Mies keskeyttää ja alkaa puhua päälle
Esimerkiksi alkaa kertoa minulle mielipiteitä elokuvista, joita hän ei ole nähnyt mutta minä olen. Tämä on tapahtunut monta kertaa, viimeksi eilen.
Kävin elokuvissa. Mies kysyi kotona, millainen se oli. Ehdin sanoa yhden lauseen. Mies alkoi paasata kriittisesti saman ohjaajan muista elokuvista ainakin vartin ajan. Ei kiinnostanut enää kertoa omia kokemuksia.
Minulla oli omia ajatuksia ja itkinkin elokuvan aikana, joten minulle analyysin ja kritiikin sijaan tärkeintä oli tunnekokemus.
Aion tämän takia käydä salaa elokuvissa tästä lähtien. Oma kokemus menee pilalle ja alan unohtaa oman mielipiteeni.
Kommentit (46)
Näin käy kun antaa miehen alusta lähtien hyppiä silmilleen. Koulutus on aloitettava ensimmäisestä päivästä lähtien.
Osa ihmsisitä talloo toisia. Jos on sellainen hiljaisempi, kiltimpi ihminen, niin aluksi tuollainen talloja voi tuntua turvalliselta, kun hän vie tilannetta eteenpäin ja kaikki tehdää kuten hän haluaa. Mutta kun kiltimpi jää jatkuvasti sivuun, hän huomaa, että suhde tukahduttaa eikä anna mitään, hän alkaa kasvaa eroon, ja lopulta eroaa. Päsmäri ihmettelee, mikä tuli.
Näitä on sukupuolet molemmin päin, mutta päsmäri mies ja hissukka nainen on yleisempi yhdistelmä, kun hissukkamiehet kiinnostaa harvoja päsmärinaisia. Mutta sellaisiakin pariskuntia on, esim. yksi tänne katkerana näihin aloituksiin kirjoittava.
Vierailija wrote:
Voi, voi sentään, kun elämä on kovaa.
Sinun kanssasi varmaan olisikin.
Sama juttu. Tästä on olen kyllä puhunut ja kumppani ainakin jollain tapaa tiedostaa ongelman nykyään. Mutta kun saan sen puheenvuoron joskus, hän vaikuttaa suorastaan tuskaiselta kun joutuu edes hetken kuuntelemaan. Tai ei edes kuuntele. Pidättelee vaan itseään ja odottaa koska pääsee itse puhumaan. Siksi olen olen lopettanut puhumisen lähes täysin. En jaksa enää.
Vastakohdat eivät koskaan täydennä toisiaan. Kumppaniksi pitäisi valita ihminen, joka käy samalla energialla. Päällepäsmärit voisivat puhua toistensa päälle ja rauhallisemmat ihmiset voisivat käydä keskustelujansa toisten kanssa rauhassa. Kunpa olisin ymmärtänyt tämän pariutuessa. Mutta silloin tuntui vain kivalta, kun toinen puhui, vei ja johdatti minua hiljaisempaa.
Analyysi ja kritiikki on tapa kontrolloida hallitsematonta tilannetta.
Vierailija wrote:
Sama juttu. Tästä on olen kyllä puhunut ja kumppani ainakin jollain tapaa tiedostaa ongelman nykyään. Mutta kun saan sen puheenvuoron joskus, hän vaikuttaa suorastaan tuskaiselta kun joutuu edes hetken kuuntelemaan. Tai ei edes kuuntele. Pidättelee vaan itseään ja odottaa koska pääsee itse puhumaan. Siksi olen olen lopettanut puhumisen lähes täysin. En jaksa enää.
Vastakohdat eivät koskaan täydennä toisiaan. Kumppaniksi pitäisi valita ihminen, joka käy samalla energialla. Päällepäsmärit voisivat puhua toistensa päälle ja rauhallisemmat ihmiset voisivat käydä keskustelujansa toisten kanssa rauhassa. Kunpa olisin ymmärtänyt tämän pariutuessa. Mutta silloin tuntui vain kivalta, kun toinen puhui, vei ja johdatti minua hiljaisempaa.
Olen ollut myös hiljaisen introvertin kanssa. Suhde kaatui puhumattomiin toiveisiin.
