Lue keskustelun säännöt.
1980-luvulla peruskoulua käyneet, miten teille puhuttiin koulussa Neuvostoliitosta?
Kommentit (183)
Vierailija wrote:
Tunnistitko venäläiset turistit Helsingin katukuvissa?
Räkänaurua - neuvostoliittolaiset turistit, nuo tarunhohtoiset yksisarviset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Meillä oli aika erikoinen historian opettaja. Kaikki pelkäsivät häntä. Eikä kukaan uskaltanut sanoa mitään kun hän kehui nliiton matkoillaan ja selitti kuinka mahtavaa siellä kaikki on.
Silmät leimuten selitti mm. että kaupoissa ei saa hypistellä mitään. Siellä kerrotaan myyjälle mitä halutaan, ja sitten myyjä antaa sen. Heti kerralla tulee sopiva, eikä tarvitse ihmetellä että olisiko toinen väri tai koko parempi. Ei ole. Se on se minkä myyjä antoi ja sillä hyvä. Hän oikeasti fanitti sitä meininkiä.
No joo, varmasti tuli sopiva, kun sitä tuotetta ei ollut saatavissa kuin yhtä kokoa ja väriä.
Samoin oli ravintolassakin, pitkä oli ruokalista mutta saatavilla ei ollut kuin kaalikeittoa, muut ruuat oli aina tilapäisesti loppu.
Nuo asiat pääsi moni suomalainen matkailija näkemään itä
Nehän hankkivat päivittäistavaransa suhteilla ja vaihtokaupalla.Kaupoissa oli kai säilykkeitä eikä juuri muuta.
Vierailija wrote:
Tunnistitko venäläiset turistit Helsingin katukuvissa?
Rautaesiripun takaa ei niin vain tultu lännen puolelle, joksi Suomikin katsottiin. Ei venäläisten laajamittainen matkailu tänne alkanut ennen kuin 90-luvulla (jos ei oteta lukuun 1800-lukua).
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Tunnistitko venäläiset turistit Helsingin katukuvissa?
Rautaesiripun takaa ei niin vain tultu lännen puolelle, joksi Suomikin katsottiin. Ei venäläisten laajamittainen matkailu tänne alkanut ennen kuin 90-luvulla (jos ei oteta lukuun 1800-lukua).
Kuka puhuu laajamittasesta matkailusta Neukkulasta päin? Kyllä puolueen luotetut henkilöt tekivät ryhmämatkoja ystävällimieliseen YYA-Suomeen jo varmaan vuonna yks ja kaks...
Musiikintunnilla laulettiin Uralin pihlajaa monta kertaa vuodessa ennen 80-luvun puoliväliä.
Ei puhuttu mitään negatiivista, esim. Baltiasta vaiettiin täysin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailmankartta oli seinällä, siinä punainen jättivaltio, jossa kirjaimet CCCP. Kaupunkeja ei ollut karttaan merkitty muita kuin Moskova. Olivat sotasalaisuuksia muiden kaupunkien sijainnit. Koskaan emme käsitelleet Neuvostoliiton yhteiskuntajärjestystä, syntyhistoriaa sisällissotineen, ihmisen eloa siellä jne. Salaista oli tieto, parempi kun ei kysellyt.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Tunnistitko venäläiset turistit Helsingin katukuvissa?
Rautaesiripun takaa ei niin vain tultu lännen puolelle, joksi Suomikin katsottiin. Ei venäläisten laajamittainen matkailu tänne alkanut ennen kuin 90-luvulla (jos ei oteta lukuun 1800-lukua).
Kuka puhuu laajamittasesta matkailusta Neukkulasta päin? Kyllä puolueen luotetut henkilöt tekivät ryhmämatkoja ystävällimieliseen YYA-Suomeen jo varmaan vuonna yks ja kaks...
Ne eivät kuljeskelleet omin päin Helsingin tai minkään muunkaan kaupungin katuja. Tarkkaan pidettiin silmällä, etteivät pääse loikkaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista, että Neuvostoliitosta olisi puhuttu oikein mitään, puhumattakaan Suomen sodista tosiasioiden pohjalta! Olen lukenut historiaa paljon myöhemmin ja ottanut selvää asioista. Muistan hyvin Tsernobylin ydinonnettomuuden. Sitä hyssyteltiin mediassa, ennen kuin paljastui, miten vakava se oli.
