Lue keskustelun säännöt.
HS kolumni: 1940-luvulla syntynyt saa eläkemaksunsa takaisin viisinkertaisena - totuudenpuhujaa ei äänestetä
01.11.2023 |
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009956220.html
Linkki artikkeliin. Keskustelua heräsi kun vihreät ehdottivat puolen prosentin veron korotusta eläkkeisiin tässä taloustilanteessa, kun leikkauksia kohdistetaan nyt voimakkaasti työikäisiin eivätkä verovarat riitä kattamaan nykyistä palvelutasoa.
Kommentit (179)
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Kaikkihan me päästään eläkkeelle, sama "hyvä" tulee kaikkille aikanaan.
Vähänpä tiedät. Suuret ikäluokat rakensivat itselleen jättipottisysteemin verrattuna ikäluokkiin ennen heitä ja heidän jälkeensä.
Minä 1969 syntyneenä en suoraan sanottuna usko, että samaa "hyvää" tullaan minulle maksamaan elinaikanani (eläkeikää kohotetaan koko ajan) tai yleensä koskaan (työvoima eli eläkkeiden rahoittajien määrä supistuu).
Eläkerahat sijoitetaan, ei ne mihinkään katoa. Kasvavat vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Eipä tuolloin ollut opintotulia, ilmaista koukutusta. Asumistukia, lapsilisiä, oli 70 l alkuun 6 p työviikko 40 h ja ruokikset päälle.äippäloma 3 kk ja palkaton.et hoitanut pershedelmiö kotona tai muilla verorahoilla...4
Bra att även andra synvinklar och komplement kommer till. Detta kunde HS ha belyst då den behandlar ett så laddat ämne. Gärna med lika exakta kalkyler och det för åtminstone snitt familjen.
Nykyiset työikäiset maksavat myös nykyisin ilmaisen koulutuksen, lomat jne. Enemmän kuin mitä eläkeläiset ikinä maksoivat.
Säkert så, varför det skulle vara bra om alla argument vore på bordet samtidigt och inte endast en del av dem.
Det att någon årskull betalade en del av sina barns utbildning själv, betyder endast att staten inte först samlade in pengarna av de samma, sedan behöll en del, varefter staten bestämmer vad den bjuder på (via kommunerna) och föräldrarna har tappat sin talan i dessa saker. Precis samma gäller sjukvården. Nu flyttades bestämmanderätten gällande sjukvården ännu längre ifrån betalarna då välfärdsområdena blev verklighet.
Bättre skulle det vara om folk fick hålla sina pengar själva och bestämma vad de gör med dem. All omfördelning kostar och tar bort makten av dem som betalar.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Nuoret aikuiset ovat kovilla. Perheet ovat kuormittuneita.
Rahat on tiukalla ja eläkemaksut nuorille suuria.
Katsoin tänään, kun oli koululuokka tai eskariluokka ulkona. Lasten talvivaatteet olivat ihan rääsyjä! Sååtana että ottaa tämä maa päähän! Rahaa annetaan Usaan aseisiin ja k-piikkeihin, ja kehitysapua lämpimiin kehitysmaihin, joissa nyt elää vaikkei tekisi mitään. Ja omat lapsemme palelevat pakkasessa/loskassa.
Kirpputorit on hyvää vaatetta täynnä, oma valinta jos lapsen kulkee rääsyissä.
Vai asutko jossain Vantaan slummissa.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Myytti köyhyysrajalla elävistä eläkeläisistä on vahva. Heitä on oikeasti vähän.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla keskieläke on korotusten jälkeen 2500e/kk.
Täytyy muistaa myös, että tämän päivän eläkeläisillä on usein maksetut asunnot. He pääsivät kartoittamaan omaisuuttaan silloin, kun hinnat olivat sillä tasolla, että tavallisen duunarinkin oli mahdollista ostaa omistusasunto ja maksaa se hyvissä ajoin ennen työuran päättymistä velattomaksi.
Muutenkin, puoli prosenttia 1000 €:sta on 5 €.
Joopa joo. 1970-1980-luvun taitteessa ostin rivitaloasunnon. Pankkilainan maksuaika oli 7 vuotta. Eipä siinä pihvejä syöty eikä paljoa muutakaan. Lastenvaatteet saatiin sukulaisilta käytettyinä. Nyt on lainat parikymmentä vuotta ja kelpaa siinä footoraa käyttää ja jääkaappi täyt
Vart glömde du att kåken efter sju år helt och hållet var din egendom, utan sådana kostnader som fastighetsskatt och elskatt för att nu nämna några. Utöver det var inflationen högre än din låneränta.