Oletko kokeillut ikinä huutaa " HILJAA KUN MINÄ PUHUN!". Se jos ei toimi, niin sano TURPA KIINNI! Jos sekään ei mene perille niin sano että räpätäti pakkaa laukkunsa ja menee puhumaan sellaiselle jota kiinnostaa. Näin. Ei nämä asiat ole vaikeita.
Vierailija wrote:
Oletko kokeillut ikinä huutaa " HILJAA KUN MINÄ PUHUN!". Se jos ei toimi, niin sano TURPA KIINNI! Jos sekään ei mene perille niin sano että räpätäti pakkaa laukkunsa ja menee puhumaan sellaiselle jota kiinnostaa. Näin. Ei nämä asiat ole vaikeita.
Eipä siinä enää tunnu, että omat ajatukset olisi enää tärkeitä ja sanomisen arvoisia.
Päällepuhujat ovat kyllä kauheita! Eikö heille ole jo lapsena opetettu, että muiden päälle ei puhuta?
Minulle kävi eksän kanssa monesti noin. Hän ei kertakaikkiaan kaikessa itsekeskeisyydessään ja omahyväisyydessään jaksanut kuunnella. Kerrankin kun niin olisi käynyt, niin hän keskeyttikin minut aivan eri aiheella. Aloin jatkossa aina puhumaan hänen päälleen ja teimme kerran hänelle illanistujaisissa tahallaan kiusaa, koska muutkin tajusivat. Mies ei kestänyt sitä ja suuttui hirveästi. Tyyppi oli niin uuvuttavaa seuraa, ettei jäänyt ikävä ja nykyinen muija kehtaa olla mustasukkainen.
Hyvä kun annat miehelle tilaa loistaa, koska miehet tietää paremmin. Naisille "vain tapahtuu" asioita.
On ikävä tapa, mutta toisaalta meillä on töissä henkilöitä, jotka eivät lopeta koskaan puhumista, kun aloittavat vaan sitä jaarittelua kestää loputtomiin ja jos haluaa sanoa jotain, niin heidät on vaan pakko keskeyttää. Alkavat ns. "luennoimaan" ihan yksinkertaisista asioista ja yleensä mahdollisimman verkkaiseen tahtiin.
Pyyhit kyyneeleesi ja puet illalla nätin silkkiyöasun päälle. Pyydät miestä rakastelemaan sinua ja ääntelet hiljaisen tukahtuneesti "aah, aah".
Ikävää tuollaisella pätemisellä pilata ap:n elämys ja kokemus.
Vierailija wrote:
Osa ihmsisitä talloo toisia. Jos on sellainen hiljaisempi, kiltimpi ihminen, niin aluksi tuollainen talloja voi tuntua turvalliselta, kun hän vie tilannetta eteenpäin ja kaikki tehdää kuten hän haluaa. Mutta kun kiltimpi jää jatkuvasti sivuun, hän huomaa, että suhde tukahduttaa eikä anna mitään, hän alkaa kasvaa eroon, ja lopulta eroaa. Päsmäri ihmettelee, mikä tuli.
Näitä on sukupuolet molemmin päin, mutta päsmäri mies ja hissukka nainen on yleisempi yhdistelmä, kun hissukkamiehet kiinnostaa harvoja päsmärinaisia. Mutta sellaisiakin pariskuntia on, esim. yksi tänne katkerana näihin aloituksiin kirjoittava.
Lol. Jyräävä läskimatami ja hiljainen tapettiin uppoava mieshän on yksi yleisimmistä parisuhdetyypeistä joita näkee. Miehet yleensä iän myötä muuttuvat yhä enemmän näkymättömiksi näissä suhteissa.
Entisellä kaverillani oli uskomattoman ärsyttävä tapa puhua (suht hitaasti) jostain omasta asiastaan. Sitten kun puheeseen tuli tauko, luuli hänen sanoneen sanottavansa ja alkoi kommentoimaan, hän alkoi nopeasti puhua uudestaan siihen päälle ja korotti ääntään joskus koomisen voimakkaasti kunnes kommentoija nopeasti hiljeni ja kaveri sai jatkaa jaanaustaan hyvän aikaa. Sitten taas tauko ja tuijotti kuulijaa. Kuulija katsoo, että no nyt saa kommentoida, mutta ehei! Taas alkuun kiihkeä huuto kommentoijan päälle ja toisen hiljennyttyä jatkaa normaalia hidasta selostustaan minuutti tolkulla. Joskus ajattelin, että en sitten kommentoi jos tarina jatkuukin tauon jälkeen, niin aika pitkään oltiin vaan hiljaa. Mutta heti jos yritti jotain sanoa, alkoi vastakailotus! Kummallista!
