Kyllästyin passaamaan perhettä, menin lakkoon
Perheessä mies ja kaksi teiniä. Havahduin siihen, että he odottavat itsestäänselvyytenä kaiken tulevan valmiina eteen, eikä mitään tarvitse tehdä itse. Teineille on kyllä opetettu kotityöt, mutta eivät näköjään viitsi tehdä niitä. Olen tehnyt pitkään ns. kaiken edes miettimättä sitä, nyt riittää. Aloitin lakon iltapäivällä, en tee enää yhtään mitään kenenkään muun hyväksi, tehkööt itse.
Ensimmäinen ilta: mies ihmettelee, eikö sauna olekaan lämmin. No ei ole, kun et lämmittänyt. Minähän sanoin, että hoitakaa kaikki itse.
Kommentit (8329)
Mitäs luulisit?
Ei tietenkään ole ap:n käsialaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs luulisit?
Ei tietenkään ole ap:n käsialaa.
Jep, että muka joku nainen vastaisi APn miehen puhelimeen, yeah, right 😂
Vierailija kirjoitti:
No ei se kaupassa käynti niin vaikeaa ole. Itse ajauduin sinkuksi yli 40:snä. Kaupassa käynti oli helppoa, kuljin ostoskärryjen kanssa jonkun tuntemattoman naisen perässä ja kasasin omaan kärryyni samoja tavaroita kuin hän. Siitä se lähti. Joskus tuli ostettua pikkuhousunsuojia ym. joita kotona ihmettelin. Aion säästää nämä mahdollisesti tulevalle tyttöystävälleni.
Aawwww, mä niin voin kuvitella tään 😅. Vähän ällöttävän avutonta mutta ihan himppusen hellytävääkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän erään herran joka kyllästy pihtaavaan rouvaan. Lopetti "viikkorahan" antamisen. Onhan näitä...
Eli mies oli aikaisemmin maksanut vaimolleen seksistä? Ompa erikoinen avioliitto...
Ainahan se miehelle maksaa,tavalla tai toisella...
Miehet saavat aina jotenkin kierolla ja sairaalla tavalla itsestään kuvan "maksajina". Ex-mieheni eli 10 vuotta täysin minun elättämänäni (ei ollut oikeutettu tukiin), lopussa ei enää edes kotitöihin taipunut. Eron tullessa tämä "ilmaisesta täysihoidosta" ulkoistaminen oli kuulemma "taloudellista väkivaltaa" ja minä kuulemma olin käyttänyt häntä hyväkseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän erään herran joka kyllästy pihtaavaan rouvaan. Lopetti "viikkorahan" antamisen. Onhan näitä...
Eli mies oli aikaisemmin maksanut vaimolleen seksistä? Ompa erikoinen avioliitto...
Ainahan se miehelle maksaa,tavalla tai toisella...
Tää on tää miesten märkä uni. Ajatus siitä, että on valtaa ja rahaa ja naiset sit sitä kaikkea halajaa. Vaikka itsellä ei ole, voi lohduttautua sillä, että jollain miehellä jossain, joka sit edustaa miehuutta yleisesti.
Sit naisiin voi suhtautua ylimielisesti, kun tollai lokkeilevat (miehen mielikuvissa). Vaikka samalla harmittaa, kun naiset ovat itsenäisiä ja kykenevät elättämään itsensä. Ei o helppoa ei.
Ja tämä ei edelleenkään koske kaikkia miehiä. Vain niitä, joiden miehuus on hukkunut historian tuuliin.
Ei se nyt ole niin ihmeellistä, ettei lapset ooe vielä niin itsenäisiä ja omatoimisia. Mutta se on ihmeellistä, että oletetusti keski-ikäinen mies on kuin yksi lapsista. Eihän tuollainen mies osaa isäkään olla, jos lapset tarvitsee vanhempia niin aina ollaan äidin asialla, kun se isä on enemmänkin pikkuveli lapsille.
