Jättäisitkö työsi jos sinulla olisi velaton asunto + 100k pankissa
Jättäisitkö työsi jos sinulla olisi velaton asunto + 100k pankissa
Kommentit (63)
Täysin absurdi kysymys. Varallisuutta pitäisi olla useita miljoonia, jotta työt voisi jättää nuorena.
Meillä on velaton omakotitalo, 2 velatonta autoa ja 300 000 säästöt ja sijoitukset, mutta ei sillä eläkkeeseen asti pärjää. Ollaan nyt 45-vuotiaita.
Jätin työn heti kun sain perinnön v 2016. Talon ja 400 000 euroa sain äidiltä. Olen tosin tehnyt töitä tänä vuonna ja viime vuonnakin tein 200 päivää töitä. Kyllästyin kotona olemiseen joten välillä teen töitä kun sopiva työ löytyy.
Jää eläkekertymät saamatta eikä 100k:lla pitkään elä
Vierailija wrote:
Täysin absurdi kysymys. Varallisuutta pitäisi olla useita miljoonia, jotta työt voisi jättää nuorena.
Höpsistä, riippuu ihan henkilöstä ja elämäntyylistä. Itse olen laskenut muutaman sata tonnia riittävän, että voisi jättäytyä työelämästä. Käytännössä varmaankin tulen vähentämään töitä tosin heti, kun sijoitukset tuottavat korvaavan määrän verran, eli ihan kokonaan tuskin lopetan vaan enemmänkin downshiftaan sitten.
Vierailija wrote:
Täysin absurdi kysymys. Varallisuutta pitäisi olla useita miljoonia, jotta työt voisi jättää nuorena.
Monet sijoittamista harrastavat ovat jättäytyneet palkkatyöstä pois jo siinä vaiheessa kun sijoitusvarallisuutta on kertynyt 500.000. Ovat kai laskelmoineet 500k sijoitusten mahdollistavan säällisen elämän, ehkä pienten kolumnistin palkkioiden ohessa.
Nykyisen työn kyllä, mutta etsisin tilalle enemmän ambitioitani vastaavaa työtä tai perustaisin yrityksen.
En vielä, rahaa pitäisi olla enemmän tai eläkeiän lähempänä. Tuolla rahalla elelisin 5 vuotta ilman elintason merkittävää laskua, sitten pitäisi taas mennä töihin. Toki voisi hidastaa tahtia esim tekemällä osa-aikatöitä ja eläisi sillä pienellä palkalla plus säästöillä ja jäisi kivasti vapaa-aikaa.
Vierailija wrote:
Täysin absurdi kysymys. Varallisuutta pitäisi olla useita miljoonia, jotta työt voisi jättää nuorena.
Ja kuka haluaa olla tekemättä mitään, hyödyttömänä ympäröivälle yhteiskunnalle.
Jos olisin taloudellisesti riippumaton niin tekisin töitä kyllä edelleen, ehkä enemmänkin kuin nyt, mutta en toiselle vaan itselleni ja niille kenestä välitän. Ja ennen kaikkea omilla ehdoillani ja kiinnostukseni mukaan. Voisin harkita yritystoimintaa, työskentelyä jonkun itselleni tärkeän asian eteen tai tehdä jotain projektiluonteisesta mikä pitäisi mielen virkeänä.
Tunnen etäisesti erään äkillisesti vaurastuneen henkilön, joka saadessaan useamman miljoonan yrityskaupasta totesi että ”työtä tulee varmasti tehtyä huomennakin, mutta se ei ole samanlaista työtä kuin eilen”. Nyt hänellä on vaikka kuinka monta projektia meneillään, osa oikeaa businesta ja osa enemmän ”hobbypreneur” tyyppisiä. Kaikki kuitenkin sellaisia jotka eivät vaadi 8-16 työssäkäyntiä vaan voi hoitaa ”vapaa-ajan ohella”, asua osan vuodesta Espanjassa tai pitää halutessaan kahden viikon loman ja lähteä ex tempore Alpeille hiihtämään. Tuota elämäntyyliä hieman kadehdin.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Täysin absurdi kysymys. Varallisuutta pitäisi olla useita miljoonia, jotta työt voisi jättää nuorena.
