Kumpi on mielestäsi parempi, ei ollenkaan rintoja vai pienet silikonit? Kohtalontovereita paikalla?

Vierailija wrote:

Minulla on myös aa-kupin rinnat ja nyt 45-vuotiaana ne eivät häiritse enää yhtään. Hassua, että rintani ovat aina häirinneet ylipainoisia naisia, ei atleettisia miehiä ;)

Itse ratkaisin tämän niin, että treenasin takapuolen kuntoon salilla ja miehet kyllä kiinnittävät siihen huomiota, jopa nuoremmat. Käytän kyllä pieniä toppauksia rintsikoissa, mutta muuten eivät rinnat enää häiritse yhtään. 

Tasoissa taidatte olla, kun sinun pitää päästä sanomaan ylipainosta. Toisen ulkonäön arvostelu on törkeää eikä siltä pelasta ulkonäkö oli se millainen tahansa. Ihmiset joilla on ongelmia oman itsensä hyväksymisen kanssa harrastavat sitä eniten. 

Ei ollenkaan on mielestäni paljon parempi vaihtoehto. Mullakin on lähes olemattomat mutta ei haittaa yhtään, koska nämä ovat tosi käytännölliset esim urheilun näkökulmasta. Mielestäni siro yläkroppa myös näyttää paremmalta, isot rinnat tekevät aina jotenkin tuhdin näköiseksi, vaikka ihminen olisi muuten hoikka. Makuasioita toki.

Ei lainkaan rintoja on paljon parempi kuin silikonit. 

M40+

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Sinulla on lapsi ja mietit tällaista asiaa? Ja mietit sitä ilmeisesti ihan koko ajan. Hienoa. Anna lapsesi pois ja mene ottamaan ne silarit vaikka jonnekin Viroon, niin olet onnellinen sen jälkeen. Tai sitten et ole, sillä pääsi on rikki. 

Yleensä he joilla on lapsi, haluavat myös pitää suhteen lapsen toiseen vanhempaan. Ja siihen auttaa että on normaali ulkonäkö. 

Yleensä kaikki ei ole kiinni ulkoisista seikoista, jos et satu tietämään.

Vierailija wrote:

Mä en usko että osa kommentoijista edes tajuaa että ainakaan itselläni kyseessä ei enää olleet edes pienet rinnat vaan todellakin pelkkä riekale nahkaa. Helppo huudella edes jonkinlaisten tissien kanssa että hyväksy itsesi sellaisena kuin olet. Ei ole helppoa. Omalla kohdallani avioero oli viimeinen niitti. Hankin pienet silikonit ja jotain niiden koosta kertonee että mulle on joku niiden ottamisen jälkeen ehdottanut silikoneja. Se mua lähinnä nauratti, nyt olen sinut vartaloni kanssa, ja tunnen itseni normaaliksi, en friikiksi. 

Hohhoijaa taas. Imetin vain toisella tissillä kolme lastani ja voit vain kuvitella miten eri kokoiset tissini olivat ja ovat vieläkin. Ne eivät minua kuitenkaan haittaa, vaan olen onnellinen lapsistani ja ihanasta perheestäni. 

Jos alkaisin miettimään mitä kaikkea ikävää kropassani on, niin lista on on todella todella pitkä ja jos yhdestä ikävästä asiasta pääsisi eroon vaikka leikkauspöydällä, niin muut asiat nousisivat esiin ja suo olisi loputon. Mutta enpä ajattele asiaa, vaan olen iloinen ja aktiivinen ihminen. Huolehdin mielummin vaikka siitä, että lastemme elämä on onnellista. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Minulla on myös aa-kupin rinnat ja nyt 45-vuotiaana ne eivät häiritse enää yhtään. Hassua, että rintani ovat aina häirinneet ylipainoisia naisia, ei atleettisia miehiä ;)

Itse ratkaisin tämän niin, että treenasin takapuolen kuntoon salilla ja miehet kyllä kiinnittävät siihen huomiota, jopa nuoremmat. Käytän kyllä pieniä toppauksia rintsikoissa, mutta muuten eivät rinnat enää häiritse yhtään. 

Eli haet huomiota perseellä, koska tisseillä et sitä saa. Kuitenkin käytät toppauksia. Ei häiritse yhtään juu.

Kun hakee hyväksyntää muiden silmistä niin se on loputon tie. Ei auta vaikka kuinka haukkuisi muiden ulkonäköä, omakuva ei siitä parane yhtään kuin korkeintaan hetkeksi. 

