Lue keskustelun säännöt.
Onko se mielestänne väärin, jos vaatii lapset ainakin vähäksi aikaa pihalle, vaikka olisi kurja keli?
04.11.2023 |
Kyllä meillä on käytäntö, että jos ei muuta ulos menemistä lapsilla ole jonain päivänä, niin sitten mennään ainakin vähäksi aikaa pihalle. Tuttu oli sitä mieltä, että tarvitse mennä, jos ei itse halua, vaan voi olla vaikka koko päivän sisällä.
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yksi päivä sisällä tapa ketään. Tuolla tulee vettä, sohjoa nilkkoihin asti ja vähän jo jäätä alla. En mä kaksivuotiasta rupea ulos laittamaan vaan laittamisen vuoksi.
Helsingissä voi pahimmillaan olla kuukausi putkeen huonoa keliä.
Ai Helsingissä huono keli kuukauden putkeen?
Kokeile välillä pohjoisen rannikkokaupunkeja ja tule sitten sanomaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä tuollaista. Keksin lasten kanssa vaikka mitä kivaa tekemistä sisällä. Kukaan ei hypi seinille jos silloin tällöin ollaan koko päivä sisällä. Tänään ollaan leivottu ja ommeltu. Iltapäivällä katsotaan elokuvaa sohvalla. Tiedän että jotkut kihisevät kiukusta miten voin näin pilata lapseni :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yksi päivä sisällä tapa ketään. Tuolla tulee vettä, sohjoa nilkkoihin asti ja vähän jo jäätä alla. En mä kaksivuotiasta rupea ulos laittamaan vaan laittamisen vuoksi.
Helsingissä voi pahimmillaan olla kuukausi putkeen huonoa keliä.
Ai Helsingissä huono keli kuukauden putkeen?
Kokeile välillä pohjoisen rannikkokaupunkeja ja tule sitten sanomaan.
Tarkoitan huonolla kelillä sitä, että on sateista, märkää, nollan tuntumassa. Eli käytännössä joka ulkoiluun tarvii pukea ja riisua ja huuhdella kuriksia.
Teillä on kai sentään talvella pakkasta siellä?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tuollaista. Keksin lasten kanssa vaikka mitä kivaa tekemistä sisällä. Kukaan ei hypi seinille jos silloin tällöin ollaan koko päivä sisällä. Tänään ollaan leivottu ja ommeltu. Iltapäivällä katsotaan elokuvaa sohvalla. Tiedän että jotkut kihisevät kiukusta miten voin näin pilata lapseni :D
Eiköhän nämä ulkoilupakottajat ole niitä, jotka eivät muutenkaan tee mitään lastensa kanssa, joten heille sisällä olo on yhtä kuin passiivinen möllöttäminen omissa oloissa ruudun äärellä. Sitten kun kuoliaaksi tylsistyneiden lasten kitinä alkaa käydä hermoille, ne työnnetään ulos pois silmistä.
Meillä lapsi menee mielellään ulos säällä kuin säällä. On vielä sään mukaiset vaatteetkin. On jo koululainen. Ei ole tarvinnu houkutella saatika pakottaa. Viihtyy myös ilman kaveria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi menee mielellään ulos säällä kuin säällä. On vielä sään mukaiset vaatteetkin. On jo koululainen. Ei ole tarvinnu houkutella saatika pakottaa. Viihtyy myös ilman kaveria.
Millaista tekemistä se keksii itsekseen? Meillä on 8v, joka kyllä lähtee ulos ihan ok ja pukee kuravaatteet ok, mutta sitten se on vähän sellaista pihalla seisoskelua vaan, jos ei ketään kaveria ole mukana, kun ei kuralätäkköjutut ja hiekkalaatikkopuuhat enää niin tunnu kiinnostavan.