Vierailija wrote:
Maailmankartta oli seinällä, siinä punainen jättivaltio, jossa kirjaimet CCCP. Kaupunkeja ei ollut karttaan merkitty muita kuin Moskova. Olivat sotasalaisuuksia muiden kaupunkien sijainnit. Koskaan emme käsitelleet Neuvostoliiton yhteiskuntajärjestystä, syntyhistoriaa sisällissotineen, ihmisen eloa siellä jne. Salaista oli tieto, parempi kun ei kysellyt.
Juuri näin. Ajattelin nuorena, kun katselin Suomen matkustajakarttaa autossa, että Suomen itärajan takana alkoi suuri tuntemattommuus, kun kartassa oli ehkä vain Laatokka ja muutama joki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotain kuvia jäi mieleen koulukirjoista missä 10 leikkuupuimuria ajaa auringonpaisteessa isoa peltoa komeasti rinta rinnan.
mutta se oli ihan yksi ja sama mitä koulussa sanottiin, koska lähes jokaisella oli vielä tuolloin elossa isovanhempia jotka olivat 35 vuotta aiemmin kokeneet Neuvostoliiton oikeudettoman hyökkäyksen ja sen aiheuttamat kauhut.
perspektiiviä asiaan saa siitä, että kun 1980 sota Suomessa oli loppunut 35 vuotta aiemmin, niin se on sama kuin nyt olisi tilanne että vuonna 1988 venäjä olisi pommittanut Suomen kaupunkeja ja tappanut kymmeniä tuhansia suomalaisia.
Sellainen ei unohdu ihan heti. Eikä tule unohtumaan ukrainassakaan.
Isomummu s.1901 oli kylässä ja istuttiin minun koulupöydän edessä ja mulla oli se pyöreä karttapallo, johon sai valon sisälle. Etsin Suomen ja sen jälkeen Neuvostoliittoa osoitin koko laajuudessaan. Isomummu oli ihan hiljaa pitkän aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Jotain kuvia jäi mieleen koulukirjoista missä 10 leikkuupuimuria ajaa auringonpaisteessa isoa peltoa komeasti rinta rinnan.
mutta se oli ihan yksi ja sama mitä koulussa sanottiin, koska lähes jokaisella oli vielä tuolloin elossa isovanhempia jotka olivat 35 vuotta aiemmin kokeneet Neuvostoliiton oikeudettoman hyökkäyksen ja sen aiheuttamat kauhut.
perspektiiviä asiaan saa siitä, että kun 1980 sota Suomessa oli loppunut 35 vuotta aiemmin, niin se on sama kuin nyt olisi tilanne että vuonna 1988 venäjä olisi pommittanut Suomen kaupunkeja ja tappanut kymmeniä tuhansia suomalaisia.
Sellainen ei unohdu ihan heti. Eikä tule unohtumaan ukrainassakaan.
Ei pelkästään isovanhempia, vaan monella vanhemmat olivat syntyneet sota-aikana tai sitä ennen (kuten omani). Vaikka eivät siis rintamalla olisi olleetkaan, ei sota-ajan lapsuus ollut herkkua, jos siihen nyt ei sinänsä kuollutkaan.
Neutraalisti, ja aihe oli hyvin epäkiinnostava. Varmaan on aikuiset puhuneet vaikka ja mitä keskenään, mutta kyllä alakoulussa saatiin olla ihan lapsia. Maantiedossa tykättiin silloin opetella kauheasti eri maiden lippuja, pääkaupunkeja, jokia, vuoristoja ja tällaisia. Sinne on työkirjaan Uralit ja Volgat väritelty, mutta kyllähän lapsen mielestä melkein kaikki muut maat olivat kiinnostavampia. 😀 Nuo vilja-aitat kuulostaa myös tutuilta opetuksilta leikkuupuimureineen.
Alakoulussa muistaakseni historia alkoi viidennellä luokalla, ja silloin aloitettiin opetus puhumalla esihistoriasta, rautakaudesta ja tällaisista, ja sitten opeteltiin Antiikin Kreikan ja Rooman valtakunnan asioita ja puhuttiin miten Suomessa on ennen eletty ja ylipäätään ihmislajin historia alkunsa saanut. Muistaakseni näitä Suomen sotahistorioita opetettiin vasta yläkoulun loppupuolella eli alakoulussa oli vähän enemmän tällaista lapsen mielelle helpommin ymmärrettävää konkreettista historiaa tarjolla.
