Varakas isovanhempi miksi et anna mitään lapsillesi tai lapsenlapsillesi?
Taas oli aloitukseni poistettu ennen kuin ehdin lukea vastauksia. Tosi harmi, koska tämä aihe painaa minua ja ahdistaa. Yritän vain ymmärtää ajatusta käytöksen takana, ja se on tosi vaikeaa.
Meillä siis isovanhemmat, jotka ovat keskivertoa selvästi varakkaampia, suvussa on vanhaa rahaa, ovat sitä perineet molemmilta puolilta, mutta eivät meitä ole koskaan tukeneet mitenkään, eivätkä esim koskaan antaneet lapsenlapsilleen juuri mitään. Koskaan eivät kysele mitä haluaisivat lahjaksi tai tarvisivat jos kutsutaan synttäreille. Joskus ovat antaneet ihan jotain vanhaa rojua, josta jopa ovat puhuneet että haluavat eroon.
Me olemme perheenä olleet viime vuodet todella tiukilla yleisen taloudellisen tilanteen johdosta. Teen itse kahta työtä, samoin mieheni (ihmettelen, miten tätä pidetään trollina, kun tiedän monia omalla alalla työskenteleviä jotka tekevät useampaa työtä). Vapaa-aikaa ei juurikaan ole. Lisäksi on tietenkin lapset hoidettavana ja omassa terveydessäkin on ollut haasteita.
Samalla isovanhemmat odottavat kuitenkin että heitä tullaan itsestäänselvyytenä nopeasti auttamaan kun tarvitsevat apua. Saattavat olla jopa vihamielisiä ja katkeria jos heitä ei päästäkään auttamaan. Vaikka yksinkertaisesti ei ole edes aikaa! Ja kyllä töytyy sanoa, että kun ei apua olla saatu ei pikkulapsiaikaan, ei silloin kun on ollut taloudellisesti tiukkaa, ei milloinkaan kun on ollut haasteita, niin ei rehellisesti edes huvita hirveästi olla auttamassa.
Kommentit (153)
En kyllä ymmärrä tuollaista että lähimmäistä - omia lapsiaan - ei auta. Itsekkäät arvot ovat nykyään muotia. Vanhukset löytäneet ne yhtä lailla.
Mä luulen, että meillä on "vanhaa rahaa" - jossei nyt olla mikään ex-aatelinen von jotain niin isoisoisovanhemmat oli jo "omistavaa kansanosaa" ja jokainen sukupolvi heidän jälkeen on sitten lisännyt vaurautta.
mitä minulle kotona opetettiin oli, että maat ja muut mammonat oli "suvun ylisukupolvinen ylpeys ja perintö mistä pidetään huolta seuraavaa polvea varten ja ARVOSTUKSESTA niiden esi-isien työtä ja vaivaa kohtaan" ja ennemmin kerrytetään sitä varallisuutta kuin syödään kuormasta.
Meillä siis erittäin tärkeää on ollut koulutus ja sellaisen polun löytäminen, missä pystyy pitämään huolta omasta perheestään myös itsenäisesti taloudellisesti.
omat vanhemmat siis eivät antaisi euroakaan siitä "ylisukupolvisesta perinnöstä" meidän lasten harrastuksiin MUTTA omasta omaisuudestaan kylläkin.
Omat lapset on nyt nuoria aikuisia ja kaikki ovat kouluttautuneet/kouluttautumassa JA kovia tekemään palkkatöitä siinä sivussa jotta voivat myös kuluttaa ylimääräiseen ekstraan.
heille jokaiselle ollaan kerrottu että me olemme heidän ainoa "pikavippifirma" jos jostain syystä talous menee huonosti MUTTA ei tulisi mieleenkään sponsoroida heidän arkea automaattisesti.
Käydään usein yhdessä matkoilla, syömässä jne ja silloin me aina maksamme - mutta miksi ihmeessä maksaisin vaikkapa pojan rillumareissun Indonesiaan ? Jos hän sellaisen haluaisi toteuttaa niin hånen olisi syytä säästää se raha tuloistansa.
Miehen veljen kanssa juuri tuli riitaa, kun emme suostuneet sponsoroimaan hänen lapsenlapsensa carting-harrastusta (vaivaisella kymppitonnilla) kun kyllähän teillä rahaa on...
sitä vastoin kyllä esim ostan jokaisen partiolaisten joulukalenterin mitä joku naapuruston lapsi keksii minulle myydä :)
Lapsenlapsia meillä ei siis vielä ole, mutta eiköhän järkevissä määrin heidän harrastuksia tueta - ihan jopa voin kuvitella että otetaan vastuullemma vaikkapa joku huoltaja-homma joukkueessa jos/kun meillä tuolloin lienee enemmän aikaa kuin vanhemmilla. Eihän kaikkea aina voi mitata rahassa.