Mut pakotettiin lapsena joka päivä ulos, en koe että siitä olisi ollut mitään hyötyä. Liikuin paljon ja olin kaikki päivät ulkona hyvällä säällä, en ymmärrä miksi piti pakottaa ulos niinäkin päivinä kun ei olisi halunnut. Siellä sitten pihalla kävelin ympyrää ja katselin kelloa että milloin voi mennä sisälle. En hyötynyt pakottamisesta millään lailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäkää rajana niin itsellänne, kuin muksuillanne, että reipasta ulkoilua sama määrä, kuin ruuduilla roikkumista.
Toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi menee mielellään ulos säällä kuin säällä. On vielä sään mukaiset vaatteetkin. On jo koululainen. Ei ole tarvinnu houkutella saatika pakottaa. Viihtyy myös ilman kaveria.
Millaista tekemistä se keksii itsekseen? Meillä on 8v, joka kyllä lähtee ulos ihan ok ja pukee kuravaatteet ok, mutta sitten se on vähän sellaista pihalla seisoskelua vaan, jos ei ketään kaveria ole mukana, kun ei kuralätäkköjutut ja hiekkalaatikkopuuhat enää niin tunnu kiinnostavan.
Meillä tuossa iässä rakensi majoja, teki "eläimille" aitauksia (eläimet olivat esim. pomppuheppa tai kepparit), meni keppareilla vauhdikkaasti, teki temppuratoja ja me muut sitten yritimme selvitä niistä hengissä, istutti oman puutarhan ja hoiteli sitä... Vaikka mitä. Mielikuvitus oli valtava ja ikinä ei ollut huono sää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä me mentiin ihan itse ulos, toki kun meno kävi kovaksi, "heitettiin" ulos purkamaan energiaa. Ja oli siinä se hyöty, että kun aikuistuin, en pelännyt mennä alalle, jossa ollaan välillä töissä ties millaisella kelillä. Jos olisin kasvanut perheessä, jossa ulkoiltiin vain hyvällä ilmalla, olisi tuon työn ottaminen ollut pirusti vaikeampaa. Ja vaikka ei olisikaan ulkotöissä ikinä, on siinä karaisemisessa sekin hyöty, ettei aikuisena tunnu niin pahalta lähteä liikenteeseen vaikka sataisi tai olisi kylmä. Ihminen nääs stressaantuu mitä ihmeellisimmistä asioista ja lapsena ulkoilu varmasti auttaa tässäkin asiassa, ei koe säähän liittyviä juttuja niin ylivoimaisina.
Vierailija kirjoitti:
Mut pakotettiin lapsena joka päivä ulos, en koe että siitä olisi ollut mitään hyötyä. Liikuin paljon ja olin kaikki päivät ulkona hyvällä säällä, en ymmärrä miksi piti pakottaa ulos niinäkin päivinä kun ei olisi halunnut. Siellä sitten pihalla kävelin ympyrää ja katselin kelloa että milloin voi mennä sisälle. En hyötynyt pakottamisesta millään lailla.
Voi reppana, ulkona olisi pystynyt tekemään vaikka mitä! Heitellä tai potkia palloa, jousipyssyllä ampumista, meidän lemppari oli vanha polkupyörän rengas, sitä heiteltiin ja kieriteltiin. Jääkiekkomaali ja vesivaneri viihdytti ympäri vuoden.. eikä meilläkään ollut muita kavereita kuin kolme sisarusta, joiden kanssa leikittiin silloin kun ei tapeltu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi vaatia, jos itse menee ulos samalla ovenavauksella ja ulkoilee yhtä kauan kuin lapsetkin.
Vierailija kirjoitti:
Voi vaatia, jos itse menee ulos samalla ovenavauksella ja ulkoilee yhtä kauan kuin lapsetkin.
Höpöhöpö, ei aikuisen tarvitse olla mukana. Lapsen mielikuvituskin kehittyy paremmin kun joutuu itse keksimään asioita, jotka on kivoja. Meidät heitettiin ulos, kun vanhemmat tarvitsi omaa aikaa leipoa, siivota tai halusivat muuten olla hetken rauhassa. Tulee vaan uusavuttomia muksuja, jos ei anna siimaa itsenäistyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mene sinne ulos niiden kanssa. Leikkikää ja pelailkaa yhdessä, edes puoli tuntia päivässä.
