*¨¨*Vuoden Viimeinen Viikonloppu Syysystävät 04*¨¨*

Jos tälläinen ei herätä, niin ei mikään. Pieni alkaa vängätä aamupalan kanssa, ettei halua leipää. Muuta ei ole, kun jugurtti on loppunut. Sitä paitsi tykkää kyllä leivästä. Muutaman vähkäämisen jälkeen laitoin leivän pois pöydästä ja siitäkös se huuto alkoi. Huusi leipää ja jos yritin tarjota sitä takasin, niin ei silti kelvannut. Sitten alkoi raahata keittiöstä tuolia olohuoneeseen. En antanut viedä sinne minne halusi, joten neiti meni pöydän alle. Hyvä niin, sanoin, että rauhottuu siellä vähän. Joo, ei rauhottunut, vaan työnsi tuolia edestään niin, että kaatoi sillä kuusen telkkarin ja seinän väliin. Se riitti mulle. Kyllä adredaliini virtaa! Vein tytön sänkyynsä, kun en muuta keksinyt ja sinne jäi huutamaan hulluna. Oli sitten sielläkin heittänyt petivaatteet lattialle ja samoin riisunut housut ja sukat ja viskannut lattialle. Menin sanomaan, että tyttö ei ole nyt ollut yhtään kiltisti koko aamuna ja saa pukea itse housut takaisin jalkaansa. Annoin sen sinne sänkyyn, muttei mitään tapahtunut. Jätin sinne jatkamaan miettimistä. Mies näköjään meni jotain selittämään ja otti sängystä pois pesulle. Nyt sitten huutaa siellä pesulla. Luulen, ettei ollut vielä valmis tulemaan pois sängystä ja olemaan yhteistyökykyinen. Mies siis hätiköi. Tietty ajatteli mun julmana jättäneen toisen yksin sänkyynsä (hurjaa, eikö vaan). Meillähän on pinnis vielä käytössä eikä pääse sieltä pois itse. Se oli ainoa paikka jonne keksin heivata tytön, koska oma hermo ei ois kestänyt alkaa istuttaa jossain sohvalla tms josta ois tullut koko ajan pois.



No, nyt mies sitten vei takaisin sänkyyn ja koko huuto alkoi alusta. Olipa viisasta!



En yhtään tykkää tosta ajatuksesta itse, että sänkyyn laitetaan rankaisuksi rauhottumaan. Mutta minne sitten? Se tosiaan on ainoa paikka josta ei pääse pois. Itsestä tuntuu kuitenkin, että on päästävä pois tilanteesta.



Että hyvin alkoi uusi vuosi. Hohhoijakkaa vaan. Oma valvominen ei edes tunnu kauheasti, kun eilen sai nukkua pitkään. Eli sen takia ei oma hermo ole mitenkään normaalia kireämmällä.



Tuntuu, että tää loma on kestänyt ihan liian kauan. Näin joulun aikaan kun on koko ajan ohjelmaa ja kaikkea ja rutiineja on lähes mahdoton ylläpitää. Onneksi huomenna alkaa arki!



T: Ynis ja kiukkuperse