Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Muistatko kansakoulusta joukko-opin?
01.11.2023 |
Oliko siitä mitään hyötyä myöhemmässä elämässä? Ei minusta. Laskemaan piti silti opetella.
Kommentit (67)
Vierailija wrote:
Sepä oli vasta peruskoulussa. Kansakoulussa laskettiin vielä ihan käytännöllistä yhteen, vähennys, kerto jakolaskuja.
Joukko-opin leikkaukset ja alkiot muistan hämärästi, ideaansa en lainkaan.
Aloitin koulun 1970. Silloin kävin kansakoulua 4 vuotta ja oppikoulua 2 vuotta, kunnes se vaihtui peruskouluksi. Silti noudatimme edelleen oppikoulun opetussuunnitelmaa.
Meillä oli joukko-oppia matematiikassa. Siis vaikka joukko a unioni joukko b. Tai joukko a leikkaus joukko b.
En tiedä mitään hyötyä. Olen diplomi-insinööri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, vuonna -75 aloitin ekan luokan kansakoulussa ja joukko-oppi oli matikassa. Tapahtui Turussa, jossa silloin vielä oli kansakoulu, jos joku ihmettelee.
Vierailija wrote:
Joukko-oppi tuli peruskoulun mukana ddr:sta, mutta siitä luovuttiin vähin äänin. Pehmeäkantinen matikan kirja, jossa oli ensimmäisillä sivuilla tosiaan kuvia palloista, kartioista ja sienistä; lyijykynällä piti ympyröidä mitkä kuuluvat joukkoon ja muodostavat unionin.
Yli 50 vuotta myöhemmin ei ole vieläkään selvinnyt mistä siinä oli kysymys.
Kyseessä ollut lienee tämä 2+2=5 oppi.
Vierailija wrote:
Venn-diagrammeilla osoittiin se, että joukkoja ei voidaan laskea yhteen ilman leikkausta eli yhdysvaikutusta. Joukko-opin maailmassa 1+1 ei olekaan 2, vaan pitää huomioida yhdysvaikutus eli leikkaus eli korrelaatio. Näin se usein meneekin reaalimaailmassa eli empiirisessä maailmassa eli 1+1 ei olekaan 2.
Joukko-opista luovuttiin, koska se sekoitti vain oppilaan pään.
No sinun pääsi se on kyllä tainnut sekoittaa. Jos halutaan verrata joukko-opin operaatioita aritmetiikan laskutoimituksiin, niin leikkaus vastaa enemmänkin tuloa, ja unioni vastaa summaa. Ja silloin kyllä esimerkiksi kahden yksialkoisen joukon, joissa on eri alkiot, unioni on kaksialkioinen joukko, eli 1+1 on 2. Niiden leikkaus puolestaan on tyhjä joukko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Sepä oli vasta peruskoulussa. Kansakoulussa laskettiin vielä ihan käytännöllistä yhteen, vähennys, kerto jakolaskuja.
Joukko-opin leikkaukset ja alkiot muistan hämärästi, ideaansa en lainkaan.
Kylläpä oli jo kansakoulussa 70-luvun alussa. Usko pois.
Kyllä kansakoulussa, kun 1969 aloitin ekaluokan. Unioni, joukko, alkio... piirreltiin ympyröitä palikoihin ja palloihin.
Vierailija wrote:
Juu ei ollut kansakoulussa joukko-oppia. Tais olla niitä peruskoulun juttuja.
t: kansakoulun käynyt
Kyllä oli kansakoulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan toki. Olin 70-luvun alussa kansakoulun ekaluokkalainen ja pääsin osalliseksi suunnattomasta hämmennyksestä. Väitän, että parin vuoden päänsekoittaminen joukko-opilla heti koulutien alussa teki minusta matematiikkainvalidin loppuiäkseni.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Venn-diagrammeilla osoittiin se, että joukkoja ei voidaan laskea yhteen ilman leikkausta eli yhdysvaikutusta. Joukko-opin maailmassa 1+1 ei olekaan 2, vaan pitää huomioida yhdysvaikutus eli leikkaus eli korrelaatio. Näin se usein meneekin reaalimaailmassa eli empiirisessä maailmassa eli 1+1 ei olekaan 2.
Joukko-opista luovuttiin, koska se sekoitti vain oppilaan pään.
No sinun pääsi se on kyllä tainnut sekoittaa. Jos halutaan verrata joukko-opin operaatioita aritmetiikan laskutoimituksiin, niin leikkaus vastaa enemmänkin tuloa, ja unioni vastaa summaa. Ja silloin kyllä esimerkiksi kahden yksialkoisen joukon, joissa on eri alkiot, unioni on kaksialkioinen joukko, eli 1+1 on 2. Niiden leikkaus puolestaan on tyhjä joukko.
