Iloniemi on palvellut neljää presidenttiä: Urho Kekkosta, Mauno Koivistoa, Ahtisaarta ja Sauli Niinistöä - mutta ei Tarja Halosta , koska
olivat eri mieltä olennaisista asioista, muun muassa Nato-kysymyksestä. Halonen vastusti Natoa pitkään.
Halonen ”ollut myöskään kovinkaan kiinnostunut maanpuolustuksen tarpeista”.
Halonen hoiteli asioita vaaleanpunaiset silmälasit päässä .
Valitettavasti.
Kommentit (23)
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Halonen oli uussuomettumisen keulakuva. Onneksi on elänyt niin pitkään, että on saanut huomata olleensa kaikessa väärässä
Ihan kuin maailma tai Venäjä ei olisi muuttunut. Neuvostoliitto, perestroika aika, nykyisyys, aivan erilaisia. Jokaiseen on suhtauduttu aikansa mukaan. Mitä ihmettä tarkoittaa tyyli, että katsokaa mitä virheitä ihmiset teki historiassa jos sitä verrataan tähän päivään. Nyt toimintaa nyt ja silloin toimittiin sen ajankuvan mukaan.
Venäjä on Venäjä ja historia toistaa itseään. Baltit tiesivät tämän kokemuksesta ja liittyivät natoon ajoissa. Suomessa halonen&co keskittyivät moittimaan baltteja ja uussuomettuneet olivat suuria putinin ystäviä
Itse olen aina kannattanut natoon liittymistä ja syyt samat kuin balteilla. Meillä kävi tuuri, että nyt vielä päästiin ajoissa. Ruotsi ei päässyt natoon
Vierailija wrote:
Halosen aikaan Venäjän kauppa kukoisti ja myös oikeistolaiset kannattivat läheisiä välejä Venäjän suuntaan.
Se, että kauppa kukoisti on totta, mutta Halosen ansiota se ei todellakaan ollut.
Kyllä ne kauppasuhteet oli syntyneet jo ennen hänen presidenttikausien alkua.
Halonenhan oli presidenttinä tunnettu siitä, että hänen vieraillessa ulkomailla protokollaan kuuluvat kauppavaltuuskunnat loistivat poissaolollaan.
Kun Tsekkoslovakia alkoi vihjailemaan ihmiskasvoisesta sosialismista, sinne rynni 500 tuhatta hampaisiin asti aseistettua sotilasta maahan ja lopetti sen puheen. Tuohon aikaan Neuvostoliiton ja Varsovan liiton asevoimat oli niin valtavat, että Suomi ei olisi pystynyt taistelemaan pitkään niitä vastaan ja se on karu fakta. Olimme Neuvostoliiton etupiiriä, sillä tavalla kuitenkin poikkeus että meillä oli oma poliittinen järjestelmä. Sitä ei haluttu riskeerata ja sotaveteraanit tiesi että jos sieltä tullaan niin tilanne on mahdoton ja tuhoaa kaiken. Että sitten ollaan vankileirissä. Joten parempi puhella mukavia ja olla muka samaa mieltä, kunhan eivät tule rajan yli. Natosta puhuminen olisi ollut suora provokaatio ja ihan satavarmasti johtanut hyökkäykseen. Maailma oli toisenlainen.