Mun lapsuudessa ei leikitetty ja ohjattu lapsia koko aika. Lapset ulos, äiti siivosi tai laittoi ruokaa. Hän oli kotiäiti ja se oli normaalia. Isä auttoi kotitöistä vain lakanoiden mankeloimisessa ja mattojen tamppaamisessa. Mutta usein lauantaisin mentiin isän kanssa museoon, hiihtämään, urheilumatsiin tms. Silloin äiti teki suursiivouksen ja varmaan sai omaa aikaa. Illalla saunaan. Arki-iltaisin katsottiin yhdessä perheen kanssa telkkua ja pienempänä äiti tai isä luki iltasadun. Mulla ei ollut muuta kuin ilmaisia harrastuksia ja niihin piti itse pyöräillä vesisateessa ja lumituiskussa. Välillä saatiin naapurin isältä kyyti. Hän oli menettänyt yrityksensä ja omaisuutensa lamassa ja oli työtön.
Nykylasten ongelma on luovuuden puute. Kaikki pitää tulla valmiina leluja ja leikkejä myöten. Vaikka mielestäni se tylsistyminen ja haaveilukin on tärkeää. Me saatiin lelukirjasta ideoita mm. tein tallin mun leluhevosille ja inspiroiduin paljon siitä lelukirjasta. Ei kelleen tullut edes mieleen ostaa lapsille kaikkea mitä ne sieltä toivoo. Yhdellä lapsella naapurissa oli oikea barbitalo ja käytiin sitä ihailemassa koko pihan lapsikatras. Se oli niin hieno! Muilla oli pahvista, foliosta, styroxista ym. väsättyjä juttuja ja ehkä muutama "oikea" leluhahmo niihin leluksi. Taikataikinasta ja vanhoista tilkuista ommeltiin juttuja niille. Tulitikkuaskeista sai vaikka mitä tehtyä. Pikkuveli teki parkkitalon vanerista papan kanssa ja sain auttaa maalata sitä. Se oli kuin oikea ja siitä pidettiin tarkkaa huolta.
Nykyisin koko aika pitää olla kivaa ja miellyttävää. Monelle on vierasta, jos joutuu sietämään välistä vähän niitä negatiivisia tunteita tai pettymystä. Serkku osti mummiltani jumppapallon, koska hänen 3-vuotias itki, että haluaa sen. Vaikka se olisi ollut hyvä tilaisuus opettaa lapselle, että sillä voidaan mummilassa leikkiä sitten uudestaan, kun tullaan taas käymään ja ihan vaan lohduttaa lasta surun ja pettymyksen keskellä. Se olisi ollut hyvä kokemus selviämisestä ja kasvattanut lapsen resilienssiä myöhemmässä elämässä. Mutta, kun sehän on lapsi... nojoo. Lapsi, jonka käsitys ympröivästä maailmasta kehittyy ja joka tarvitsee kokemuksia kivan lisäksi myös siitä, että jotain ei saa.
Sama juttu se pieni tihkusade ulkona. Kukaan ei sula siihen, jos joutuu 30min kaksi kertaa päivässä ulos goretex vaatteissaan. Hiljalleen saattaa syntyä jotain ideoitakin tekemisestä: voi tutkia puroja, kerätä lehtiä, rikkoa jäitä. Tai isommat lapset voi vaikka kävellä pienen lenkin. Ottaa vaikka jouluvaloista kuvia tai kerätä pokemoneja, kuunnella musiikkia, haravoida, keinua. Ulkoilu on tärkeää niin fyysiselle kuin psyykkiselle terveydelle. Se on tutkittu tosiasia ja tottakai vanhempien tulisi kannustaa lapsia ulos.