Tulo tarkoittaa juuri yhdysvaikutusta, samanaikaista vaikutusta erotuksena erillisvaikutuksista. Korrelaatiokerroin, jolla yhdysvaikutusta mitataan, on vain skaalattu eli normitettu sisätulo.Eikä joukkoja voi laskea yhteen ottamatta huomioon tätä yhdysvaikutusta eli leikkausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Juu ei ollut kansakoulussa joukko-oppia. Tais olla niitä peruskoulun juttuja.
t: kansakoulun käynyt
Minä aloitin kansakoulun 1972, ja kyllä meillä aloitettiin joukko-opilla ihan ensimmäisellä ensimmäisen luokan matematiikan tunnilla.
Jos esim. piti (vähän myöhemmin) laskea 5 + 2, tehtiin joukko, jossa oli 5 alkiota, ja toinen, jossa oli 2 alkiota. Sitten tehtiin näiden kahden joukon unioni ja laskettiin, montako alkiota siinä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on kansakoulu? Joukko-opin kyllä tiedän,sitä on joskus sodan jälkeisille ihmisille opetettu.
Vierailija wrote:
Mikä on kansakoulu? Joukko-opin kyllä tiedän,sitä on joskus sodan jälkeisille ihmisille opetettu.
Ennen luokat 1-4 muodostivat kaikille yhteisen kansakoulun.
Sen jälkeen erkaannuttiin oppikouluun tai kansalaiskouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsittelen työssäni tietokantoja, ja niihin tehtävissä kyselyissä joukko-opista on selvää hyötyä. Kyselyiden tuloksia voidaan yhdistellä joukko-opin operaatioilla.
Vierailija wrote:
Joukko-oppi tuli peruskoulun mukana ddr:sta, mutta siitä luovuttiin vähin äänin. Pehmeäkantinen matikan kirja, jossa oli ensimmäisillä sivuilla tosiaan kuvia palloista, kartioista ja sienistä; lyijykynällä piti ympyröidä mitkä kuuluvat joukkoon ja muodostavat unionin.
Yli 50 vuotta myöhemmin ei ole vieläkään selvinnyt mistä siinä oli kysymys.
Juu ei tullut DDR:stä vaan Ruotsista. Saksasta se tosin on lähtöisin, mutta ei DDR:stä, nimittäin sen kehittäjänä pidetään saksalaista Georg Cantoria, joka julkaisi 1800-luvun lopulla useita artikkeleja, joissa intuitiivisen joukko-opin
pohja määriteltiin ja täydennettiin. Joukko-opin peruskäsitteet ovat olleet matematikkojen käytössä jo yli
kahdentuhannen vuoden ajan, mutta joukko-oppia ei pidetty omana aihealueenaan ennen 1800-luvun loppupuolta.
Kyllähän se Suomen kouluihin 1970-luvulla rantautunut joukko-oppi oli lähtöisin USA:sta jossa 1950-luvun lopulla panikoiduttiin Sputnik-lennosta, eli tajuttiin Neuvostoliiton olevan edellä luonnontieteissä ja matematiikassa. Tämän johdosta alettiin hakkaamaan kasapäin taaloja matematiikan ja luonnontieteiden opetukseen ja näin syntyi New math jota oli kehitelty jo aiemmin 50-luvulla ja se loi pohjan joukko-opin "uudelle" tulemiselle.
Joukko-oppi oli siis nimenomaan lännen vastaisku Neuvostoliiton luonnotieteen ja matematiikan opetukselle, joka tosin kuopattiin melko nopeasti 80-luvulle tultaessa ensin USA:ssa ja samantien muissakin maissa.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Mikä on kansakoulu? Joukko-opin kyllä tiedän,sitä on joskus sodan jälkeisille ihmisille opetettu.
Ennen luokat 1-4 muodostivat kaikille yhteisen kansakoulun.
Sen jälkeen erkaannuttiin oppikouluun tai kansalaiskouluun.
No ei kyllä erkaannuttu yhtään mihinkään, ei ainakaan meillä, jos siis ei menty oppikouluun. Kanskoulu oli kuusi vuotinen, mutta neljänneltä sai siirtyä keski-eli oppikouluun, Ne jotka ei keskikouluun menneet, jatkoi kansakoulua vielä pari vuotta ja menivät sen jälkeen kansalaiskouluun, joka aiemmin jatkokouluna tunnettiin ja joka oli pari vuotinen. Myös viidenneltä ja kuudennelta kansakoulusta sai hakea oppikouluun. Meillä esimerkiksi yksi tyttö tuli vasta kuudennelta samalle luokalle kanssani oppariin ja oli siis minua kaksi vuotta vanhempi. Näin siis 1970-luvun alussa.