Monet sijoittamista harrastavat ovat jättäytyneet palkkatyöstä pois jo siinä vaiheessa kun sijoitusvarallisuutta on kertynyt 500.000. Ovat kai laskelmoineet 500k sijoitusten mahdollistavan säällisen elämän, ehkä pienten kolumnistin palkkioiden ohessa.
Pitkän aikavälin sijoitustuottoa pidetään hyvänä jos päästään inflaation jälkeen yli 6-7%:n. Jotta sijoitukset myös kasvaisivat niin tuotosta ei saisi ottaa enempää kuin 2-3% päivittäiseen elämiseen.
Kolme prosenttia tuosta puolesta miljoonasta on vain 15.000. Pääomatuloveron jälkeen käteen saa 800-900€ kuussa…
Eli puolen miljoonan omaisuudella ei sijoittaja elä ilman merkittäviä sivutuloja.
Vaikka käyttäisi kaiken sijoitustuottonsa päivittäiseen elämiseen niin 7% tuotolla saisi käteen vain kaksi tonnia kuussa verojen jälkeen.
Vastasin en, vaikka en ole edes töissä. Ei tuo 100000€ riitä mihinkään. Mutta jätin viheliäisen ja huonosti palkatun työpaikan siinä kohtaa, kun työ alkoi todella ahdistaa ja kun samaan aikaan mies sai bonuksia sen verran, mitä itse tienasin kolmessa vuodessa. Tulin siihen tulokseen, ettei minun kannata uhrata omaa hyvinvointiani mokoman pikkurahan vuoksi.
Nyt opiskelen uutta alaa siinä toivossa, että voisin saada työpaikan, missä en joutuisi jatkuvan halveksunnan kohteeksi ja missä ei tarvitsisi kokea väkivallan uhkaa. (Olin yksityisen puolen pysäköinninvalvoja.)
Noin 800k€ sijoitukset riittäisi siihen, että saisi kuukausittain 2000€ osinkoja (verojen jälkeen). Kahdelle hengelle tarvittaisiin siis 1,6M€ sijoitukset, jotta niiden turvin voisi elää kohtalaisesti.
On enemmän. Haaveilen firestä, mutta laskujeni mukaan tarvitsen siihen 400 000 euroa. Kyllä se reilusti ennen eläkeikää toteutuukin.
Jättäisin. Eläisin sekä nauttisin nyt enkä vasta "sitten joskus eläkkeellä". Kun rahat loppu niin voisi harkita taas töihin menoa.
Ei ole omaa asuntoa mutta tilillä on yli 700 000 euroa ja tarkoitus on ainakin pitää taukoa työstä puoli vuotta ensi vuoden aikana. Saa nähdä tuleeko palattua työhön enää sen jälkeen. Rahojen pitäisi riittää eläkeikään asti ihan ongelmitta mutta se olisi iso ratkaisu lopetaa kokonaan työt.
Moni kyllä jatkaa töissä sen jälkeenkin, kun ei tarvitsisi. Siis vaikka saisivat pääomatuloja riittävästi elämiseen. Ei heitä huvita heittäytyä kokonaan joutilaaksi. Ja töissä alkaa olla vähän rennompaa siinä kohtaa, kun tietää, ettei ole pakko. Ei tarvitse sietää ihan mitä tahansa ja voi nostaa kytkintä, jos töissä menee ilmapiiri ikäväksi. Ja satunnaisia vaikeampia kausia töissä sietää paremmin, kun tietää, että on taskussa se 'vapaudu työelämästä' -kortti.
