan.
Mies löysi pankkitilitietoni ja tyhjensi säästötilini. Oli pakko tehdä rikosilmoitus, mutten vielä kahden vuoden jälkeenkään ole saanut mitään korvausta.
Lompakkoloinen on kuulemma jälkeeni käynyt myös parissa muussa parisuhteessa, ne ovat olleet niin pikaisia, että varmaan tyhjentänyt tilit niissäkin.
Mikä siinä yhteisen taloustilin perustamisessa on niin vaikeaa?
En tajua yhtään näitä virityksiä missä maksetaan yhteisiä pääosin/ainoastaan omilta tileiltä satunnaislogiikalla ja jälkikäteen pahoitetaan mieli kun kaikki on niin epäoikeudenmukaista.
Mikä estää jakamasta kuluja tasaisemmin? Mies maksaa asumiskulut, jos sinä maksat kaikki ruuat ja vaatteet. Tai yhteinen tiii, josta maksetaan pakolliset menot kuten asuminen ja ruoka ja johon kumpikin laittaa rahaa.