Lue keskustelun säännöt.
Uusi ystävä ei enää vastaa viesteihin - olenkohan itse tehnyt jotain väärin? Tai mitä voisin tehdä?
02.11.2023 |
Tutustuin suureksi ilokseni kesällä uuteen ystävään kun muutimme perheen kanssa uudelle alueelle ja kyseinen nainen tuli tutuksi koiralenkeillä.
Teen itse töitä kotona, hän samoin, joten olemme kesästä lähtien nähneet lähes joka päivä koiralenkeillä tai matkalla kauppaan, harrastuksiin, lenkkeilemään ja tulleet sitä kautta ystäviksi.
Yhtäkkiä en enää olekaan nähnyt häntä tai jos näen, niin hän ei ehdi jutella eikä enää vastaa viesteihin. Tulee ihan olo, että olenkohan tehnyt jotain omituista että hän haluaa ottaa etäisyyttä.
Ja ei sitä tietysti täällä voi kukaan tietää, mutta olenkohan ehkä ollut liian tuttavallinen tai tunkeileva? Vai onko kyse vain siitä, että hänellä on kaikenlaista elämässä? Mikä tässä nyt olisi fiksu tapa edetä? Miten itse toivoisitte toisen henkilön tuollaisessa tilanteessa toimivan?
(On jotenkin yllättävän epävarma olo kun yrittää luoda uusia ystävyyssuhteita näin aikuisena. Yleensä uudet tuttavuudet tulevat nykyään töiden kautta, joten muulla tavalla uusiin ihmisiin tutustuminen on yllättävän erikoista. Ja tässä olen iloinnut juuri siitä, että olen tutustunut ihmiseen ihan eri alalta kuin itse.)
Kommentit (111)
Älä tuputa seuraasi hänelle. Ei voi tietää mitä on itsellään juuri menossa ja minkälaisessa mudassa on luovimassa. Voit laittaa viestin tyyliin:" Mitä kuuluu? Onko kaikki hyvin?" ja sitten jäädä odottelemaan. Vastaa siihen jos vastaa ja jos ei vastaa niin sitten on vastaamatta. Ihmissuhteita ei voi pakottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voi tetää. Itselleni kävi erään ystävän kanssa siten, että lopetti vastaamisen viesteihin ja soittoihun. En siis pommittanut, mutta kerran kuussa laitoin viestiä tai soitin. Viesti oli selvä sitten.
Vierailija wrote:
Älä tuputa seuraasi hänelle. Ei voi tietää mitä on itsellään juuri menossa ja minkälaisessa mudassa on luovimassa. Voit laittaa viestin tyyliin:" Mitä kuuluu? Onko kaikki hyvin?" ja sitten jäädä odottelemaan. Vastaa siihen jos vastaa ja jos ei vastaa niin sitten on vastaamatta. Ihmissuhteita ei voi pakottaa.
Hyi, jos multa joku tuore tai vanhempikaan tuttavuus alkaisi yllättäen tivata onko kaikki hyvin niin juoksisin kyllä ja lujaa - toiseen suuntaan
Vaikea sanoa.
Ehkä hän ahdistui kun tajusi, että "ei voikaan enää olla luontevasti ihan rauhassa lenkillä ja asioillaan" tms.
Ehkä hänen henkilökohtaisessa elämässään tapahtuu jotakin sellaista, mitä hän ei välitä jakaa sinulle, ja hän pelkää, että saattaisi kanssasi joutua kiusalliseen tilanteeseen.
Ehkä hän on katsonut jotain somejuttujasi ja tajunnut, että olette jossakin hänen kynnyskysymyksessään liian erilaisia (esim. uskonnosta tai politiikasta jotkut saattavat ihan oikeasti vetää herneen nenään ihan vaan koska "toi ei kuulu Meihin", vaikka et olisi julistanut mitään typerää).
Yhtä kaikki: älä tuputa itseäsi. Tervehdi häntä jos törmäätte, mutta anna hänen valita, jatkaako hän vain matkaansa vai jääkö jutulle.
No ei kuullosta siltä että olisit tehnyt mitään väärin. Todella omituista alkaa ghostata yhtäkkiä noin ilman mitään selitystä. Juu, elämässä tulee kaikenlaista mutta aikuinen ihminen kykenee normaalisti laittamaan viestillä esim. "Sori nyt on ollut tässä kaikenlaista hässäkkää ja energiat tosi vähissä, palaillaan parempana aikana!", sen sijaan että ignooraa viestit ja tavatessakin on tyly.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko olla, että hänelle pajatui, että oletkin persu?
