Paras ystävä hylkäsi kun elin suurinta kriisiäni

Tyttäreni oli pahassa tapaturmassa, on ihne että selvisi hengissä. Tästä on kulunut aikaa puolisen vuotta. Paras ystäväni on soittanut minulle tuon jälkeen yhden kerran, elokuussa. Viestejä hän ei ole laittanut yhtäkään. Perheeni oli tapahtuneen jälkeen kriisissä ja pitkään sairaslomalla (tyttäreni sairausloma jatkuu ainakin vuoden loppuun). Minulle tämä merkkaa ystävyyden loppua. Olen tehnyt surutyötä. Minulle niin rakas ystävä noin 30 vuoden ajalta hylkäsi minut. Olimme toistemme parhaat ystävät. Tämä oli asia jota hän näköjään ei osaa itse käsitellä, siihen lopputulemaan olen tullut. Mutta paluuta vanhaan ei valitettavasti ei ole.

On ollut niin surullista huomata, että hän olisi se, joka olisi hylännyt minutkin jos olisin esimerkiksi sairastunut syöpään. Näistä ystävän hylkäämisistä olen aiemmin lukenut, mutta nyt koin sen itse.