Yläkoulussa sitten käytiin maailmansodat lävitse eikä ne teinejä oikein kiinnostaneet. Sen muistan, että koulukirjoissa ihan tosissaan pohdittiin että tuleeko tavallaan historian loppu 🤣 Oli siis sellainen oletus että maailmansotien jälkeen ollaan siirrytty jonkinlaiseen ikuiseen rauhan aikaan. YYA-sopimus toki mainittiin ja selitettiin että mikä se on ja historian kirjassa oli Gorban kuva. 😎
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Neutraalisti, ja aihe oli hyvin epäkiinnostava. Varmaan on aikuiset puhuneet vaikka ja mitä keskenään, mutta kyllä alakoulussa saatiin olla ihan lapsia. Maantiedossa tykättiin silloin opetella kauheasti eri maiden lippuja, pääkaupunkeja, jokia, vuoristoja ja tällaisia. Sinne on työkirjaan Uralit ja Volgat väritelty, mutta kyllähän lapsen mielestä melkein kaikki muut maat olivat kiinnostavampia. 😀 Nuo vilja-aitat kuulostaa myös tutuilta opetuksilta leikkuupuimureineen.
Alakoulussa muistaakseni historia alkoi viidennellä luokalla, ja silloin aloitettiin opetus puhumalla esihistoriasta, rautakaudesta ja tällaisista, ja sitten opeteltiin Antiikin Kreikan ja Rooman valtakunnan asioita ja puhuttiin miten Suomessa on ennen eletty ja ylipäätään ihmislajin historia alkunsa saanut. Muistaakseni näitä Suomen sotahistorioita opetettiin vasta yläkoulun loppupuolella eli alakoulussa oli vähän enemmän tällaista lapsen mielelle helpommin ymmärrettävää ko
Oi ja alakoulussa laulettiin usein Siniristilippumme. Se oli lapsista kiva laulu, ei sitä lapsi mieltänyt isänmaalliseksi. Samoin virsiä laulettiin vielä paljon alakoulussa. Silloin taisi olla tapana että alakouluissa ylipäätään oli paljon yhteislauluja. Edu Kettusen Lentäjän poika oli jotenkin villeintä mitä koulussa laulettiin ja monen suosikkikappale, ja sehän on helppo kappale ja soveltuu siksi hyvin yhteislauluja. Aikuisena sitten ajattelee noista vähän toisin, lapsena ne virret ja Lentäjän pojat oli kaikki vaan lauluja.
Vierailija wrote:
Suunnitelmataloudesta puhuttiin, kolhooseista ja sovhooseista.
Neutraaliin sävyyn.
Yliopistoissa kansantaloustieteen opinnoissa oli muiden aineopintojen rinnalla vielä "Sosialismin taloustiede" ja muutenkin markkinataloutta ja suunnitelmataloutta pyrittiin vertailemaan objektiivisesti toisiinsa. Samalla katsottiin että Suomessa vallitsi sekatalousjärjestelmä johtuen valtion suuresta roolista talouselämässä. Yhteiskuntatieteille ominaisesti asioita pyrittiin selittämään eri tavoin ja yleensä yhtenä selitysmallina muiden joukossa oli marxilainen tulkinta. Suomessa kommunistien peitejärjestö SKDL oli pitkään kolmen suurimman puolueen joukossa ja vasta vuoden 1979 eduskuntavaaleissa Kokoomus ohitti sen lopullisesti kannatuksessa. Johannes Virolainen (kesk) aiheutti tuolloin kohun toteamalla että ns. yleiset syyt (= idän suhteet) estivät Kokoomuksen nousun hallitukseen.
Länsimaiset kremlologit yrittivät päätellä ketkä oli Neuvostoliiton tärkeimmät johtajat mm. sen perusteella missä järjestyksessä he seisovat muurin päälle ottamassa vastaan Moskovan Punaisen torin sotilasparaatin Lokakuun Suuren Sosialistisen Vallankumouksen vuosipäivänä. Suomalaiset tekivät toki paljon laivamatkoja Tukholmaan, mutta Leningrad oli Tallinnaa yleisempi matkakohde ja siellä käynti kyllä osoitti neuvostojärjestelmän onttouden propagandan takana. Gorbatshovin aikaan niistä järjestelmän ongelmista alettiin puhua avoimemmin myös itänaapurissa.
Ei ilmeisesti mitään mikä olisi ollut niin merkittävää tai tärkeää että se olisi jäänyt mieleeni.