Ap huomasi itsekin, että rakkaus sitä miestä kohtaan on kadonnut jo aikoja sitten, ja että oikeasti haluaa miehestä eroon. Edistystä
Olen lukenut ketjua, mutta minulla on mennyt yksi asia hiukan ohi. Kuka/ketkä muuttavat nyt milloin mihinkin ja millaisella järjestelyllä?
Vierailija kirjoitti:
Missä vaiheessa/ikäisenä teillä rakkaus muuttui vihaksi omaa miestä ja miehiä kohtaan? Kun miehen sai eromaan, niin onko loppu elämä ilman miehiä?
En ole koskaan vihannut miehiä yleensä, omaa ex-miestäni aloin vihaamaan pari vuotta ennen suhteemme loppua, kun hän siipeilyn lisäksi aloitti sivusuhteen ja esitti aivan absurdeja vaatimuksia minulle.
Vierailija kirjoitti:
Missä vaiheessa/ikäisenä teillä rakkaus muuttui vihaksi omaa miestä ja miehiä kohtaan? Kun miehen sai eromaan, niin onko loppu elämä ilman miehiä?
Mulla ensimmäinen aviomies petti kaikki lupauksensa muutamassa vuodessa, joten vastaan kolme-neljä vuotta? Aika kauan sitä kuitenkin jaksaa yrittää ja toivoa, meilläkin ero oli virallinen kuuden vuoden kohdalla. Toisen aviomiehen tapasin aika pien sen jälkeen, meillä pyyhkii hyvin vielä 20 v myöhemminkin, mutta tähän liittoon ollaan lähdetty molemmat ihan eri lähtokohdista kuin minä ensimmäiseeni. Se on oppia ikä kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Missä vaiheessa/ikäisenä teillä rakkaus muuttui vihaksi omaa miestä ja miehiä kohtaan? Kun miehen sai eromaan, niin onko loppu elämä ilman miehiä?
Ymmärrän hyvin naisia, jotka alkavat yleisesti...
Pari tapausta elämästä: lapsuudessa hyväksikäyttö...oksennus meinaa tulla nytkin heidän puolestaan.
Erästä joku raiskaili 4h ajan mökissä, jossa muut tiesivät, mitä tapahtuu. Kukaan ei auttanut. Hänellä oli veitsi kurkulla. Kauheat traumat jäi. Silti kykenee tänä päivänä rakastamaan miestä. Mutta jos ei näin olisi, en ihmettelisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei se kaupassa käynti niin vaikeaa ole. Itse ajauduin sinkuksi yli 40:snä. Kaupassa käynti oli helppoa, kuljin ostoskärryjen kanssa jonkun tuntemattoman naisen perässä ja kasasin omaan kärryyni samoja tavaroita kuin hän. Siitä se lähti. Joskus tuli ostettua pikkuhousunsuojia ym. joita kotona ihmettelin. Aion säästää nämä mahdollisesti tulevalle tyttöystävälleni.
Aawwww, mä niin voin kuvitella tään 😅. Vähän ällöttävän avutonta mutta ihan himppusen hellytävääkin.
Awwww... joku hevosia nussiva mällíiränní keksii vähän tarinoita kuinka miehet ovat avuttomia paskoja ja niillä te siten keräätte tykkäyksiä näissä miesvihaketjuissa.
Samalla selitätte kuinka ette muka vihaa miehiä... no hei, sitten varmaan ulílaudan laatu
Kylläpä possupoika voi pahoin tänä jouluna. Kunto heikkenee vuosi vuodelta, meneköhän se seuraava joulu kokonaan suljetulla?
Vierailija kirjoitti:
Missä vaiheessa/ikäisenä teillä rakkaus muuttui vihaksi omaa miestä ja miehiä kohtaan? Kun miehen sai eromaan, niin onko loppu elämä ilman miehiä?