Kun kotiin tullessa saa kupin kaakaota/glögiä ja välipalaa vanhemmalta, joka on saanut hieman omaa aikaa, niin ulkoilusta voi tulla kiva tapa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole, tuo on oikein hyvä käytäntö. Meillä lapset lähtivät sateella innolla ulos roiskuttelemaan kunnes oppivat päiväkodissa, ettei sateella ulkoilla.
Erikoinen päiväkoti. Yleensä päiväkodeissa todellakin ulkoillaan säällä kuin säällä, koska se on huomattavasti helpompaa työntekijöille. (Lapset nukahtavat paremmin ja jaksavat iltapäivällä leikkiä paremmin). Voisko sun lasten päikyssä syy ollu esim käytännön ongelmat. Eli vaikka liian vähän tilaa kuivata vaatteita? 21 lapset kuravaatteet vaatii paljon tilaa kuivata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi vaatia, jos itse menee ulos samalla ovenavauksella ja ulkoilee yhtä kauan kuin lapsetkin.
Höpöhöpö, ei aikuisen tarvitse olla mukana. Lapsen mielikuvituskin kehittyy paremmin kun joutuu itse keksimään asioita, jotka on kivoja. Meidät heitettiin ulos, kun vanhemmat tarvitsi omaa aikaa leipoa, siivota tai halusivat muuten olla hetken rauhassa. Tulee vaan uusavuttomia muksuja, jos ei anna siimaa itsenäistyä.
No mut nykyään ei itsenäistytä. Ihmetellään, kun se lapsi ei 18-vuotiaana olekaan heti kypsä ja aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yksi päivä sisällä tapa ketään. Tuolla tulee vettä, sohjoa nilkkoihin asti ja vähän jo jäätä alla. En mä kaksivuotiasta rupea ulos laittamaan vaan laittamisen vuoksi.
Helsingissä voi pahimmillaan olla kuukausi putkeen huonoa keliä.
Ai Helsingissä huono keli kuukauden putkeen?
Kokeile välillä pohjoisen rannikkokaupunkeja ja tule sitten sanomaan.
Pointti tais olla se, että aika harvoin pääsisi ulos, jos odottaisi otollista keliä
Vierailija kirjoitti:
Voi vaatia, jos itse menee ulos samalla ovenavauksella ja ulkoilee yhtä kauan kuin lapsetkin.
Mitä ihmettä! Miksi aikuisen pitää tehdä niin?
Meillä lapset menee ulos keskenään, teen ruuan sillä aikaa. Sitten syödään yhdessä ja lapset saa jäädä pelailemaan tms. kun itse menen jumppaan tai lenkille. Tämä on rutiini ja siksi näistä ei meillä tarvitse joka päivä neuvotella. Harrastuksiin kulkevat myös itse kaikki kouluikäiset, kun on korkeintaan 2km päässä kaikki harrastukset. Myös koulut on kohtuu lähellä ja sinnekin kulkevat pyörillä tai kävellen.
Käyn töissä, eikä minulla ole aikaa kotitöiden lisäksi ideoida syvemmin meidän arkea. Viikonloppuisin tehdään yhdessä jotain kivaa tai sitten on tuota niin kamalaa ulkoilua, jos minun pitää siivota perusteellisemmin tai on ollut rankka viikko muuten. Ei siellä ulkona tarvitse tuntikausia olla. Ihan parikymmentä minuuttia kerrallaankin on hyvä. Ehkä joku alle 6v tarvitsee aikuisen mukaan, mutta kyllä sitä isommat pärjää ainakin meidän rauhallisessa rivarin leikkipaikassa itsekseenkin. Usein pelaavat sählyä tai kirkonrottaa, potkivat palloa.. vain pienillä on aikuiset mukana.
Seinille kiipeilyä varten meillä on puolapuut ;) Useimmiten ulkoillaan päivittäin, mutta ei meillä ole mitään ehdotonta pakkoa käydä joka päivä ulkona, jos sisällä riittää tekemistä.