Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Muistatko kansakoulusta joukko-opin?
01.11.2023 |
Oliko siitä mitään hyötyä myöhemmässä elämässä? Ei minusta. Laskemaan piti silti opetella.
Kommentit (67)
Vierailija wrote:
Menin kansakouluun vuonna 1969. Luokanopettaja oli melko iäkäs, ja jo lapsikin oivalsi, että opettaja ei ollut kovin syvällisesti sitoutunut tuohon Uuteen Matematiikkaan, joka oli oppikirjan nimikin. Kotona sitten hieman huvittuneessa ilmapiirissä autettiin teräväpäistä 7-vuotiasta läksyissä. Kurja kokemus, kun koulumotivaatio lähtökohtaisesti oli hyvä. Aika pian tämä matematiikan alue sitten liukeni jonnekin pois, ja päästiin sellaisten asioiden äärelle, joita kaikki osapuolet odottivat. Joukko-oppia olisi voinut opettaa ajattelua virittävänä joskus myöhemmin, ha ilmeisesti opettajia olisi ollut syytä myös perehdyttää paremmin.
Samaa vuosikertaa ollaan, tosin itse en muista meillä mitään joukko-oppia opetetun. Ihan tavan matikalla mentiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan joukko-opin. Sitä oli kansakoulun alaluokilla 1970-luvun alussa. Peruskoulu toteutettiin vaiheittain alkaen Lapista ja päättyen Etelä-Suomeen. Eli samalla aikakaudella osa alaluokkien oppilaista on ollut kotipaikasta riippuen kansakoululaisia ja osa peruskoululaisia. Oppikirja on saattanut olla sama kummassakin koulumuodossa.
Ei joukko-oppi mitenkään syrjäyttänyt tavallista matematiikkaa, se vain oli uusi aihepiiri tuttujen peruslaskutoimitusten lisäksi. Ehkä se ei olisi ansainnut ihan niin suurta osuutta opetussuunnitelmasta kuin sille silloin annettiin.
Joukko-opin käsitteillä (unioni, leikkaus, tyhjä joukko...) ei sellaisinaan ollut käyttöä myöhemmin. Niiden mukaisen ajattelutavan ymmärtämisellä oli sen sijaan olennainen merkitys yläluokkien matematiikan tunneilla, kun käsiteltiin tilastoja, todennäköisyyttä ja logiikkaa. Leikkauksen käsite auttoi tajuamaan helposti, että sellaisia asioita ei lasketa mukaan kahteen kertaan, jotka ovat tulleet huomioon otetuiksi jo yhden ominaisuutensa perusteella.
""Ei ainakaan meillä" on ihan hyvä ilmaisu. Koulujärjestelmän murros nimittäin oli melkoinen sotku.
Minä kävin kansakoulua 4 vuotta. Tämän jälkeen osa luokkakavereista meni kansalaiskouluun ja osa haki oppikouluun. Ehdin käydä ensimmäisen luokan oppikoulusta, ja sen jälkeen olinkin peruskoulun kuudennella luokalla.
Tuona vuonna kaikista kunnan kouluista tuli peruskouluja, ja oppilaat vaihtoivat taas koulua asuinpaikkansa mukaan. Oppikoulu meni heti piloille, kun sinne pääsi ihan kuka tahansa, nekin, jotka olivat epäonnistuneet pääsykokeissa tai joiden arvosanat eivät riittäneet.
Peruskouluun siirryttiin muutaman vuoden kuluessa pohjoisimmasta Suomesta etelään päin. Siksi samanikäistenkin kokemukset ovat niin erilaisia."
Ensinnäkin on sanottava, että tämä palstauudistus on perseestä. Jos tulee useampien viestien lainausketju, niin sieltä lopusta häviää joko koko viersti kuten nyt, tai ainakin osa viestistä, eli siis juuri siitä viestistä mihin on tarkoitus vastata, eli siksi tällainen lainaus.
Mutta joo, vaikka siis kuten kaikki aikalaiset hyvin muistamme, että peruskoulu-uudistus eteni jaksottain pohjoisesta etelään, niin ei sillä taas ollut tekemistä kansakoulu/kansalaiskoulun kanssa. Kansakoulu oli siis kuusi vuotinen ja kansalaiskoulu 2-3 vuotinen, joista 2 vuotta oli pakollisia niin kauan kunnes muuttuivat peruskouluiksi. Näin siis 60-luvun lopulla ja 70-luvulla aina kansa- ja kansalaiskoulun lopettamiseen saakka. Saattaa tietysti olla jossain perähikiän pikkukoulussa niin, ettei oppilaita riittänyt viidennelle ja kuudennelle ja siksi oppilaat joutui siirtymään muualle suorittamaan kansakoulun kaksi viimeistä luokkaa, mutta kansalaiskoulu alkoi heilläkin kuitenkin vasta seitsemännestä luokasta.