1940-luvulla syntyneet ovat nyt 83 - 93-vuotiaita, eikä heitä ole kovin monta. Kuten jutun kaaviosta näkyy, niin nuoremmilla eläkeläisillä ero työssäkäyviin on pieni ja 60-luvulla syntyneiden tilanne on täysin sama.
Juttuun olisi pitänyt hakea myös tieto siitä kuinka huikeata eläkettä nuo liki yhdeksänkymppiset eläkeläiset nostavat. Todennäköisesti mediaani ja keskiarvo jäävät alle 1000 euron kuukaudessa.
On selvää että 50 ja 60-lukujen kehitysmaa-Suomen pienistä palkoista ei kovin suuria eläkemaksuja kertynyt. Mutta sen jälkeen vuosikymmeniä yli 20 prosentissa riehunut inflaatio korjasi tilanteen ja eläkevarat kasvoivat korkoa korolle huikeata vauhtia nykytilanteeseen verrattuna.
Kun puhutaan sukupolvien välisesta oikeudenmukaisuudesta, niin pitää myös muistaa että nuo ikäluokat eivät saaneet yhteiskunnalta oikeastaan yhtään mitään ja menivät työelämään usein jo 15- 16-vuotiaina tai aikaisemminkin. Sosiaaliturva oli parhaimmillaan jotain sosiaalilautakunnan vaateavustuksia aivan köyhimmille, ei ollut päivähoitoa, kouluissa oli lukukausimaksut ja koulukirjat piti hankkia itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Eipä tuolloin ollut opintotulia, ilmaista koukutusta. Asumistukia, lapsilisiä, oli 70 l alkuun 6 p työviikko 40 h ja ruokikset päälle.äippäloma 3 kk ja palkaton.et hoitanut pershedelmiö kotona tai muilla verorahoilla...4
Bra att även andra synvinklar och komplement kommer till. Detta kunde HS ha belyst då den behandlar ett så laddat ämne. Gärna med lika exakta kalkyler och det för åtminstone snitt familjen.
Nykyiset työikäiset maksavat myös nykyisin ilmaisen koulutuksen, lomat jne. Enemmän kuin mitä eläkeläiset ikinä maksoivat.
Kukas ne ennen maksoi, jos ei silloiset työikäiset?
Ursäkta nu, men har du svårt med innantilläsning?
Kuvaavaa, että tästä aiheesta (ja samasta HS:n artikkelista) aiemmin tänään tekemäni aloitus poistettiin minuuteissa.
Taisi jotain eläkeläistä vituttaa, että heidän muiden rahoilla elämistään Hesarissa tutkitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Myytti köyhyysrajalla elävistä eläkeläisistä on vahva. Heitä on oikeasti vähän.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla keskieläke on korotusten jälkeen 2500e/kk.
Mä tunnen pk-seudulla asuvia eläkeläisiä joiden työeläke netto on n. 900-1100€. Ja olivat kymmeniä vuosia töissä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Nykyään työelämässä olevilla on todella kovat eläkemaksut.
Ne oli jo silloin, kun minä olin töissä. Nyt olen työkyvyttömyyseläkkeellä.
Sama.Veroprosentti nousee ensi vuonna 1% laskurin mukaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Nuoret aikuiset ovat kovilla. Perheet ovat kuormittuneita.
Rahat on tiukalla ja eläkemaksut nuorille suuria.
Katsoin tänään, kun oli koululuokka tai eskariluokka ulkona. Lasten talvivaatteet olivat ihan rääsyjä! Sååtana että ottaa tämä maa päähän! Rahaa annetaan Usaan aseisiin ja k-piikkeihin, ja kehitysapua lämpimiin kehitysmaihin, joissa nyt elää vaikkei tekisi mitään. Ja omat lapsemme palelevat pakkasessa/loskassa.
Ymmärrän, että ryssssän kätyri ja kulkutautimyönteinen elämäm koululainen asuu alueella, jossa lapset puetaan rääsyihin.
Pitäisikö valtion rahoittaa mielestäsi lasten pukeutuminen, eikä lasten vanhempien?
