Onko sinulla vastakkaista sukupuolta olevia kavereita/ystäviä? Luopuisitko heistä, jos kumppani vaatisi sitä?
Hyväksyisitkö itse kumppanillasi vastakkaista sukupuolta olevia kavereita?
Kommentit (27)
On, enkä tietenkään luopuisi, aivan älytön vaatimus!
On lapsuudenystäviä. Ei ole käskenyt luopumaan, on itekkin niiden kaveri.
On, en luopuisi. Kumppanillakin on, hyväksyn.
Se olisi sitten kyllä ison keskustelun paikka.
Joku syy tähän olisi, minun miespuoliset hyvät ystäväni ovat myös mieheni ystäviä.
No siis, on vastakkaista sukupuolta olevia kavereita ja sitten on "kavereita". Ensimmäisistä en luopuisi, jälkimmäisistä kyllä.
Minä luovun mistä vain tuosta vain, kavereista, kumppanista, ihmisistä ylipäätään. Toivottavasti kukaan ei ikinä luule, etten vain jätä siihen ja häivy yksi kaunis päivä kun kyllästyn koska niin minä teen.
Olenkin MGTOW eli en välitä muista ihmisistä mielipiteineen pätkän vertaa 😎
Jos kumppani yrittäisi kontrolloida minua millään tavalla, niin se olisi entinen suhde. Parisuhde joko perustuu luottamukseen tai sitten ollaan sinkkuja.
m54
Vierailija wrote:
Olenkin MGTOW eli en välitä muista ihmisistä mielipiteineen pätkän vertaa 😎
Koska kukaan ei välitä sinusta yhtään, niin se on ihan yhdentekevää mitä sinä ajattelet
Vierailija wrote:
Olenkin MGTOW eli en välitä muista ihmisistä mielipiteineen pätkän vertaa 😎
Eli ei sinulla ole ystäviäkään.
On. Parhaat ystäväni ovat toista sukupuolta. Kumppanille kehoitus aikuistua jos sellaista keksisi pyytää. Ystävät olivat täällä ensin.
Mies ei hyväksy minulla miespuolisia ystäviä. Ei hyväksy myöskään naispuolisista ystäviä. Siksi olenkin yrittänyt miettiä keinoja millä pääsen siitä eroon LOPULLISESTI
Luopuisin puolisosta joka kuvittelisi että hänellä on oikeus kontrolloida minun elämääni.
On vastakkaista sukupuolta olevia kavereita, ystävyys on platonista eikä mitään säpinöitä ole koskaan ollut. Puolisolla on samat oikeudet kuin minullakin, eli valitsee kaverinsa vapaasti.
On ja en. Aika aikaisessa vaiheessa tein asian selväksi mahdollisille seurustelukumppaneille. Tosille se oli liikaa, mutta onpahan nyt mies jolla ei ole itsetunto-ongelmia.
Tiedostan itsessäni tällaisen epäterveen rajoittamisen ja hallitsemisen tarpeen ja ihmettelenkin miten eräs oli sanojensa mukaan valmis tekemään valintoja jotka ei vaarantaisi välejämme.
En luopuisi enkä vaatisi puolisoa luopumaan. Jos asia ei olisi jommalle kummalle ok niin sitte ei auttaisi kuin erota. Vaatimukset tai se että odottaa puolison muuttuvan ei mielestäni kuulu parisuhteeseen.
Luopuisin kontrolloivasta kumppanista, ihan sama vaikka minulla ei edes olisi niitä asioita, joista hän "vaatisi" minua luopumaan. Tuollainen piirre on epäterve enkä halua toksista suhdetta. Ja kyllä, minulla on ystävinä miehiä sekä naisia, ja olen biseksuaali - en hyväksyisi kumppanilta mitään jupinaa siitä, että minulla on ystäviä.
On ollut, en luopuisi.