Ihan uskomatonta kuinka monesta lahjakortit ovat nykyään sopiva joululahja. Onko mitään mielikuvituksettomampaa?
Ettekö te tunne niitä ihmisiä lainkaan joille lahjoja ostatte? Jos ette, miksi edes ostatte ja jos tunnette, varmaan arvostaisivat jotain heille tasan tarkkaan suunniteltua heidän mieltymystensä mukaista lahjaa?
Ei, lahjakortti ei ole sellainen.
Kommentit (59)
Vierailija wrote:
Oletko se toi sama joka kauhistelee sitä miten sunnuntaisin ei enää syödä hyvin
En ole. Minua eivät sunnuntait kiinnosta.
ap
Kaikki toimeentulotukea saavien lapsiperheiden lahjokortit pitäis vöhentää toimeentulotuesta. Samoin jos käy hakemassa ruokajonosta ruokaa.
Itse tykkään jos saan lahjakortin, en halua mitään muiden ostamaan krääsää, en arvosta tavaraa, vaan haluan itse hankkia omat tavarani kun tiedän mitä haluan / arvostan.
Lahja on lahja, ole kiitollinen siitä mitä saat. Itse kierrätän kaiken turhan, eli jos saan lahjaksi asioita mitä en halua käyttää annan ne lahjaksi eteenpäin. Viimeksi annoin Iittalan jonkun karsean mukisarjan pois.
On vielä tylsempikin vaihtoehto: raha. Siinä ei ole edes vaivauduttu menemään kauppaan ostamaan lahjakorttia.
Ihmisillä on jo kaikkea. Vaikka ostaisi miten saajalle sopivan jutun, esim. paidan, niin tällä voi jo kaapit pursuta sopivia paitoja. Lahjakortti on siitä hyvä lahja, että saaja voi itse päättää mitä sillä hinnalla ostaa. Paitoja voi olla liikaa, mutta alushousuja sen sijaan pitäisi ostaa.
Mä ostan lapsilleni aineettomia lahjoja ja ovat usein lahjakortin muodossa. Laitan kuuseen roikkumaan kirjekuoria ja koristelen ne.
Itse saan joka joulu rahaa sekä lahjakortteja. Luojan kiitos niistä, inhoan kaikkea roinaa ja typeriä pannulappuja, vielä kamalempia on itse tehdyt lahjat.
Ihmiset hukkuu turhaan krääsään, siksi en osta tavaraa ollenkaan. Joko saa tyytyä lahjakorttiin tai voi olla ilman. En minäkään turhaa tavaraa tahdo kotiini, lahjakortti on paras.
En osta kenellekään joululahjoja, en edes lahjakortteja. Se on mielestäni ehdottomasti kaikkein viisain tapa.
Lapseni ovat jo aikuisia ja jos jotain heille ostan, niin vain sellaista, mitä he oikeasti tarvitsevat ja sen ei tarvitse olla mikään lahja. Miehelle samoin, hän ei tarvitse mitään turhaa. Sukulaisille en osta yhtään mitään ja olemme sopineet jo vuosia sitten, että lahjoja ei jaeta kenellekään. Se on ollut kaikille mieluinen päätös. Ystäville eiän ole ikinä ostanutkaan mitään, he saavat itse ostettua sen mitä tarvitsevat ja jos eivät saa, olkoot ilman. Joulukukan voin viedä äidilleni, mutta se ei ole lahja, vaan vain kukka.
Olen eri mieltä. Lahjakortti on hyvä lahja.