Faith wrote:
Meille tuli kerran ala-asteella vieraita Neuvostoliitosta, melko iso ryhmä venäjää puhuvia aikuisia, ehkä joitain sikäläisiä opettajia ja kouluhallituksen virkailijoita tms. Vuosi oli ehkä 1987 ja paikkakunta kaupunki Kaakkois-Suomessa.
He viipyivät koko päivän, kiertelivät koulun tiloissa ja istuivat opettajainhuoneessa. Meille oppilaille oli edellisenä päivänä kerrottu että sellainen ryhmä on tulossa ja ohjeistettu olemaan kohteliaita. Muistan kuinka aamulla kouluun tullessani ala-aulan naulakot olivat täynnä turkiksia ja niistä tuli vähän tunkkainen haju. Jotkut oppilaat pitelivät nenäänsä naureskellen, ja siitä tuli sanomista.
Oma opettajamme puhui venäläisestä kulttuurista usein ihaillen, esim. korkeakulttuurista kuten baletista sekä siitä että venäläiset käyvät paljon kirjastossa.
Naurattaa mielikuva tunkkaisista turkiksista koulun naulakossa.
No meillä Vantaalla ei todellakaan ylistetty. Aika monessa paikassa Suomessa kuulemma kiihkomielisesti paasattiin NL:n puolesta ja vastustajien suut tukittiin.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Suunnitelmataloudesta puhuttiin, kolhooseista ja sovhooseista.
Neutraaliin sävyyn.
Yliopistoissa kansantaloustieteen opinnoissa oli muiden aineopintojen rinnalla vielä "Sosialismin taloustiede" ja muutenkin markkinataloutta ja suunnitelmataloutta pyrittiin vertailemaan objektiivisesti toisiinsa. Samalla katsottiin että Suomessa vallitsi sekatalousjärjestelmä johtuen valtion suuresta roolista talouselämässä. Yhteiskuntatieteille ominaisesti asioita pyrittiin selittämään eri tavoin ja yleensä yhtenä selitysmallina muiden joukossa oli marxilainen tulkinta. Suomessa kommunistien peitejärjestö SKDL oli pitkään kolmen suurimman puolueen joukossa ja vasta vuoden 1979 eduskuntavaaleissa Kokoomus ohitti sen lopullisesti kannatuksessa. Johannes Virolainen (kesk) aiheutti tuolloin kohun toteamalla että ns. yleiset syyt (= idän suhteet) estivät Kokoomuksen nousun hallitukseen.
Länsi
On muuten varmaan ollut villiä menoa jossain sopivassa yliopistossa vielä 1980-luvullakin. 😆 Hauska olisi kuulla näitä juttuja. Mutta ilmeisesti yleinen kokemus on varmaan ollut, että peruskouluissa ollaan oltu aika neutraaleja ja lapsia on vähän haluttu suojella kaikelta politiikalta (toisin kuin nykyaikana). Ja rusutrollien on täällä jotenkin hyvin vaikea ymmärtää sitä, että itäinen naapurimaamme on pääsääntöisesti ollut hyvin tylsä aihe. Neuvostoliitosta ei koskaan tullut mitään kivaa muotia, uusia keksintöjä tai teknologiaa, hyvää musiikkia, elokuvia tai TV-viihdettä, maistuvia ruokia tai mitään muutakaan populaarikulttuuriin liittyvää. Venäjällä on aikoinaan ollut kirjallisuuden kultakausi, mutta erittäin harva suomalainen on mitään Tolstoita eläissänsä lukenut. Samoin jotain muutakin laadukasta kulttuuria Venäjällä on ollut, mutta harvassapa ne on ylipäätään suomalaiset baletin ystävät saati venäläisestä baletista kiinnostuneet. Köyhää, tylsää ja ankeaa oli lasten ja nuorten näkemys Neuvostoliitosta ja se kiinnosti yhtä paljon kuin vaikka Mongolia eli ei kiinnostanut.
Minun isäni kysyi joskus appiukoltaan jotain sodasta (isän oma isä oli juuri sen verran nuorempi, ettei ehtinyt rintamalle). Pappa sanoi, että se aika on takana ja sinun tehtäväsi on katsoa, ettei se enää koskaan ole edessä. Sen enempää siitä ei puhuttu. Tiedän kyllä, että papan jalkaan oli osunut sodassa, koska papan jalka oli aika runnellun näköinen. Lapsena muistaakseni kysyin siitä ja pappa sanoi, että no se on semmonen vaan, eikä selitellyt enempiä. Mummu myöhemmin sanoi, että sodassa tullut.