Mistä merkeistä tunnistaa sairaan työyhteisön?

1. Kukaan ei hymyile

2. Kesälomien jälkeen ihmiset tulee tosi kiukkuisen näköisenä takaisin, eivätkä latautuneina

3. Kaikilla pöydät/työympäristöt ihan levällään ja sotkussa

4. Työpäivän jälkeen työntekijät häviävät kiireellä ja vähin äänin.

5. Johto komentaa työntekijöitä kuin rehtori koululaisia

6. Aina on kiire

7. Suuri vaihtuvuus

8. Työympäristöt on halvimmista ja kuluneimmista laitteista tai tarvikkeista kasaan räittyjä

Työkaverit kyttäävät toistensa työntekoja sekä menoja ja toimivat ihmiskellokortteina. 

Niitä kenestä ei pidetä ei tervehditä ja kohdellaan kuin ilmaa.

Sellaisessa paikassa on ihan normaalia vuorovaikutusta huutaa toiselle, tai haukkua avoimesti muita. Omassa itsessä ei nähdä virheitä.

Naisvaltaisuudesta. Yksinkertaisesti siitä, että yksikin nainen saa itsensä kanssa aikaiseksi monimutkaisen, sekavan ja muut syyllistävän työympäristön, jossa asiat toistuvat kaavamaisina. Lisäksi tarvitsee ryhmän ympärilleen saattaakseen työympäristön jatkuvaan hälytystilaan ja sekasortoon. Siitä sitten terveimmät yksilöt hankkiutuvat pois.

Äskettäin olin työhaastattelussa, jossa hr-nainen oli erittäin kireä ja tiuski sekä ei selvästikään ollut kiinnostunut minusta. Kun tuli soitto jatkohaastatteluun ilmoitin, että en ollut enää kiinnostunut paikasta. Tuli niin vahva tunne, että koko paikassa taitaisi olla liian nihkeä ilmapiiri minulle.

Yhdestä paikasta lähdin koeajalla, kun esihenkilöni puhui jatkuvasti päälle, ei kuunnellut, ei antanut mitään palautetta ja perui minulle työhaastattelussa luvatun kesäloman. Se siitä "henkilöstö on meille tärkein voimavara" bullshitistä.

Tämänhetkisessä työpaikassa on ilmennyt myös suoranaista valehtelua siitä, että me välitämme henkilöstöstä. Perehdytys oli erittäin puolivillainen, eikä mistään löydy tietoja esim. etätyökäytännöistä, sairauspoissaoloista ta siitä, kuka henkilö vastaa mistäkin. Työntekemistä kytätään ja mikromanageroidaan. En voi käsittää, onko mulla vaan p*ska tuuri vain onko työelämä jotenkin rikki. 

Kiusaamista on paljon, joku otetaan silmätikuksi, perehdytys on huonoa, nolataan julkisesti, pomolla on omat suosikit jne. Onhan näitä! 

Naisia suurin osa.

No esimerkiksi :

Kun meet uutena, sua ei välttämättä tervehditä, ja jos tervehditään niin hyvin salaperäisen oloisena, ei kysellä mitään esim kuka olet, mistä tulet jne. Supistaan vieressä bestiksille ei oteta huomioon. Pomo vähättelee, hänellä suosikkeja ja kaikki menee päsrtäkertoimella. Ihmisiä savustetaan ulos, paljon sairaslomia. Huono käytös sallitaan ja siihen kannustetaan. Haukutaan edelliset, valehdellaan koko ajan, otetaan kunnia muiden työstä itselleen, syytetään omista virheistä muita, peitellään omia virheitä, esimies ei ole reilu ja hyvä/ei osaa työtään ja etiikka kadoksissa. Kaikki voi huonosti. Työsuojelu työpaikan puolella, ei työntekijän. Keksitään päästä kaikkea pomon ja työkavereiden osalta.

Tällasta monessa kunnan paikassa esim päiväkodit, koulut jne. 

Sijaisia ja vuokratyövoimaa kohdellaan kuin ilmaa, ei tervehditä ym. Taukohuoneen tarjottavien syöminen kielletään. 

Nolataan kollega kun saadaan siihen mahdollisuus.

Ei uskalleta jäädä sairauslomalle juorujen pilossa joten tullaan työpaikalle vaikka ei olla työkuntoisia

Ilkeistä kommenteista, selän takana kyräilystä, passiivis aggressiot yleisiä.

Haukutaan esimiestä selän takan eikä kunnioiteta, kuppikuntia . Ei puhalleta yhteen hiileen .

Eriarvoinen kohtelu työkavereita kohtaan. 

Vierailija kirjoitti:

Ei uskalleta jäädä sairauslomalle juorujen pilossa joten tullaan työpaikalle vaikka ei olla työkuntoisia. Tämä. Tulevaisuudessa saikut vähentyy jahka ylimystö saa menemään sen läpi että eka Saikkupäivä on palkaton. 

Haukutaan kilpaa ihmisiä työkavereiden kanssa.. sairasta..

Jos tiedät että työpaikalla on suurin osa uskovaisia, älä ikinä koskaan hae sinne töihin, jos et mainosta samaa seurakuntaa. Ja vaikka olisitkin samaa, kannattaa harkita vähintään 70 kertaa. Ihan mielisairas meininki noissa puljuissa.

Itse tunnistin siitä, ettei työkaveritkaan antaneet täyttä työpanosta. Kahvitunneilla todettiin, että olisi aivan sama, vaikka firma tekisi tänään konkurssin. Alihankkijoiden tekemiä virheitä ei kerrottu esimiehille. Lopulta totesin, etten jaksa enää tuota, otin lopputilin ja hyppäsin tyhjän päälle. 2 vuotta meni, ennen kuin oikeasti aloin katsella seuraavaa työpaikkaa. Toki työkkärin tätille valehtelin kirkkain silmin, että olen aktiivisesti etsinyt. Ei vain ollut mitään motivaatiota tehdä minkäänlaista työtä pariin vuoteen.

Vierailija kirjoitti:

Itse tunnistin siitä, ettei työkaveritkaan antaneet täyttä työpanosta. Kahvitunneilla todettiin, että olisi aivan sama, vaikka firma tekisi tänään konkurssin. Alihankkijoiden tekemiä virheitä ei kerrottu esimiehille. Lopulta totesin, etten jaksa enää tuota, otin lopputilin ja hyppäsin tyhjän päälle. 2 vuotta meni, ennen kuin oikeasti aloin katsella seuraavaa työpaikkaa. Toki työkkärin tätille valehtelin kirkkain silmin, että olen aktiivisesti etsinyt. Ei vain ollut mitään motivaatiota tehdä minkäänlaista työtä pariin vuoteen.

Olen tehnyt saman ja vihaan sairaita työyhteisöjä niin paljon että olen jo viisi vuotta vältellyt töitä kaikin keinoin. Ikääkin jo niin paljon ja kremppoja että tuskin enää edes työllistyn. Eläkeikään vielä kuitenkin vuosia.