No kun mikään ei nykyään kelpaa ihmisille lahjaksi. On kyllä aika hemmetin työlästä yrittää selvittää mitä kukakin arvostaa. Kenellä sellaiseen on aikaa? Sitäpaitsi itse lakkasin lahjomasta kokonaan siinä vaiheessa kun kummilapsen äiti soitti lahjakortin saatuaan tiuskien että "meillä ei osteta verkkokaupoista, eikä tyttö osta vaatteita, paljonko tuolla kortilla nyt sitten muka on rahaa?". Aiemmin oli toivottu lahjaksi jotain lelua jota ei meidän kaupoista saa joten olisi pitänyt tilata verkkokaupasta, mutta sittenhän se ei olisi kelvannut, koska verkkokauppa on stanasta. Olkoon sitten ilman. Rahaa en anna kun en tiedä mihin se käytetään ja kuka sen käyttää perheessä.
Itse olisin innoissani jos saisin lahjakortin ja usein olen saanutkin.
Otan veljen muksuille lahjakortteja koska en millään pysy kärryillä kuka nyt tarvitsee minkä kokoista vaatetta. Ovat jo teinejä niin saavat itse ostaa. Aikuisille ei ostella mitään, kyläilemään mennessä voi viedä jotain herkkua.
Mikä ihmeen joulupaniikki ihmisiin on keskustelupalstalla jo iskenyt?
Mummolani olo hyvä esimerkki siitä, kun ostetaan joululahoja, mutta ne jäävät käyttämättä. Esim. avaamattomassa paketissa olevat Fiskarsin veitset. Varmaankin lahjan antaja tiesi, että isoisäni oli innokas kalastaja ja metsästäjä ja siinä tarvitsi hyviä veitsiä, jolloin ajatus uusista veitsistä lahjaksi tuntui täydelliseltä. Isoisällä oli kuitenkin omat, vuosien käytössä omaan käteen sopiviksi muokkautuneet veitset, niin ajatuksella valittu lahja jäi käyttämättä. Kun mummolaa tyhjennettiin isovanhempien kuoltua, veitset taisivat palata sille, joka ne oli ostanutkin.
Meille ei saa ostaa lahjoja, koska me emme tarvitse mitään.
Vierailija wrote:
Otan veljen muksuille lahjakortteja koska en millään pysy kärryillä kuka nyt tarvitsee minkä kokoista vaatetta. Ovat jo teinejä niin saavat itse ostaa. Aikuisille ei ostella mitään, kyläilemään mennessä voi viedä jotain herkkua.
Mikä ihmeen joulupaniikki ihmisiin on keskustelupalstalla jo iskenyt?
No, kun ne joulukalenterit ja -suklaat ynnä muu joulukrääsä on jo kaupoissa esillä. Vartutaas tovi, niin kohta täällä ilmoittautuu se Täti Tomera, joka on ostanut tammikuussa 2023 alennusmyynnistä tänä vuonna annettavat joululahjat.
Ap on varmaan se täti, joka haluaa ehdottomasti ostaa hääparille lahjan mistä hänet muistetaan aina.
Lahjakortti on juuri sopiva joululahja. S]Lahjansaaja saa rauhassa miettiä, mitä haluaa ja joulun jälkeen alkaa ale-myynnit, joten lahjakortilla saa ehkä heiman enemmän, kuin ennen joulua. Itse ainakin arvostan lahjakortteja.
Vierailija wrote:
Itse saan joka joulu rahaa sekä lahjakortteja. Luojan kiitos niistä, inhoan kaikkea roinaa ja typeriä pannulappuja, vielä kamalempia on itse tehdyt lahjat.
pahimpia on valokuvamuit tai kalenterit sukulaislapsista
Vierailija wrote:
Kaikki toimeentulotukea saavien lapsiperheiden lahjokortit pitäis vöhentää toimeentulotuesta. Samoin jos käy hakemassa ruokajonosta ruokaa.
Kenelles ne ruoka-avut sitten on tarkoitettu?
Sulle vai?
Mieluummin lahjakortti kuin se ikuinen herkkukori, jossa on maustettu joulutee, joulukahvi ja paketti tonttuaiheisia servettejä. Ja se glögi on alkoholipitoinen. Mitään näistä ei mene käyttöön.
Oletko se toi sama joka kauhistelee sitä miten sunnuntaisin ei enää syödä hyvin