Minusta tuntuu, että tämä elämä on kuin jokin psykoottinen outo näytelmä.

Vierailija wrote:

Ihan hyvää pohdintaa, etkä ole väärässä oikeastaan missään kohdin.

Tässä on vain se, että jos tuollaiseen ajatusmaailmaan jumittuu liikaa, niin se on yleensä merkki siitä että mielenterveys alkaa vähän reunoilta rispaantua. 

Se on juurikin näin - se on pägen 

No joo..

- Ja mää ku koitin jo päivemmällä vihjailla että aloittaja on hiukka "skitso"

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Toivottavasti ei ala alusta kun "peli loppuu" eli kuolee

Vielä tylsempää olisi maata mullan alla matojen syötävänä. Mieluummin synnyn uudelleen. 

80-luvulla eräässä Ladan takalasissa oli tarra jossa teksti "Mielummin ajan Ladalla kun syön matoja"

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Toivottavasti ei ala alusta kun "peli loppuu" eli kuolee

Vielä tylsempää olisi maata mullan alla matojen syötävänä. Mieluummin synnyn uudelleen. 

80-luvulla eräässä Ladan takalasissa oli tarra jossa teksti "Mielummin ajan Ladalla kun syön matoja"

 

Minäkin muistan sellaisen tarran jossa luki "maksettu ja oma" en ole enää vuosiin sellaista nähnyt kenenkään autossa enkä missään muussakaan.

Meille yhteiskunnan ohjelmoidut tärkeät asiat ei ole tärkeitä ja voi olla jopa haitallisia kuten sotiminen. Ne asiat joita meille on opetettu ettei ole tärkeitä on sellaisia kuin hyvät kokemukset ja hyvät ihmissuhteet. Eli periaatteessa kaikki mitä ei saa rahalla.

Vierailija wrote:

Elämme mielemme ja egomme matrixissa, luulemme että olemme erillisiä vaikka todellisuudessa olemme ykseys

Itselläkin nyt telkussa matrix päällä ja tuo mielen vankila homma selitetään hienosti pillerikohdassa. Emme ole egomme vaan jotain isompaa 

Siinä on jo matrixia, kun nykyään ihmiset uskovat vain sen minkä haluavat. Jonkin asian halutaan olevan tietyllä tapaa ja sen mukaan eletään, mutta totuus asiasta on jotain muuta, mutta ihmiset elävät asian suhteen eri totuudessa. Luullaan jotain, mikä ei ole totta.

Juuri näin. 

Minusta tuntuu aina omituiselta ajatella, että maapallo pyörii keskellä äärettömältä vaikuttavaa maailmankaikkeutta eivätkä älykkäimmät astrofyysikotkaan tiedä mitä tämä todellisuus on, mikä maailmankaikkeus on, missä se sijaitsee, mistä se on saanut alkunsa ja miksi.

Kun todellisuuden merkitystä miettii tarpeeksi pitkälle, väitteet Luojasta älykkäänä suunnittelijana alkavat tuntua paljon järkevämmiltä kuin se että kaikki olisi saanut alkunsa tyhjästä ilman mitään syytä.

Näinhän se on!

Vierailija wrote:

Mitä enemmän tietosuus kasvaa sitä enemmän alkaa tajuamaan että Matrix elokuva ei ollu oikeasti pelkkä elokuva 

Muistan kun Matrix tuli. Sehän tuntui kuin olisi tajunta räjähtänyt. Monet ihmiset selvästi tunnistivat siinä totuudensiemenen. Saman tyyppisiä elokuvia on muitakin, ainakin Päiväni murmelina ja Truman-show.

Itseeni kans mietityttää miksi suurin osa ihmisistä ei ehdottomasti haluaisi syntyä uudestaan (itseäkin ahdistaisi se ajatus), elämä on siis lähinnä kärsimystä ja mikä tarkoitus kärsimyksellä on? Vai onko sillä tai millään mitään tarkoitusta? Hiipuuko elämä joskus kokonaan jos kärsimys ei olekaan tarkoitus ja se vaan jatkuu? 

Vierailija kirjoitti:

Itseeni kans mietityttää miksi suurin osa ihmisistä ei ehdottomasti haluaisi syntyä uudestaan (itseäkin ahdistaisi se ajatus), elämä on siis lähinnä kärsimystä ja mikä tarkoitus kärsimyksellä on? Vai onko sillä tai millään mitään tarkoitusta? Hiipuuko elämä joskus kokonaan jos kärsimys ei olekaan tarkoitus ja se vaan jatkuu? 

Jos vaikka on mies ja seuraavassa elämässä syntyy naiseksi niin sitten pääsee kokemaan uutena asiana miltä seksi tuntuu pimpissä. Se (ei toki ainut esimerkki) on mielestäni rikkautta jonka vuoksi kannattaa jatkaa. Toki se voi olla haastavaa jos seuraava elämä on jo hyvin pitkälle tuhoutuneella maapallolla.