Vierailija wrote:
1940-luvulla syntyneet ovat nyt 83 - 93-vuotiaita, eikä heitä ole kovin monta. Kuten jutun kaaviosta näkyy, niin nuoremmilla eläkeläisillä ero työssäkäyviin on pieni ja 60-luvulla syntyneiden tilanne on täysin sama.
Juttuun olisi pitänyt hakea myös tieto siitä kuinka huikeata eläkettä nuo liki yhdeksänkymppiset eläkeläiset nostavat. Todennäköisesti mediaani ja keskiarvo jäävät alle 1000 euron kuukaudessa.
On selvää että 50 ja 60-lukujen kehitysmaa-Suomen pienistä palkoista ei kovin suuria eläkemaksuja kertynyt. Mutta sen jälkeen vuosikymmeniä yli 20 prosentissa riehunut inflaatio korjasi tilanteen ja eläkevarat kasvoivat korkoa korolle huikeata vauhtia nykytilanteeseen verrattuna.
Kun puhutaan sukupolvien välisesta oikeudenmukaisuudesta, niin pitää myös muistaa että nuo ikäluokat eivät saaneet yhteiskunnalta oikeastaan yhtään mitään ja menivät työelämään usein jo 15- 16-vuotiaina tai aikaisemminkin. Sosiaal
Kuinka moni 1940-luvulla syntynyt on mielestäsi yli 83-vuotias?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Kuvaavaa, että tästä aiheesta (ja samasta HS:n artikkelista) aiemmin tänään tekemäni aloitus poistettiin minuuteissa.
Taisi jotain eläkeläistä vituttaa, että heidän muiden rahoilla elämistään Hesarissa tutkitaan.
Luulet vaan, kyllä 1500 eläkkeen olen itse ansainnut 50 työvuoden kuluessa.
Yritä päästä itse samaan
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Myytti köyhyysrajalla elävistä eläkeläisistä on vahva. Heitä on oikeasti vähän.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla keskieläke on korotusten jälkeen 2500e/kk.
Mä tunnen pk-seudulla asuvia eläkeläisiä joiden työeläke netto on n. 900-1100€. Ja olivat kymmeniä vuosia töissä.
Mitä se kymmeniä vuosia töissä oleminen mihinkään vaikuttaa. Se vaikuttaa, minkä suuruisesta työansiosta on eläkeoikeuden saanut. Köyhä työelämässä, köyhä eläkkeellä, ei kai siinä mitään ihmeellistä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valtiosta on tullut kultainen vasikka, joka avustaa joka käänteessä nykyisiä keski-ikäisiä. Eipä ollut 50 vuotta sitten paljoakaan avustuksia. Muistan opiskellessani rahojen puutteessa syöneni keväällä muutamia kuukausia pelkkiä puuroja hengenpitimiksi ennen kesätöitä ja siitä ensi palkkaa. Sen saatuani kävin heti syömässä kunnon pihvin. No paino ainakin pysyi kohdallaan.
Vuonna 1970 syntyneenä luottamukseni eläkejärjestelmään meni viime uudistuksen yhteydessä, kun 60-luvun puolivälin jälkeen ja 70-luvulla syntyneiltä poistettiin kaikki järjestelmän hyödyt (superkarttuma, eläkeputki jne.) mutta jätettiin haitat (eläke alkoi kertyä vasta 23-vuotiaasta, mistään opinnoista yms. ei kerry eläkettä jne.).
Lisäksi eläkkeen rahallista määrää leikattiin ja leikataan koko ajan ja eläkkeensaantiaikaa lyhennettiin.
Tämä on ihan selvä sopimusrikkomus valtion osalta, sillä me emme saa maksamillamme maksuilla enää sitä, mistä alunperin oli sovittu, vaan paljon vähemmän. Miten tällaiseen järjestelmään ja mihinkään eläkelupauksiin muka voisi luottaa? Seuraavassakin uudistuksessa me olemme varmaan taas häviäjiä, koska ikäluokkamme ovat niin pieniä, että meidän äänien menettämistä ei tarvitse pelätä.
Itse olen sen ikäinen, että alle 23-vuotias ei saanut ollenkaan eläkekertymää työnteosta.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Kuvaavaa, että tästä aiheesta (ja samasta HS:n artikkelista) aiemmin tänään tekemäni aloitus poistettiin minuuteissa.