Nykyään kaikki on keskenkasvuisia kakaroita, ei osaa päättää ihmissuhdetta tai ei uskalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Älä tuputa seuraasi hänelle. Ei voi tietää mitä on itsellään juuri menossa ja minkälaisessa mudassa on luovimassa. Voit laittaa viestin tyyliin:" Mitä kuuluu? Onko kaikki hyvin?" ja sitten jäädä odottelemaan. Vastaa siihen jos vastaa ja jos ei vastaa niin sitten on vastaamatta. Ihmissuhteita ei voi pakottaa.
Hyi, jos multa joku tuore tai vanhempikaan tuttavuus alkaisi yllättäen tivata onko kaikki hyvin niin juoksisin kyllä ja lujaa - toiseen suuntaan
Eli sinä kuulut niihin joista ei saa ihan aidosti olla huolissaan yllättävän käytöksen muuttumisen seurauksena vaan pitäisi olla välinpitämätön jota sitten jälkeenpäin pääset uhriutumaan kuinka ketään ei kiinnostanut kysellä edes vointiasi tai että onko kaikki mahdollisesti hyvin? Selvä.
Voi olla ihminen joka ryntää "suin päin suhteeseen", sitten huomaa että haluaisikin enemmän omaa rauhaa/tilaa mutta ei kykene kommunikoimaan asiasta kypsästi vaan jättää toiseen roikkumaan. Veikkaan että noin on käynyt kun olette olleet niin tiiviisti tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna ajan kulua. Kyllä kaikki vielä selviää ja muuttuu hyväksi. Onhan tässä pian joulukin, niin teet kauniin kortin hänelle. Anna nyt olla siihen asti rauhassa. Ihmisillä on huolia. Elämme vaikeita aikoja.
Tässä on klassinen esimerkki siitä, että naapuri on vain normaalilla tavalla kohtelias ja ap kuvittelee, että kyse on jostain erityisestä ystävyydestä. Ap ei merkitse tuolle toiselle yhtään mitään muuta kuin hankalaa ihmistä, joka tuppautuu seuraan ja joka ei ole hienovaraisista vihjeistä tajunnut, että emme ole ystäviä. Nyt hän ei enää vastaa viesteihin, koska mikään muu kuin tylyys ei nyt toimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- Paljastui ettei saakaan sänkyynsä sinua.
- Paljastui ettei hän osaakaan olla luonteva seurassasi ja hän jännittää seuraasi valtavasti.
- Paljastui, että et tulekaan työpaikkaan X töihin ja hän on teollisuusvakooja, joka vakoilee työpaikan X työntekijöitä.
- Paljastui, että et annakaan salaisia tietoja hänelle (jos niitä nyt edes onkaan).
- Hänellä on suuria mt-ongelmia.
- Luuli sinua joksikin toiseksi.
- Vauvoista yleisesti edes mainitseminen saa kielteisen reaktion, että sinä et kuulu meihin vaan heihin.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Älä tuputa seuraasi hänelle. Ei voi tietää mitä on itsellään juuri menossa ja minkälaisessa mudassa on luovimassa. Voit laittaa viestin tyyliin:" Mitä kuuluu? Onko kaikki hyvin?" ja sitten jäädä odottelemaan. Vastaa siihen jos vastaa ja jos ei vastaa niin sitten on vastaamatta. Ihmissuhteita ei voi pakottaa.
Hyi, jos multa joku tuore tai vanhempikaan tuttavuus alkaisi yllättäen tivata onko kaikki hyvin niin juoksisin kyllä ja lujaa - toiseen suuntaan
Eli sinä kuulut niihin joista ei saa ihan aidosti olla huolissaan yllättävän käytöksen muuttumisen seurauksena vaan pitäisi olla välinpitämätön jota sitten jälkeenpäin pääset uhriutumaan kuinka ketään ei kiinnostanut kysellä edes vointiasi tai että onko kaikki mahdollisesti hyvin? Selvä.
Tuollainen utelu ja tunkeutuminen on rajattoman ihmisen merkki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä7437 wrote:
Anna ajan kulua. Kyllä kaikki vielä selviää ja muuttuu hyväksi. Onhan tässä pian joulukin, niin teet kauniin kortin hänelle. Anna nyt olla siihen asti rauhassa. Ihmisillä on huolia. Elämme vaikeita aikoja.
Kortin? Mitä mä just luin?
Vierailija wrote:
Nykyään kaikki on keskenkasvuisia kakaroita, ei osaa päättää ihmissuhdetta tai ei uskalla.
Ehkäpä tuon tuttavan mielestä tämä ei ole missään vaiheessa mikään ihmissuhde vaan ap on hänen mielestään ollut vaan hyvänpäivän tuttu. Jos lakkaat asioimasta jossain kaupassa, jonka myyjän kanssa olet jutellut vaikka koirista, niin käytkö tosiaan silloin "päättämässä ihmissuhteen" tämän myyjän kanssa?