Töihin voi myös jäädä koukkuun sen takia kun siellä tienaa niin paljon. Voi siis olla tilanne, ettei rahan puolesta enää tarvitsisi käydä töissä, mutta kun töistä maksetaan niin hyvin, ei raaski lopettaa. Jää se tienaamisen ahneus päälle, vaikkei olisi enää rahasta pulaa.
Vierailija wrote:
Moni kyllä jatkaa töissä sen jälkeenkin, kun ei tarvitsisi. Siis vaikka saisivat pääomatuloja riittävästi elämiseen. Ei heitä huvita heittäytyä kokonaan joutilaaksi. Ja töissä alkaa olla vähän rennompaa siinä kohtaa, kun tietää, ettei ole pakko. Ei tarvitse sietää ihan mitä tahansa ja voi nostaa kytkintä, jos töissä menee ilmapiiri ikäväksi. Ja satunnaisia vaikeampia kausia töissä sietää paremmin, kun tietää, että on taskussa se 'vapaudu työelämästä' -kortti.
Töihin voi myös jäädä koukkuun sen takia kun siellä tienaa niin paljon. Voi siis olla tilanne, ettei rahan puolesta enää tarvitsisi käydä töissä, mutta kun töistä maksetaan niin hyvin, ei raaski lopettaa. Jää se tienaamisen ahneus päälle, vaikkei olisi enää rahasta pulaa.
Minulla on jo ns. fuck you -fund kunnossa. Ei tarpeeksi, että voisi kokonaan vetäytyä työelämästä, mutta elintaso ei laskisi vaikka 40 % työajalla tai ansiosidonnaisella. Säästöaste on nyt noin 70 %. Töissä on tosiaan paljon rennompaa.
Minulla on jo molemmat, rahaa enemmänkin, mutta vaikka se 100k on sijoitettu rahastoon, enpä silti eläisi tuolla summalla kuin aivan maksimissaankin 10 vuotta. Sen jälkeen olisinkin puilla paljailla, eläkeikään 30 vuotta ja cv:ssä 10 vuoden aukko.
Olen laskeskellut, että jos tuurilla saisin 10 vuodessa kasaan kokonaisuudessaan 400 tuhatta eikä inflaatio kovin hurjistu, sen jälkeen voisin ajaa alas työntekoa. Tosin sittenkin niin, että ensin teen pari vuotta 40% työaikaa eli en säästä enää, mutten myöskään kuluta säästöistä vaan annan niiden olla rauhassa.
Vierailija wrote:
100k vastaa 2lapsen yh:n 3,5-4 vuoden tuloja joten en jäisi. Tosin olisin hieman pulassa tuon rahasumman kanssa jonka joutuisin pitämään salaa käteisenä tai en saisi enää toimeentulotukea. Samoin asunto pitäisi jotenkin sumplia jonkun toisen nimille,että saisin asumistukea.
Ai tämä on se logiikka. Oikeastiko noilla tuloilla saa vielä asumistukea?
En minkään jäisi laakereilleni 100k säästöillä. Ei sillä summalla pitkään pötki, mutta sentään reilusti pidempään kuin 3-5 vuotta. Siinähän jää käteen 1600-2700 € kuussa, puhtaana käteen. Jos asunto on jo velaton, mihin sitä rahaa kuluu niin paljon?
Houkutus olisi erittäin suuri. Työelämä on tyhjänpäiväistä ajanhukkaa; en kaipaa mitään "yhteisöä" tai ulkopuolisen järjestämää tekemistä, joten käyn töissä vain ja ainoastaan palkan takia. 100 000 e ei riittäisi loppuelämäksi, joten työelämään olisi jossain vaiheessa taas mentävä pelleilemään.
Asinto on jo velaton ja säästöjä vähän vaille mainittu. Eläke on kuitenkin jäämässä pieneksi, ja työ on kivaa, joten jatkan vielä hyvillä mielin työntekoa.