Vierailija wrote:

Sinulla on lapsi ja mietit tällaista asiaa? Ja mietit sitä ilmeisesti ihan koko ajan. Hienoa. Anna lapsesi pois ja mene ottamaan ne silarit vaikka jonnekin Viroon, niin olet onnellinen sen jälkeen. Tai sitten et ole, sillä pääsi on rikki. 

Tämä voi tulla kaltaisellesi torvelle yllätyksenä, mutta normaalilla järjellä varustetut ihmiset pystyvät ajattelemaan monta asiaa yhtä aikaa.

Ihmisluonteeseen kuuluu osana ulkonäön miettiminen. Pikemminkin sellainen on rikki joka ei ajattele sitä lainkaan, näkeehän sen kadullakin. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Mä en usko että osa kommentoijista edes tajuaa että ainakaan itselläni kyseessä ei enää olleet edes pienet rinnat vaan todellakin pelkkä riekale nahkaa. Helppo huudella edes jonkinlaisten tissien kanssa että hyväksy itsesi sellaisena kuin olet. Ei ole helppoa. Omalla kohdallani avioero oli viimeinen niitti. Hankin pienet silikonit ja jotain niiden koosta kertonee että mulle on joku niiden ottamisen jälkeen ehdottanut silikoneja. Se mua lähinnä nauratti, nyt olen sinut vartaloni kanssa, ja tunnen itseni normaaliksi, en friikiksi. 

Hohhoijaa taas. Imetin vain toisella tissillä kolme lastani ja voit vain kuvitella miten eri kokoiset tissini olivat ja ovat vieläkin. Ne eivät minua kuitenkaan haittaa, vaan olen onnellinen lapsistani ja ihanasta perheestäni. 

Jos alkaisin miettimään mitä kaikkea ikävää kropassani on, niin lista on on todella todella pitkä ja jos yhdestä i

No hohhoijaa. Et kuitenkaan pysty kaikessa täydellisyydessäsi ymmärtämään että joku toinenkin voi olla onnellinen lapsistaan mutta tuntea silti surua rinnattomuudestaan. 

Korjasin rintani kymmenen vuotta sitten. Elämänlaatuni parantui merkittävästi. 

Aloittaja, sun päätös. En tajua miksi kyselet täällä mitään. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Sinulla on lapsi ja mietit tällaista asiaa? Ja mietit sitä ilmeisesti ihan koko ajan. Hienoa. Anna lapsesi pois ja mene ottamaan ne silarit vaikka jonnekin Viroon, niin olet onnellinen sen jälkeen. Tai sitten et ole, sillä pääsi on rikki. 

Yleensä he joilla on lapsi, haluavat myös pitää suhteen lapsen toiseen vanhempaan. Ja siihen auttaa että on normaali ulkonäkö. 

Miten ap sitten kelpasi ennen raskautta miehelle? Ilmeisesti ihan hyvin, kun kerran mies on voinut panna lapsenkin alkuun.

Kukaan ei ole täydellinen ulkonäöltään, mutta se asia on aika pieni siihen nähden, jos puolison pää on sairas. Sitä asiaa ei pysty hyväksymään niin helposti varsinkaan jos toinen ei tee asialle mitään, vaan jopa sairastuttaa itseään lisää. 

Ottaisin varmaan silarit, en muiden vaan itseni takia. Vaatteet istuu nätimmin ja biksuja kivempi käyttää. Itellä B-kuppi, ja tän pienempiä en kyl haluais.

Rintoihin saa kokoa myös rasvansiirrolla, jos sitä itseltä jostain sattuu sen verran löytymään. 

Usko miestäsi jos hän sanoo rakastavansa sinua juuri sellaisena kuin olet. Arvosta sitä myös! Älä ajattelle asiaa muiden kautta, kyse on vain ja ainoastaan sinusta. Haluatko sinä rinnat vai et, jaksatko käydä läpi leikkauksen ja toipumisen, mahdolliset komplikaatiot, tekeekö leikkaus sinusta onnellisen, onko muita vaihtoehtoja jne. Tällaisia pitää miettiä eikä suinkaan muiden mielipiteitä. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Sinulla on lapsi ja mietit tällaista asiaa? Ja mietit sitä ilmeisesti ihan koko ajan. Hienoa. Anna lapsesi pois ja mene ottamaan ne silarit vaikka jonnekin Viroon, niin olet onnellinen sen jälkeen. Tai sitten et ole, sillä pääsi on rikki. 

Tämä voi tulla kaltaisellesi torvelle yllätyksenä, mutta normaalilla järjellä varustetut ihmiset pystyvät ajattelemaan monta asiaa yhtä aikaa.

Ihmisluonteeseen kuuluu osana ulkonäön miettiminen. Pikemminkin sellainen on rikki joka ei ajattele sitä lainkaan, näkeehän sen kadullakin. 