Eihän miehiä tarvitse vihata. Ei edes silloin, kun haluaa eron. Jos rakkaus loppuu, niin silloin voi halutessaan lähteä eri teille. Mistäs sitä tietää, jos vaikka joskus myöhemmin rakastuu johonkin toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Missä vaiheessa/ikäisenä teillä rakkaus muuttui vihaksi omaa miestä ja miehiä kohtaan? Kun miehen sai eromaan, niin onko loppu elämä ilman miehiä?
Miten niin rakkaus muuttuisi vihaksi? Ei kaikki ole noin mustavalkoista täällä irl.
Kun meillä rakkaus loppui, siinä ei ollut mitään dramaattista. Miestä ei saanut eroamaan ennen kuin hän oli rakastunut toiseen. Itselläni ei niin kiirettä ollut, hyvä isä hän lapsillemme oli ja on edelleen, joten mikäpä kiire. Yhdessä makseltiin asuntolainaa vähemmäksi, niin sai sitten mies vähän enemmän rahaa mukaansa osituksessa, kun muutti uuden naisen luo.
Miksi viettäisin loppuelämäni yksin, vaikka yksi parisuhde päättyikin? Minullakin on nykyään miesystävä, mutta olemme säilyttäneet omat asuntomme, ja niin saa ollakin. En näe mitään syytä muuttaa yhteen, lapsienkin vuoksi helpompaa ja mukavampaa näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ap:n tilannepäivityksessä paljastui tämäkin tarina keksityksi.
Että mies olisi soittanut vaimonsa isälle ja kertonut akan olevan sekaisin; ei kukaan
tekisin noin, mies kaikista vähiten.
No onhan tämä ollut viihdyttävä ketju.
Naisen kirjoittamalla provolta tosiaan vaikuttaa.
Naiset toimii noin, miehet ei.
Muutenkin aika epäuskottavia yksityiskohtia. Monelle naisille tämä vaikuttaa olen fantasiamainen voimaantumistarina, johon halutaan uskoa.
Mitä voimaannuttava on todeta, että puoliso onkin aika pas ka? Lähinnä ottaa päähän. Joskus ollut kuitenkin tunteita tätä kohtaan. Ja että on vieläpä lastensa isä. Ihan jokainen haluaa lastensa isän olevan kunnollinen. Sitä kun haluaa lapsilleen parasta.
Ei myöskään voimaannuta toisten epäonni. Se herättää empatian tunteita ja se on ihan eri tunne, kuin voimaantuminen.
Voimaantumista toivon kyllä kaikille, jotka sitä tarvitee. Selvitäkseen elämässä.
Lunta sataa. Lumitöistä tulee leipä- ja asuntorahaa.
Koneurakoinnissa riittää käsityötä, joka vaatii teräskuntoa.
Hyvä, että on olemassa edelleen työtäpelkäämättömiä ihmisiä.
Palveleminen kotona on ilmaista työtä. Naisen pitäisi saada levätä kotona työpäivän jälkeen. Ja sitten aviopuolisot yhdessä tekisivät kotitöitä.
Täällä toinen oikea sossu, ja täyttä roskaa on tuo sossutarina :D Hassuin kohta oli "tietosuojalaki"!
Ensi kerralle trollailuun tiedoksi: "Lapsen olinpaikan ilmoittamatta jättäminen" on raskas viranomaispäätös, joka vaatii erittäin painavat syyt ja se pitää tehdä kirjallisena.
Miksi naisilla olisi tarve vihata miehiä kategorisesti? Ei minulla ainakaan. Tunnen vain hyviä miehiä. Toki tiedän, etteivät kaikki sellaisia ole. Mutta en saa mitään mielihyvää siitä, että toiset kärsivät ikävästä puolisosta, olis se mies tai nainen.
Ps. Ovatko nuo viimeiset "apn päivitykset" sinun käsialaa?