Onko oikea rakkaus ehdotonta?

Vierailija wrote:

Sanoisin, että rakastua voi, mutta rakkaus voi kukoistaa vain jos molemmat ovat samaa mieltä siitä mitä rakkaus on.

En haluaisi ampua aforismiasi alas mutta eihän kukoistava marjankeruukaan ole ainoastaan sitä että parivaljakko poimii yhdessä marjoja.

Vierailija wrote:

Yhdessä luodaan yhteisen elämän rajat ja reunat. On osattava miettiä, miten me olemme ja elämme eikä niin, että miten minä olen ja elän. On myös opeteltava kertomaan, että nyt on joku pielessä, tämä ei nyt suju. Mietitään sitten yhdessä parempi keino olla.

Itseään ei voi toteuttaa niin, että toinen kärsii tai voi huonosti sen vuoksi. Rahat omia, mutta samalla yhteisiä. Laskut yms. maksaa se, kumpi voi. Astianpesukoneen tyhjentää se, kumpi jaksaa/ehtii/viitsii. Onneksi on hyvä puoliso ollut jo vuosikymmenet. 90-luvun alussa mentiin yhteen ja alettiin elää.

 

Tässähän se on, eli molempien tulee ajatella sekä itseään, että toista. Muutoin asiat eivät jakaudu tasan, vaan jäävät vain toisen harteille. Siihenkään ei pidä suostua.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Raha on vaihdon väline. Ei itseisarvo. Menet hierojalle, maksat siitä, saat hieronnan. Menet kauppaan, ostat leipää. Joku pitää kauppas pystyssä, joku on leiponut leivän ja joku on kasvattanut viljan. 

 

Luuletko, että naisen tai kenenkään aika on ilmaista? Oletko rosvo vai kommari? Käsi ojossa ottamassa. 

Oletko koskaan elämässäsi tuntenut tunteita? Tiedätkö mikä on tunne?

Tiedän, toki. Sehän se on sekoittanut mun pään. 

Ikä on saanut minut pragmaattisemmaksi. Yhdistän järjen ja tunteet. Mikä on järkevää rakkautta? Millä suhteella on mahdollisuus kestää? 

En ikinä enää suostu antamaan kenellekkään kaikkea. Lapselle annan 90 % rakkautta, parisuhteessa 55 % itsestäni. 

 

Oman kokemuksen perusteella sanoisin että aikuisten välillä pyyteetön rakkaus on todella, todella harvinaista. Melkein aina parisuhde perustuu siihen että molemmat kokevat saavansa toiselta jotain sellaista mitä haluavat/tarvitsevat, ja jos lakkaavat sitä saamasta niin suhde usein päättyy.

Uskon kuitenkin että vanhemmat usein rakastavat lapsiaan ihan pyyteettömästi.

Rakkauteen kuuluu myös rakkaus itseään kohtaan. Ketään ei kohdella huonosti, ei alisteta eikä hyväksikäytetä. Ei myöskään itseä.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kyllä naisetkin maksaa miesten elämää. Mutta silloin miehet antaa naiselle tosi paljon. Rakkautta, intohimoa, seksiä ja hyvää oloa. Olen itsekin maksanut miehen elämää. Koska mies oli rahaton ja työtön. Mutta mulla oli hyvä olla sen kanssa. Halusin, että se pysyy mun kanssa. 

Vuokrakumppani.

Siis ei mitään pahaa maksamisessa puolin tai toisin.

Annoin mä sille lapsen. Mutta se on vapaa sielu, en halunnut enkä pystynyt sitä kahlitsemaan. 

Tai väärin sanoa, että annoin, halusin sitä itse. 

Kyllä mielestäni aikuisella ihmisellä pitää olla edes käytöstavat. Että maksaa siinä määrin kuin on saanut joltakin palveluksia.

Vierailija wrote:

Oman kokemuksen perusteella sanoisin että aikuisten välillä pyyteetön rakkaus on todella, todella harvinaista. Melkein aina parisuhde perustuu siihen että molemmat kokevat saavansa toiselta jotain sellaista mitä haluavat/tarvitsevat, ja jos lakkaavat sitä saamasta niin suhde usein päättyy.

Uskon kuitenkin että vanhemmat usein rakastavat lapsiaan ihan pyyteettömästi.

Samaa mieltä, mutta silloin ei parisuhteessa ole alun alkaenkaan ollut kyse aidosta rakkaudesta. Ja silloin joo, parisuhteet päättyy.

Parisuhteeseen ei kuulu mennä asenteella, mitä minä saan tästä suhteesta. Toki se on yleensä tiedostamatonta

itse en usko, että vanhemmat rakastavat lapsiaan pyyteettömästi. Kyllä sitä helppoa lasta usein rakastetaan enemmän.