Ap:lla on ulkonäkö ja se on ollut riittävän hyvä puolison saamiseen ja siihen, että tämä on nusannut lapsenkin alkuun. Puoliso on ollut vieressä raskauden ja imetyksenkin ajan, joten ilmeisesti ulkonäkö on ihan ok muiden mielestä. 

Mutta ihan sama minulle, jos joku ap on sekaisin. :)

Vierailija wrote:

Usko miestäsi jos hän sanoo rakastavansa sinua juuri sellaisena kuin olet. Arvosta sitä myös! Älä ajattelle asiaa muiden kautta, kyse on vain ja ainoastaan sinusta. Haluatko sinä rinnat vai et, jaksatko käydä läpi leikkauksen ja toipumisen, mahdolliset komplikaatiot, tekeekö leikkaus sinusta onnellisen, onko muita vaihtoehtoja jne. Tällaisia pitää miettiä eikä suinkaan muiden mielipiteitä. 

Älä ajattele asiaa muiden kautta, mutta usko mieheesi. Voi jessus taas.

Vierailija wrote:

Kysyin aukoinaan seurustelun alussa mieheltä, että tykkääkö hän isoista tisseistä, kun itse olin a-kuppikokoa.

Hän sanoi, että hakisi navetasta seuraa, jos utareet kiinnostaa.

Minun mieheni kertoi puolestaan, että hän ei pidä pienirintaisista, muistuttavat pikkutyttöä. Hän on kiinnostunut naisista, ei tytöistä. Olen c-kuppikokoa.

Mitäs jos vain hyväksytään että on monenlaisia mieltymyksiä? Miksi pitää aina dissata? Kommenttini eka lause on totta, paitsi kyseessä oli nuoruuden poikaystäväni eikä nykyinen mieheni. Puolisoni ei koskaan arvostele muita, mutta hänellä onkin käytöstapoja. 

Vierailija wrote:

Et tule olemaan koskaan tyytyväinen itseesi. Lapsikin oppii sinulta saman kielteisen asenteen ja kierre jatkuu. Hoida ap pääsi kuntoon nyt, tai olet syypää siihen, että lapsellasi ei tule ikinä olemaan normaalia tervettä minäkuvaa. 

Lapsillani ei ole ulkonäössä ongelmia, he ovat komeita poikia. 

Miksi on normaalia että rintasyöpäpotilas tai sukupuolta korjaava ottaa silikonit, mutta saman tekevä tavallinen terve nainen on päästään vialla? Naisvihaa? 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Sinulla on lapsi ja mietit tällaista asiaa? Ja mietit sitä ilmeisesti ihan koko ajan. Hienoa. Anna lapsesi pois ja mene ottamaan ne silarit vaikka jonnekin Viroon, niin olet onnellinen sen jälkeen. Tai sitten et ole, sillä pääsi on rikki. 

 

Niin, että nainen on päästään rikki, jos lapsi ei täytä ajatuksia 24/7? Olipa kerrassaan vähä-älyinen kommentti.

 

Aloittajalle sanoisin, että mikäli koet silikonien parantavan elämänlaatuasi, niin hanki ihmeessä sellaiset. Äläkä välitä näistä typeristä kommenteista. Kaikki ymmärtävät, kun rintasyöpäpotilas hankkii silikonit rintojenpoiston jälkeen, mutta tässä kohtaa kun rintoja ei ole koskaan ollutkaan, ymmärrystä ei heru vaikka kyseessä on henkisesti täysin sama asia.

No ei kyllä ole ollenkaan sama. Jos synnyt kädettömänä, niin et välttämättä osaa avata koskaan käsiä, kun olet tottunut elämään ilman vs jos menetät kädet, niin totta helkkarissa kaipaat niitä takaisin.

Ja nyt en tarkoita, että rinnattomuus olisi yhtä paha kuin kädettömyys. Itse pidän pienistä rinnoista. Jopa sellaiset "nahat" on hienot. Makuja kun on niin monenlaisia. Silikonirinnoista en pidä yhtään. Ne on kovat ja kylmät ihoa vasten. Ja kerran kun sellaiset otat, niin joudut uusimaan leikkauksen joskus uudestaan ja taas uudestaan. 

Hoikka työkaveri otti pienet silikonit ja oli tyytyväinen valintaansa.

Vierailija wrote:

Kysyin aukoinaan seurustelun alussa mieheltä, että tykkääkö hän isoista tisseistä, kun itse olin a-kuppikokoa.

Hän sanoi, että hakisi navetasta seuraa, jos utareet kiinnostaa.

En ikipäivänä huolisi miestä, joka puhuu naisista noin!