Taisi jotain eläkeläistä vituttaa, että heidän muiden rahoilla elämistään Hesarissa tutkitaan.
Luulet vaan, kyllä 1500 eläkkeen olen itse ansainnut 50 työvuoden kuluessa.
Yritä päästä itse samaan
Kiitos, niin yrittelen. Työeläkeikään on vielä 12 vuotta aikaa ja työeläkeyhtiön laskurin mukaan saisin silloin 4300eur/kk (brutto). Mutta en usko, että minulle koskaan mitään maksetaan, kuten tuossa ylempänä epäilen.
Jos olet 50 vuotta ollut töissä, olet juuri näitä HS:n artikkelissa mainittuja suurten ikäluokkien ihmisiä, jotka ovat itse ansainneet vain 20%-30% saamastasi työeläkkeestä. Loput tulevat nuoremmilta, meiltä työelämässä vielä olevilta.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Myytti köyhyysrajalla elävistä eläkeläisistä on vahva. Heitä on oikeasti vähän.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla keskieläke on korotusten jälkeen 2500e/kk.
Täytyy muistaa myös, että tämän päivän eläkeläisillä on usein maksetut asunnot. He pääsivät kartoittamaan omaisuuttaan silloin, kun hinnat olivat sillä tasolla, että tavallisen duunarinkin oli mahdollista ostaa omistusasunto ja maksaa se hyvissä ajoin ennen työuran päättymistä velattomaksi.
Muutenkin, puoli prosenttia 1000 €:sta on 5 €.
Joopa joo. 1970-1980-luvun taitteessa ostin rivitaloasunnon. Pankkilainan maksuaika oli 7 vuotta. Eipä siinä pihvejä syöty eikä paljoa muutakaan. Lastenvaatteet saatiin sukulaisilta käytettyinä. Nyt on lainat parikymmentä vuotta ja kelpaa siinä footoraa käyttää ja jääkaappi täyt
Mitäpä luulet? Olisivatko lainojen maksuajat olleet tuolloin 7 vuotta, jos ihan tavallisesta rivitaloasunnostakin olisi pitänyt pulittaa neljännesmiljoona? Kai sitä nyt seitsemän vuotta seisoo vaikka päällään jos sen jälkeen on velaton kämppä.
Vierailija wrote:
Vuonna 1970 syntyneenä luottamukseni eläkejärjestelmään meni viime uudistuksen yhteydessä, kun 60-luvun puolivälin jälkeen ja 70-luvulla syntyneiltä poistettiin kaikki järjestelmän hyödyt (superkarttuma, eläkeputki jne.) mutta jätettiin haitat (eläke alkoi kertyä vasta 23-vuotiaasta, mistään opinnoista yms. ei kerry eläkettä jne.).
Lisäksi eläkkeen rahallista määrää leikattiin ja leikataan koko ajan ja eläkkeensaantiaikaa lyhennettiin.
Tämä on ihan selvä sopimusrikkomus valtion osalta, sillä me emme saa maksamillamme maksuilla enää sitä, mistä alunperin oli sovittu, vaan paljon vähemmän. Miten tällaiseen järjestelmään ja mihinkään eläkelupauksiin muka voisi luottaa? Seuraavassakin uudistuksessa me olemme varmaan taas häviäjiä, koska ikäluokkamme ovat niin pieniä, että meidän äänien menettämistä ei tarvitse pelätä.
Itse asiasta olet muuten aivan oikeassa, mutta sopimusrikkomuksesta ei ole kyse.
Työeläkkeestä säädetään lailla, ja kulloinkin voimassa oleva laki koskee sitä myöhemmin työeläkkeelle jääviä. Sitä ennen ansaittu oikeus työeläkkeeseen niin sanotusti nauttii omaisuuden suojaa, eli lainmuutos ei "leikkaa saavutettuja etuja" vanhemmilta,
Katsoin tänään, kun oli koululuokka tai eskariluokka ulkona. Lasten talvivaatteet olivat ihan rääsyjä! Sååtana että ottaa tämä maa päähän! Rahaa annetaan Usaan aseisiin ja k-piikkeihin, ja kehitysapua lämpimiin kehitysmaihin, joissa nyt elää vaikkei tekisi mitään. Ja omat lapsemme palelevat pakkasessa/loskassa.