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Olet siis saanut kokea miltä tuntuu keskustella naisen kanssa. Joka nainen keskeyttää ja alkaa puhumaan päälle että omat virheet ei tulisi esille ja esillä pysyy vain miesten tekemät virheet
Jännä, mun miehellä on just tämä tapa. Jos otan puheeksi esimerkiksi että toivoisin häneltä tukea lastenkasvatuksessa kanssa asiaan x, niin me ei ikinä voida puhua siitä, vaan miehen on juuri siinä hetkessä otettava puheeksi joku minun arvosteltava tekoni viikkojen tai kuukausien takaa. Olen kyllä erikseen sanonut monta kertaa, että mulle saa antaa palautetta, ja että jos mä toimin vanhempana miehen mielestä jotenkin tyhmästi niin kuulen tosi mielelläni hänen havaintojaan koska omalle käytökselle sokeutuu ja haluan toimia paremmin (autismin kirjolla olevan teinin kanssa eläessä on aina välillä hukassa miten on järkevää itse toimia). Mutta olen ehdottanut, että niitä voisi ottaa esille
Sun miehes ei taida yhtään kestää kritiikkiä, vaan kritiikkiä saadessaan hänen on pakko saada moittia sinua, viestinä, en minä ole huono vaan SINÄ olet huono! Onko miehellä muita narsistisia piirteitä?
Vierailija wrote:
Huono tapa tuo päällepuhuminen. Kertoo sivistymättömyydestä tai siitä, että ko henkilö ei halua että saisit mielipiteesi sanottua. Töissä on yksi tyyppi, joka järjestelmällisesti puhuu toisten päälle. Ei itse ehkä huomaa koko asiaa. Olen ottanut tavaksi sanoa sanottavani ja korottaa ääneni riittäväksi vaikka hän alkaisi puhua päälle. Tällöin hän yleensä lopettaa hölmistynyt ilme naamallaan.
Joudun tekemään tuota samaa isälleni. Masentavaa kun ei ikinä opi, eikä eroon pääse kun on omasta vanhemmasta kyse. Luulen, ettei vaan tajua asiaa. En usko, että on joku pirullinen pershäiriöinen, mutta ap:n ukosta en tiedä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Olet siis saanut kokea miltä tuntuu keskustella naisen kanssa. Joka nainen keskeyttää ja alkaa puhumaan päälle että omat virheet ei tulisi esille ja esillä pysyy vain miesten tekemät virheet
Jännä, mun miehellä on just tämä tapa. Jos otan puheeksi esimerkiksi että toivoisin häneltä tukea lastenkasvatuksessa kanssa asiaan x, niin me ei ikinä voida puhua siitä, vaan miehen on juuri siinä hetkessä otettava puheeksi joku minun arvosteltava tekoni viikkojen tai kuukausien takaa. Olen kyllä erikseen sanonut monta kertaa, että mulle saa antaa palautetta, ja että jos mä toimin vanhempana miehen mielestä jotenkin tyhmästi niin kuulen tosi mielelläni hänen havaintojaan koska omalle käytökselle sokeutuu ja haluan toimia paremmin (autismin kirjolla olevan teinin kanssa eläessä on aina välillä hukassa miten on järkevää itse toimia). Mutta o
En mä hänen toiminnassaan näe narsismia mutta hyvin heikkoa itsetuntoa kyllä ja sellaista omaa (mahdollisesti autismikirjoon hänelläkin liittyvää) oikeustajua ja ehdottomuutta että koska minä en ole täydellinen niin en saisi pyytää tai odottaa häneltä mitään. No, itepähän valitsin ja vielä lisäännyin, mutta voin kertoa että kunhan lapset on omillaan niin saatan käydä piiiiitkällä lomalla yksin.
Ilman muuta huonot kuuluvat kiertoon, muttei muuten hyvää ihmistä heitetä heti roskiin jonkin yksittäisen ärsyttävän piirteen takia. Siinähän se selviää, onko miehellä halua muuttaa sitä.