Omat vanhempani eivät ole tukeneet minua yhtään sen jälkeen kun muutin kotoa, ei rahallisesti, ei arjessa eikä henkisesti. Edes synttärilahjoja ei ole tullut. Lapsen lapsilleen sen sijaan syytävät rahaa ja tukea eli antamisen vaikeudesta ei voi olla kyse. Välillä olen miettinyt että miksi minua ei ole haluttu tukea esim. opiskeluaikoina tai kun muuten on rahasta tiukkaa. No, yksin kun sain pärjätä niin olenkon hyvän varallisuuden luonut enkä heidän rahojan tarvitse. Jännästi kyllä nyt itse alkavat sitä apua tarvitsemaan, ja sitä perintökorttia vilautellaan. Ei tulisi mieleenkän olla tukematta omia lapsiani vaikkapa opiskelun aikana asumisessa.
Itse en saanut mitään.äidiltäni kun muutin lapsuudenkodistani.
Lapselapselle eli pojalleni hän on kaikki kustantanut, ajokortin, etelänmatkat, asunnon kalustuksen ym.
Toki hyvä, että on kustantanut, mutta ei omalle tyttärelleen koskaan ostanut mitään, sain kyllä hänen kuoltua perintöä kohtuullisesti.
Vierailija wrote:
Itse en saanut mitään.äidiltäni kun muutin lapsuudenkodistani.
Lapselapselle eli pojalleni hän on kaikki kustantanut, ajokortin, etelänmatkat, asunnon kalustuksen ym.
Toki hyvä, että on kustantanut, mutta ei omalle tyttärelleen koskaan ostanut mitään, sain kyllä hänen kuoltua perintöä kohtuullisesti.
Vaan jos 30 vuodessa äidin rahatilanne on parantunut?
Miten lie lapseni katkeria (3) kun heitä ei pystytty paljon tukemaan. Eikä olkut isovanhempia joita kupata
Vierailija wrote:
Mä luulen, että meillä on "vanhaa rahaa" - jossei nyt olla mikään ex-aatelinen von jotain niin isoisoisovanhemmat oli jo "omistavaa kansanosaa" ja jokainen sukupolvi heidän jälkeen on sitten lisännyt vaurautta.
mitä minulle kotona opetettiin oli, että maat ja muut mammonat oli "suvun ylisukupolvinen ylpeys ja perintö mistä pidetään huolta seuraavaa polvea varten ja ARVOSTUKSESTA niiden esi-isien työtä ja vaivaa kohtaan" ja ennemmin kerrytetään sitä varallisuutta kuin syödään kuormasta.
Meillä siis erittäin tärkeää on ollut koulutus ja sellaisen polun löytäminen, missä pystyy pitämään huolta omasta perheestään myös itsenäisesti taloudellisesti.
omat vanhemmat siis eivät antaisi euroakaan siitä "ylisukupolvisesta perinnöstä" meidän lasten harrastuksiin MUTTA omasta omaisuudestaan kylläkin.
Omat lapset on nyt nuoria aikuisia ja kaikki ovat kouluttautuneet/kouluttautumassa
Meillä on kaksi poikaa ja kaksi miniää. Tänä kesänä toiselle perheistä valmistui omakotitalo. Vanhan rahan suvusta tuleva miniä tuli siivoamaan langon ja kälyn taloa, mutta valmistuvan talon miniä ei jaksanut siivota. Syytä ei kyllä kukaan tiennyt, mutta onneksi hän ohjeisti kaikkia muita. Ohjeissa ei valitettavasti ollut järkeä, mutta sitäkään ei kukaan kertonut hänelle.
Siivousapuna ollut miniä oli ollut opiskeluaikoinaan rakennussiivoojana - pitihän opintoja rahoittaa.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Perintöä kannattaa jakaa eläessään. Kuka haluaa vaivoikseen perinnöksi vanhan omakotitalon perähikiältä, en minä ainakaan.
Ollaan saatu ennakkoperintönä pari etelänmatkaa, auton käsiraha, kodinkoneita, lapset saaneet rahastosijoituksia(joka kk säästettynä, niin ei mennyt veroa), astioita, kodintekstiilejä, lasten ulkovaatteita, taidetta, rahaa. Tämä siis 20 vuoden aikana.
Olen superkiitollinen ja tuen nyt vuorostani kummilapseni perhettä n. 100 eurolla joka kk. Ostan vaatetta tarpeen mukaan tai annan käteistä.
Ei se kuukausittainen lahja vähennä lahjaveroa.
Potaskaa. Alle 5000€ saa antaa verovapaasti kolmessa vuodessa yhdelle ihmisille. 4 hengen perheelle yksi isovanhempi/vanhempi voi siten antaa verovapaasti yhteensä alle 20 000€/3 vuotta, tämä tekee 15 vuodessa yht. 100 000€. Saman voi tehdä se toinen isovanhempi. Samasta 100 000 € summasta kertalahjoituksena/perintönä menisi useita tonneja veroa. Todella varakkaat jakavat perintöä jo eläessään verosäästöjen takia.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Et ansaitse mitään, nyt itseäsi niskasta kiinni ja järjestät raha-asiasi itse.