Ap on varmaan jollain tavalla tuppautunut ja tuttava ei ole kehdannut sanoa ei.
"Ap: Hei, ota mun numero niin voidaan olla paremmin yhteydessä!"
Kuinka moni vastaa tuohon, että "ei kiitos, en halua"?
Ymmärrän kyllä rajani mutta kuka tahansa on vapaa ajattelemaan miten haluaa jos sille tuntuu. En tuppaudu kenenkään elämään väkisin enkä myöskään ole missään yhteydessä mikä kaikki merkit viittaavat siihen ettei seurani ole tervetullut tai mitenkään kaivattu. Jos joku pitää sitä tunkeiluna tai uteluna että välittää läheisistään ja muistaa kysyä heiltä vointia tai että onko kaikki hyvin niin sitten se on sitä. Jätän kyllä rauhaan mutten ole itse välttämättä kovinkaan kiinnostunut ko. ihmisen olemassaolosta tmv. jos ja kun taas sattuu tekemään mieli muistamaan että minäkin ainakin joskus olin siinä. En harrasta ghostaamista enkä muutakaan "trendikästä" ihmissuhdepelailua eikä onneksi tarvitsekaan. On ihania ihmisiä ympärillä joiden kanssa voi ihan avoimesti, rehellisesti ja suoraan puhua asiasta kuin asiasta. Puolin ja toisin. Myös siitä että tarvitsee omaa rauhaa ymv.
Ongelmahan on se, että voin aivan hyvin jättää toisen rauhaan.
Mutta kun hyvin todennäköisesti tapaan kyseisen ihmisen heti kun menen ovesta ulos (yleensä siis joka päivä tai jopa useamman kerran päivässä, nyt pariin viikkoon en), niin mitä teen?
Olen nyt pariin kertaan itsekin sanonut, että on kiire enkä ehdi jutella, ettei vain tulisi epämukavaa tilannetta.
- ap
Vierailija wrote:
Ymmärrän kyllä rajani mutta kuka tahansa on vapaa ajattelemaan miten haluaa jos sille tuntuu. En tuppaudu kenenkään elämään väkisin enkä myöskään ole missään yhteydessä mikä kaikki merkit viittaavat siihen ettei seurani ole tervetullut tai mitenkään kaivattu. Jos joku pitää sitä tunkeiluna tai uteluna että välittää läheisistään ja muistaa kysyä heiltä vointia tai että onko kaikki hyvin niin sitten se on sitä. Jätän kyllä rauhaan mutten ole itse välttämättä kovinkaan kiinnostunut ko. ihmisen olemassaolosta tmv. jos ja kun taas sattuu tekemään mieli muistamaan että minäkin ainakin joskus olin siinä. En harrasta ghostaamista enkä muutakaan "trendikästä" ihmissuhdepelailua eikä onneksi tarvitsekaan. On ihania ihmisiä ympärillä joiden kanssa voi ihan avoimesti, rehellisesti ja suoraan puhua asiasta kuin asiasta. Puolin ja toisin. Myös siitä että tarvitsee omaa rauhaa ymv.
Ihmiset suuttuu kyllä ihme asioista. Mun elämään on jokainen tervetullut takaisin silloin kun siltä tuntuu vaikka olisi "trendikkäästi" hiljentynyt syystä tai toisesta. Ei minulle ole ystävät, kaverit eikä varsinkaan tuttavat millään tavalla tilivelvollisia.
Vierailija wrote:
Ongelmahan on se, että voin aivan hyvin jättää toisen rauhaan.
Mutta kun hyvin todennäköisesti tapaan kyseisen ihmisen heti kun menen ovesta ulos (yleensä siis joka päivä tai jopa useamman kerran päivässä, nyt pariin viikkoon en), niin mitä teen?
Olen nyt pariin kertaan itsekin sanonut, että on kiire enkä ehdi jutella, ettei vain tulisi epämukavaa tilannetta.
- ap
Menet omia menojas ja olet kun ei häntä olisikaan. Voit vedota omaan kiireeseesi tai sitten suoraan sanoa että on antanut käytöksellään ymmärtää ettei seuraasi kaivata joten et myöskään seuraasi mitenkään tuputa. Ei ole sinun vikasi jos ihminen on niin selkärangaton mato ettei suoraan uskalla sanoa sitä.
Kyse on siitä, että hän elää omaa elämäänsä, jossa on muutakin kuin sinä. Hän ei koe olevansa tilivelvollinen tekemisistään eikä oleta, että veisteihisi on vastattava samantien tai että on oltava "käytettävissäsi" koko ajan. Ehkä tuli lisää töitä, ehkä aloitti opinnot, ehkä halusi vapaa-aikaa ilman sinua.
Emme voi tietää.
Mutta se tiedetään, että anna hänen olla rauhassa!