Vierailija wrote:

Äidin ja lapsen välillä on ehdoton rakkaus. 

aika harvoin. 

 

odota vain, kun lapsesi alkaa varastamaan ja valehtelemaan ja tule sitten kertomaan, millaista rakkaus on.

Vierailija wrote:

Kyllä mielestäni aikuisella ihmisellä pitää olla edes käytöstavat. Että maksaa siinä määrin kuin on saanut joltakin palveluksia.

Asiat ovat vaikeasti määritettäviä. Jos antaa toiselle paljon iloa, mikä on sen hinta? 990 €? 

Tai turvallisuuden tunne? Joku käy terapiassa vuoden ja maksaa siitä tunteesta 5000 € terapeutille. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Äidin ja lapsen välillä on ehdoton rakkaus. 

aika harvoin. 

 

odota vain, kun lapsesi alkaa varastamaan ja valehtelemaan ja tule sitten kertomaan, millaista rakkaus on.

Rakkaus pysyy rinnalla, eikä hylkää vaikeina hetkinä. Rakkaus on toivoa ja uskoa. 

Sun pitää rukoilla enemmän voimaa itsellesi, että jaksat antaa vahvuutta sun lapselle. 

Sä pystyt tukemaan sun lasta, että se pystyy kääntämään kurssin. 

Aloituksessa on oudosti sekoitettu rakkaus rahan antamiseen toiselle. Miten tollaiseen ajatuskuvioon on päädytty että jos rakastaa niin pitää elättää toinen? :D Esim. mulla olisi aika paljon elätettäviä kun on iso suku, paljon rakkaita ystäviä ja puoliso.

Ehdoton rakkaus ei tarkoita, että annat rakkaan ihmisen tehdä sulle mitä hyvänsä. Myös rakkaalle saa asettaa rajat. Ihmistä voi rakastaa vaikkei hyväksy häneltä kaikkea. 

Ainoa ehdoton rakkaus on vanhemman rakkaus lapseen. Se ei muutu eikä järky, vaikka lapsi tekisi mitä.

Kuka kahjo todella uskoo, että miehen ja naisen välillä oleva romanttinen rakkaus voisi olla ehdotonta? Sehän on lähtökohtaisesti halua. Halutaan jotain itselle. Parisuhde on järkevä vain, jos siitä on osapuolille hyötyä. Se voi olla seksiä, kumppanuutta, ystävyyttä, arjen sujuvuutta, taloudellista hyötyä, jaettua vanhemmuutta. Mutta jos mitään ei saa, loppuu yleensä myös rakkaus. Joskus se loppuu muutenkin, eikä kukaan omista ketään.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Ehdollista rakkautta; jos teet sitä tätä tai tuota, rakastan sinua.

Kaupankäyntiä ja kauppatavara ei ole rakkaus vaan jokin muu.

Se on vaihtokauppa. Kunnioitus ihmisiä, luontoa ja elämää kohtaan on parhainta välittämistä ja rakkautta.

Mielestäni toisen kunnioittamista on  tehdä sopimus tästä kaupankäynnistä ja hyväksyä se, koska muuten koko yhteiskunta pysähtyy. Ota tai jätä tämä tarjous. Ei ole oikein käyttää hyväksi toista ja se, ettei sano sitä suoraan. Ei kannata tehdä asioista enempää monimutkaisia.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Äidin ja lapsen välillä on ehdoton rakkaus. 

aika harvoin. 

 

odota vain, kun lapsesi alkaa varastamaan ja valehtelemaan ja tule sitten kertomaan, millaista rakkaus on.

Vaikea uskoa sinun puhuvan kokemuksesta. Oma lapseni on elänyt todella vaikeita aikoja päihde- ja mielenterveysongelmissa. Siihen on liittynyt kamalia tekoja ja hän on aiheuttanut minulle järkyttävää surua, tuskaa ja huolta. Millään tavalla se ei ole kuitenkaan vähentänyt häntä kohtaan kokemaani rakkautta. Edelleen kuolisin hänen puolestaan silmää räpäyttämättä.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kyllä mielestäni aikuisella ihmisellä pitää olla edes käytöstavat. Että maksaa siinä määrin kuin on saanut joltakin palveluksia.

Asiat ovat vaikeasti määritettäviä. Jos antaa toiselle paljon iloa, mikä on sen hinta? 990 €? 

Tai turvallisuuden tunne? Joku käy terapiassa vuoden ja maksaa siitä tunteesta 5000 € terapeutille. 