Minulla oli aikalailla samanlainen reitti kuin sinulla, eli kansakoulua 4 vuotta ja siitä sitten keskikouluun, joka siirtyi ensin kaupungin omistukseen, jolloin lukukausimaksut poistui, sekä ruoka ja oppikirjat muuttui ilmaiseksi ja seuraavana vuonna siitä tuli peruskoulu, eli itse kävin kolme vuotta keskikoulua ja kolmannelta mentiinkin kahdeksannelle peruskouluun. Suurin osa kavereistani tuli myös keskikouluun, mutta moni jatkoi myös kansakoulussa vielä sinne kuudenteen ja jatkoivat siitä pariksi vuodeksi kansalaiskouluun ja sieltä amikseen.
Vierailija wrote:
Sepä oli vasta peruskoulussa. Kansakoulussa laskettiin vielä ihan käytännöllistä yhteen, vähennys, kerto jakolaskuja.
Joukko-opin leikkaukset ja alkiot muistan hämärästi, ideaansa en lainkaan.
Kyllä minulle sitä kansakoulussa opetettiin, en kyllä muista mitä järkeä siinä oli. Meidän kylässä oli sekä Union että Esso
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Sepä oli vasta peruskoulussa. Kansakoulussa laskettiin vielä ihan käytännöllistä yhteen, vähennys, kerto jakolaskuja.
Joukko-opin leikkaukset ja alkiot muistan hämärästi, ideaansa en lainkaan.
Kyllä minulle sitä kansakoulussa opetettiin, en kyllä muista mitä järkeä siinä oli. Meidän kylässä oli sekä Union että Esso
Niin oli meidän pikkukaupungissakin sekä noiden lisäksi vielä Shell, Kesoil, E huoltsikka, TB ja Gulffin sekä BP:nkin muistan, vaikka niiden toiminta Suomessa loppui jo kansakoulun alaluokilla, eli jo ennen mopoikää, mutta mitä tekemistä huoltsikoilla on joukko-opin kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näitäkö?
>>> {1,2,3} | {2,3,4}
{1, 2, 3, 4}
>>> {1,2,3} & {2,3,4}
{2, 3}
>>> {1,2,3} ^ {2,3,4}
{1, 4}
Koko ajan tulee tarpeeseen
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Sepä oli vasta peruskoulussa. Kansakoulussa laskettiin vielä ihan käytännöllistä yhteen, vähennys, kerto jakolaskuja.
Joukko-opin leikkaukset ja alkiot muistan hämärästi, ideaansa en lainkaan.
Kylläpä oli jo kansakoulussa 70-luvun alussa. Usko pois.
Oli jo 60-luvun lopussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin peruskoulua 70-luvun alussa ja muistan joukko-opin. En tajunnut siitä yhtään mitään vaikka muuten olen ollut hyvä matematiikassa. Näin jälkeenpäin miettien opettajakaan ei tainnut ymmärtää siitä mitään.
Ja alkuperäiseen kysymykseen: kyllä muistan. Ja on siitä ollut hyötyä erityisesti sitten, kun alkoi opiskella SQL:ää. Inner join, full join, left join jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Kävin peruskoulua 70-luvun alussa ja muistan joukko-opin. En tajunnut siitä yhtään mitään vaikka muuten olen ollut hyvä matematiikassa. Näin jälkeenpäin miettien opettajakaan ei tainnut ymmärtää siitä mitään.
Sen hyötyjä ei ymmärtänyt kukaan.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Venn-diagrammeilla osoittiin se, että joukkoja ei voidaan laskea yhteen ilman leikkausta eli yhdysvaikutusta. Joukko-opin maailmassa 1+1 ei olekaan 2, vaan pitää huomioida yhdysvaikutus eli leikkaus eli korrelaatio. Näin se usein meneekin reaalimaailmassa eli empiirisessä maailmassa eli 1+1 ei olekaan 2.
Joukko-opista luovuttiin, koska se sekoitti vain oppilaan pään.
No sinun pääsi se on kyllä tainnut sekoittaa. Jos halutaan verrata joukko-opin operaatioita aritmetiikan laskutoimituksiin, niin leikkaus vastaa enemmänkin tuloa, ja unioni vastaa summaa. Ja silloin kyllä esimerkiksi kahden yksialkoisen joukon, joissa on eri alkiot, unioni on kaksialkioinen joukko, eli 1+1 on 2. Niiden leikkaus puolestaan on tyhjä joukko.
Tulo tarkoittaa juuri yhdysvaikutusta, samanaikaista vaikutusta erotuksena erillisvaikutuksista. Kor
Ja tällaista sitten opetettiin, tai yritettiin opettaa, alle kymmenvuotiaille, jessus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä on opetettu alakouluikäisille keskiaikaisin metodein 60-70 -luvuilla.
Saattaa olla hapokasta kaverille, jolle kertolaskut tekevät tiukkaa. Eli 99% alakouluikäisistä.