Kerro ihmeessä miten enemmän voi ottaa niskasta kiinni, jos tekee kellon ympäri töitä ja kaikki menot laskee tooodella tarkkaan? Asumme pk-seudulla, jossa asuminen vaan on kallista. Asuntomme on oikeasti tosi vaatimaton ja mahdumme siihen juuri ja juuri. Meillä on vaan yksi auto, joka on välttämätön töiden kannalta, toisesta luovuimme jo.Ainoa asia josta vielä voisi luopua on lasten harrastukset ja niistä emme mielellään tingi, koska ovat todella lahjakkaita harrastuksissaan. Näitähän isovanhemmat voisivat helposti myös sponssata halutessaan, vaan eivät tee sitä. T. Ap
Näitä ihmisiä on. Meillä lapsenlapset saivat toiselta isovanhemmalta ja hänen uudelta puolisoltaan laivalta ostetun karkkipurkin. Upeaan kääreeseen pakattuna, kun eivät olleet ilmeisesti viitsineet halpakauppaan mennä, nii käyttivät muille tarkoitettua paperia.
Ulkomailta tuovat euron toritavaraa. Niitä kyllä monta kertaa vuodessa.
Kiitellä pitää soittaen ja kirjoittaen. Muuten loukkaantuvat.
Sille itsekkäälle itaralle, joka kirjoittaa kohta, että isovanhemmilla ei ole mitään velvollisuuksia, sanon, että ei ole lapsenlapsillakaan, joilta on jo apua alettu vinkumaan tietokone ym asioissa. Edestään löytää, sano.
Kamalaa jos helsingissä asuvalla perheellä ei ole kuin yksi auto. Eihän siellä ole tiheää ja toimivaa julkista liikennettä eikä siellä voi ees pyöräillä.
Ei ole rahaa jaella lapsenlapsille mutta enpä toisaalta tarvitse heiltä tietokoneapuakaan. 10- vuotias toki innoissaan selvittää älykännykän käyttöä mummille, katos, mäin voin muokata kuvia, näin tehdä hassuja valokuvia jne. Paljonkohan hänelle pitäisi tuosta korvata?
Nuoremmille ei näköjään ole mitään , no kukapa anoppiaan rakastaisi, mitään omaisrakkautta. Siedän isovanhempia jos antavat rahaa ja tuovat hyviä ja kalliita lahjoja. Jos pientäkin jeesiä annamme, kyydimme junalle, uusimme jonkun päivityksen läppärille, se tehdään rahaa, paljon rahaa odottaen.
Raha , raha, raha
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Perintöä kannattaa jakaa eläessään. Kuka haluaa vaivoikseen perinnöksi vanhan omakotitalon perähikiältä, en minä ainakaan.
Ollaan saatu ennakkoperintönä pari etelänmatkaa, auton käsiraha, kodinkoneita, lapset saaneet rahastosijoituksia(joka kk säästettynä, niin ei mennyt veroa), astioita, kodintekstiilejä, lasten ulkovaatteita, taidetta, rahaa. Tämä siis 20 vuoden aikana.
Olen superkiitollinen ja tuen nyt vuorostani kummilapseni perhettä n. 100 eurolla joka kk. Ostan vaatetta tarpeen mukaan tai annan käteistä.
Ei se kuukausittainen lahja vähennä lahjaveroa.
Potaskaa. Alle 5000€ saa antaa verovapaasti kolmessa vuodessa yhdelle ihmisille. 4 hengen perheelle yksi isovanhempi/vanhempi voi siten antaa verovapaasti yhteensä alle 20 000€/3 vuotta, tämä tekee 15 vuodessa yht. 10
Juu toki näin tekevät, fiksut järkevät ihmiset. Sitten on nämä rahalla kiristävät, että vaikka rahaa on niin sitäpäs ei anneta lälläslää, ellei sitten hattu kourassa tulla anelemaan. Juu, ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Sä tunnut olevan vihamielinen ja katkera.
Katkeruus on myös suojautumiskeino. Ja saattaa olla seurausta esim siitä että on käytetty hyväksi (kuten esim tässä isovanhemmat odottavat jälkipolvien juoksevan heitä auttelemessa itsestäänselvyytenä, mutta eivät edes maksa avusta, vaikka rahaa on!). Vähemmästäkin sitä ihminen muuttuu, ihan vaan suojatakseen itseään ja lapsiaan. Rajat pitää vetää rajattomille ihmisille. Joskus se tekee hieman katkeraksi. Ja hyväksikäyttäjät pistävät toki hieman vihaksikin. Ihan normaalia tuntea vihaa tällaisissa tilanteissa.
Saat sä sen perähikiällä sijaitsevan asunnon joka tapauksessa - vai meinaatko että isovanhemmat muuttaa teille annettuaan kaikki rahat teille ensin ? Ja polttaa koko mörskän ?