Jokainen ns. normaali ihminen tuntee kiitollisuutta. Kiitollisuudesta haluaa auttaa myös toista.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Rakkaus on vastavuoroista, yhteen hiileen puhaltamista. Ei toisen hyväksikäyttämistä. Ehdoitta rakastaminen ei tarkoita sitä, että toinen kynitään puhtaaksi.

Ei se myöskään tarkoita sitä, että miehen saatua potkut, mies jätetään, ymmärrätkö? Rakkaus ei ole millään lailla liitännäinen talouteen. Talousliitto on järkiavioliitto ja rakkausliitto on tunneliitto. Rakkaus on TUNNE. Rakkaus ei ole valinta tai päätös.

Missä mä niin sanoin, että jos mies saa potkut, niin se jätetään. Enköhän mä aika hyvin ymmärrä, kun on yli 30 vuoden mittainen parisuhde meneillään. Puhtaaksi voidaan kyniä myös henkisesti. Vastavuoroisuus nimenomaan tarkoittaa sitä, että autetaan/tasapainotetaan toinen toista vuorollaan asiassa kuin asiassa - myös niiden potkujen aikana.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Raha on vaihdon väline. Ei itseisarvo. Menet hierojalle, maksat siitä, saat hieronnan. Menet kauppaan, ostat leipää. Joku pitää kauppas pystyssä, joku on leiponut leivän ja joku on kasvattanut viljan. 

 

Luuletko, että naisen tai kenenkään aika on ilmaista? Oletko rosvo vai kommari? Käsi ojossa ottamassa. 

Oletko koskaan elämässäsi tuntenut tunteita? Tiedätkö mikä on tunne?

Tiedän, toki. Sehän se on sekoittanut mun pään. 

Ikä on saanut minut pragmaattisemmaksi. Yhdistän järjen ja tunteet. Mikä on järkevää rakkautta? Millä suhteella on mahdollisuus kestää? 

En ikinä enää suostu antamaan kenellekkään kaikkea. Lapselle annan 90 % rakkautta, parisuhteessa 55 % itsestäni. 

 

Niinhän sitä sanotaan, että ei koskaan kannata antaa enempää kuin minkä on valmis menettämään.

Vierailija wrote:

Kyse ei ollut, etten tietäisi mitä rakkaus on. Rakkaus on ehdotonta, mutta kuuluuko siihen antautuminen hyväksikäytetyksi esimerkiksi taloudellisesti? Itsellä kaikki ihmissuhteet olleet sellaisia, että olen antanut ja osallistunut laskematta, mutta samoin on tehnyt toinen osapuoli, pyyteettä ja normaalisti. Viimeisin tapailusuhde kaatui koska toisen osapuolen mielestä minun olisi pitänyt olla ehdoton, vaikka toinen ei osallistunut mitenkään. Itse ostin mielelläni tiettyjä asioita ja jaoin niistä, mutta en saanut toiselta osapuolelta edes apua pyytäessä eikä hän osallistunut ruoka yms kuluihin. Suhde loppui koska olin toisen osapuolen mielstä rakkauteni oli ehdollista, eli hänen olisi pitänyt osallistua asioihin ja tekemiseen myös, vaikka halusi vain rakastaa ehdoitta.

Taas joku oman elämän Sörsselssön, kellä nöyhtä kukkarossa ja vinisee. Miehet joilla on oikeasti rahaa, ei ulise killinkien perään. Tyhjä tynnyri kumisee ja silleen. 

Vierailija wrote:

Kyse ei ollut, etten tietäisi mitä rakkaus on. Rakkaus on ehdotonta, mutta kuuluuko siihen antautuminen hyväksikäytetyksi esimerkiksi taloudellisesti? Itsellä kaikki ihmissuhteet olleet sellaisia, että olen antanut ja osallistunut laskematta, mutta samoin on tehnyt toinen osapuoli, pyyteettä ja normaalisti. Viimeisin tapailusuhde kaatui koska toisen osapuolen mielestä minun olisi pitänyt olla ehdoton, vaikka toinen ei osallistunut mitenkään. Itse ostin mielelläni tiettyjä asioita ja jaoin niistä, mutta en saanut toiselta osapuolelta edes apua pyytäessä eikä hän osallistunut ruoka yms kuluihin. Suhde loppui koska olin toisen osapuolen mielstä rakkauteni oli ehdollista, eli hänen olisi pitänyt osallistua asioihin ja tekemiseen myös, vaikka halusi vain rakastaa ehdoitta.

Kyllä sun rakkaus oli ehdollista. Jos rakastaisit ehdoitta, antaisit vaikka kaiken sille toiselle ja hyvillä mielin, etkä laskisi sun ja mun. Mulle on ihan sama vaikka rakkaani mun kaikkeni veisi, rakastaisin silti.