Joukko-opin käsitteitähän käytetään oikeastaan kaikessa matematiikassa, eli jokainen on niihin kyllä törmännyt jossain muodossa. Mutta kuulostaa siltä, että tuo kansakoulun/peruskoulun opetus silloin aikanaan on ollut melko sekavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
""Ei ainakaan meillä" on ihan hyvä ilmaisu. Koulujärjestelmän murros nimittäin oli melkoinen sotku.
Minä kävin kansakoulua 4 vuotta. Tämän jälkeen osa luokkakavereista meni kansalaiskouluun ja osa haki oppikouluun. Ehdin käydä ensimmäisen luokan oppikoulusta, ja sen jälkeen olinkin peruskoulun kuudennella luokalla.
Tuona vuonna kaikista kunnan kouluista tuli peruskouluja, ja oppilaat vaihtoivat taas koulua asuinpaikkansa mukaan. Oppikoulu meni heti piloille, kun sinne pääsi ihan kuka tahansa, nekin, jotka olivat epäonnistuneet pääsykokeissa tai joiden arvosanat eivät riittäneet.
Peruskouluun siirryttiin muutaman vuoden kuluessa pohjoisimmasta Suomesta etelään päin. Siksi samanikäistenkin kokemukset ovat niin erilaisia."
Ensinnäkin on sanottava, että tämä palstauudistus on perseestä. Jos tulee useampien viestien lainausketju, niin sieltä lopusta häviää joko koko viersti kuten
Osa oli vuoden tai kaksi kansalaiskoulussa ja haki sitten oppikouluun.
Juniori moi! Mulle olisi voinut sopia joukko-oppi, mut ei kyl sitten millään enemmistölle, vaan ihan häviävän pienelle vähemmistölle.
Kuulostaa rankalta 😬
P.S. Hyötyä siitä on ollut säätöteoriassa, ohjelmoinnissa, algoritmien suunnittelussa, todennäköisyyslaskennassa ja myös, ehkäpä eritoten ja eniten, Saatananpalvonnassa.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Uusi_matematiikka
Ei siis opetettu numeroita eikä oikeasti laskemaan. Muistan miten tyrmistyneinä vanhempani tutkivat matemaatikan kirjaani, kun aloitin koulun 1960- luvun lopulla.
Vierailija wrote:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Uusi_matematiikka
Ei siis opetettu numeroita eikä oikeasti laskemaan. Muistan miten tyrmistyneinä vanhempani tutkivat matemaatikan kirjaani, kun aloitin koulun 1960- luvun lopulla.
Muistan saman päivittelyn.
Vierailija wrote:
En ole käynyt kansakoulua, mutta joukko-oppia olen opiskellut yliopistossa. Sehän on matematiikan ala siinä missä muutkin. En oikein ymmärrä kysymystäsi.
Niin. Aloituksessa kysyttiin:"Muistatko kansakoulusta joukko-opin?" Eli siis muistako? Vastauksen voi antaa muotoon kyllä/en. Ei siinä ole sen enempää ymmärtämistä, vastaat vaan esitettyyn kysymykseen. Halusitko nyt jollain tavoin yrittää tuoda esiin omaa muka-tärkeyttäsi? Olipas typerää.
Itse muistan joukko-opin 1. Luokalta, jonka jälkeen meillä päin kansakoulu muuttui peruskouluksi. Alkiot, joukot ja unionit teki matematiikan oppimisesta jännää ja kivaa.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
En ole käynyt kansakoulua, mutta joukko-oppia olen opiskellut yliopistossa. Sehän on matematiikan ala siinä missä muutkin. En oikein ymmärrä kysymystäsi.
Niin. Aloituksessa kysyttiin:"Muistatko kansakoulusta joukko-opin?" Eli siis muistako? Vastauksen voi antaa muotoon kyllä/en. Ei siinä ole sen enempää ymmärtämistä, vastaat vaan esitettyyn kysymykseen. Halusitko nyt jollain tavoin yrittää tuoda esiin omaa muka-tärkeyttäsi? Olipas typerää.
Itse muistan joukko-opin 1. Luokalta, jonka jälkeen meillä päin kansakoulu muuttui peruskouluksi. Alkiot, joukot ja unionit teki matematiikan oppimisesta jännää ja kivaa.
Juu, ei se vaikeaa ollut, mutta jäi siitä sellainen irtonainen vaikutelma. Ylemmillä luokilla sitä ei sitten enää ollut.
Alue: Aihe vapaa
Varmaan se tuli kaikille 1970, tuolloin minäkin aloitin kouluni peruskoulun opetussuunnitelmalla. Olet varmaan asunut etelmämpänä kuin minä tuolloin.
Ihmettelen kyllä, ettet ole diplomi-insinöörinä törmännyt sen verran ohjelmointiin, että olisi loogisiin operaattoreihin törmännyt. Unioni vastaa OR rakennetta, leikkaus AND rakenne