Menin kansakouluun vuonna 1969. Luokanopettaja oli melko iäkäs, ja jo lapsikin oivalsi, että opettaja ei ollut kovin syvällisesti sitoutunut tuohon Uuteen Matematiikkaan, joka oli oppikirjan nimikin. Kotona sitten hieman huvittuneessa ilmapiirissä autettiin teräväpäistä 7-vuotiasta läksyissä. Kurja kokemus, kun koulumotivaatio lähtökohtaisesti oli hyvä. Aika pian tämä matematiikan alue sitten liukeni jonnekin pois, ja päästiin sellaisten asioiden äärelle, joita kaikki osapuolet odottivat. Joukko-oppia olisi voinut opettaa ajattelua virittävänä joskus myöhemmin, ha ilmeisesti opettajia olisi ollut syytä myös perehdyttää paremmin.
Joukko-oppi tuli käsittääkseni vasta peruskoulun myötä. Ainakaan sitä ei ollut sukulaisten vanhoissa matematiikan kirjoissa, itse olin ensimmäistä peruskoulusukupolvea omalla paikkakunnallani. Peruskouluhan tuli eri tahtiin eri puolille maata. Ensimmäinen luokka aloitettiin joukko-opilla, opeteltiin alkioita, unioita ja leikkauksia. Pitkässä lukion matematiikassa hieman sivuttiin noita, loogisten operaattoreiden yhteydessä.
Ohjelmoinnin yhteydessä noista on ollut hyötyä myöhemmin, on ollut helpompi ymmärtää rakenteita.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Mikä on kansakoulu? Joukko-opin kyllä tiedän,sitä on joskus sodan jälkeisille ihmisille opetettu.
Ennen luokat 1-4 muodostivat kaikille yhteisen kansakoulun.
Sen jälkeen erkaannuttiin oppikouluun tai kansalaiskouluun.
No ei kyllä erkaannuttu yhtään mihinkään, ei ainakaan meillä, jos siis ei menty oppikouluun. Kanskoulu oli kuusi vuotinen, mutta neljänneltä sai siirtyä keski-eli oppikouluun, Ne jotka ei keskikouluun menneet, jatkoi kansakoulua vielä pari vuotta ja menivät sen jälkeen kansalaiskouluun, joka aiemmin jatkokouluna tunnettiin ja joka oli pari vuotinen. Myös viidenneltä ja kuudennelta kansakoulusta sai hakea oppikouluun. Meillä esimerkiksi yksi tyttö tuli vasta kuudennelta samalle luokalle kanssani oppariin ja oli siis minua kaksi vuotta vanhempi. Näin siis 1970-luvun alussa.
"Ei ainakaan meillä" on ihan hyvä ilmaisu. Koulujärjestelmän murros nimittäin oli melkoinen sotku.
Minä kävin kansakoulua 4 vuotta. Tämän jälkeen osa luokkakavereista meni kansalaiskouluun ja osa haki oppikouluun. Ehdin käydä ensimmäisen luokan oppikoulusta, ja sen jälkeen olinkin peruskoulun kuudennella luokalla.
Tuona vuonna kaikista kunnan kouluista tuli peruskouluja, ja oppilaat vaihtoivat taas koulua asuinpaikkansa mukaan. Oppikoulu meni heti piloille, kun sinne pääsi ihan kuka tahansa, nekin, jotka olivat epäonnistuneet pääsykokeissa tai joiden arvosanat eivät riittäneet.
Peruskouluun siirryttiin muutaman vuoden kuluessa pohjoisimmasta Suomesta etelään päin. Siksi samanikäistenkin kokemukset ovat niin erilaisia.
Alue: Aihe vapaa
"Yleiskielessä joukko-opilla viitataan usein 1960- ja 1970-luvuilla toteutettuun, mutta lyhytaikaiseksi jääneeseen koulujen matematiikan opetuksen uudistukseen, niin sanottuun uuteen matematiikkaan, jossa joukko-oppi tuotiin uutena metodina matematiikan perusteiden kouluopetukseen. Uudistuksen tavoitteena oli selkeyttää matematiikan opetusta, mutta käytännössä joukko-oppi osoittautui varsinkin alaluokille liian abstraktiksi lähestymistavaksi, ja siitä luovuttiin Suomessa lukiota lukuun ottamatta 1980-luvun alkuun mennessä." (Wikipedia)