Minusta tuntuu, että tämä elämä on kuin jokin psykoottinen outo näytelmä.
Ei vaikuta kyllä todelliselta tämä elämä. Ihmisetkin vain toistavat toisiaan, minäkin. Nämäkin kaikki sanat olen oppinut joltain muulta, kaikki mitä teen, on tämän yhteiskunnan ja läheisten tuottamaa aivopesua. Aivan kaikki, mielipiteet, mieltymykset, inhokit.
Sitten täällä vain feikataan ympäriinsä ties mitä hiljaisia etikettejä käyttäen tilanteesta riippuen. Ollaan ja mennään, "omistetaan" ja mukamas elämme jotain henkilökohtaista kärsimystämme.
Oikeastaan en tiedä yhtään kuka olen, keitä te olette ja mitä ihmettä tämä elämä on. Olemme vain ja ainoastaan jotain monen summan tulosta, dna-tulosimesta tulleita, joiden päälle on sitten kasattu hirveä määrä kaikenlaista dataa. Kuin eläviä robotteja.
Tämä on niin outoa tämä elämä.
Kommentit (91)
Se on totta, hyvin sanottu.
Netflixissä oli joskus ainakin hyvä tällänen "alien" elokuva nimeltä "extinction" mikä kuvasti tätä hyvin.
Juoni oli siis se että avaruudesta hyökkäs "alienit" tänne maapallolle ja tottakai ihmiset meni paniikkiin ja alkoi sotimaan takasin täydellä voimalla, no katsoja oltiin tottakai vedetty ihmisten puolelle ja annettiin kuva että pahat alienit tulevat ottamaan maapallon pois ihmisiltä, mutta kävikin niin että ne "alienit" oli oikeasti ihmisiä ketkä tulivat vallottamaan tämän OMAN maapallonsa takas ja ne ihmiset ketkä luulivat itseään ihmisiksi oli oikeasti robotteja ketkä oli vallanu aikoinaan tän maapallon niiltä oikeilta ihmisiltä ketkä nyt tulivat avaruudesta.
Tuolla ulkona on olioita jotka liikkuvat peltikasoilla kovaa vauhtia. Aika pelottavaa.
Toivottavasti ei ala alusta kun "peli loppuu" eli kuolee
Mitä enemmän tietosuus kasvaa sitä enemmän alkaa tajuamaan että Matrix elokuva ei ollu oikeasti pelkkä elokuva
Outoa on se että ihmiset ovat kehittyneet eläviksi olennoiksi tyhjästä ja asettuneet elinkelpoiselle planeetalle asumaan ja muka rakentaneet kaiken tämän mitä nyt näemme ympärillämme.
Ajattelette liian dramaattisesti. Ajatelkaa mieluummin tieteellisesti.
Media on kaikkein pahin. Iltapäiväroskista ei ikinä saisi lukea edes lööppejä, kun menee kauppaankin.
Mistä ajatuksetkaan ylipäätään tulevat? Emme me niitä itse valitse. Ne vaan tupsahtavat päähän ja toimimme niiden mukaisesti tai niitä vastaan. Jollekin on ohjelmoitu päähän tieteellinen maailmankuva, ehkä jo lapsuudessa ja joillekin jotain muuta. Tämä ehkä vaikuttaa ajatusten laatuun, mutta eivät ne silti ole oma valinta. Onko tämä jonkun "tietokoneohjelmoinnin" tulos?
Suurin osa ihmisten elämästä on ainakin keinotekoista, tekemällä tehtyä hölynpölyä. Välillä sitä havahtuu siihen, mutta ei osaa/tiedä miten muutenkaan elää niin helpompi taas jäädä pyörimään siihen keinotekoisuuteen.
Meditointi on kyllä hyvä keino, kun sitä tekee tarpeeksi. Ilmankos media ei siitä pahemmin puhukaan, koska haluavat, että uskotaan ennemmin puhuviin päihin ja eletään ajatusmaailmassa ajatuksia tarkasti uskoen ja noudattaen.
Niinhän tämä on. Auttaa vähän, että uskon kuoleman jälkeiseen elämään. Tämä on vain testi, koe, näytelmä.
Vierailija wrote:
Meditointi on kyllä hyvä keino, kun sitä tekee tarpeeksi. Ilmankos media ei siitä pahemmin puhukaan, koska haluavat, että uskotaan ennemmin puhuviin päihin ja eletään ajatusmaailmassa ajatuksia tarkasti uskoen ja noudattaen.
Meditoimalla saa kyllä hyvin sen ajatustulvan katkaistua. Tai ainakin kyseenalaistettua ne omat uskomuksensa. Minä en harrasta pitkiä istumameditaatioita, koska jälkikasvu ei anna tähän mahdollisuutta, mutta pysähdyn monta kertaa päivässä tarkkailemaan itseäni.
Se johtuu siitä, että narsistit ja psykopaatit ovat muokanneet tämän maailman sellaiseksi, joka hyödyttää heitä. Jos vähän raaputat pintaa niin huomaat, että yhteiskunta on kuin iso kultti, tai väkivaltainen perhe. Se johtuu siitä, että sitä johtavat psykopaatit.
Opettele olemaan oma itsesi, tutustu itseesi, äläkä alistu tähän asetelmaan. Tutustu siihen, miten kulteista voi erota, tai narsististen perheiden dynamiikkoihin ja niistä individualisoitumiseen, niin elämä tuntuu yhtäkkiä paljon vapaammalta. Maailma voisi näyttää erilaiselta, mutta se vaatii rohkeutta mieltä, joita nykyinen touhu ei nappaa. Psykologiaa, filosofiaa, niitä kannattaa lueskella. Mutta ei niitä masentavia juttuja, vaan oikeasti elämää juhlistavaa ja oman itsenäisyyden polulle ohjaavaa. Maailman on kaunis paikka.
Ehkä elämme jonkinlaisessa matrixissa sittenkin.
Maailma on hyvän ja pahan taistelukenttä. Se uuvuttaa.
Vierailija wrote:
Toivottavasti ei ala alusta kun "peli loppuu" eli kuolee
No on varmaan ainakin eri aikakausi. Lue historiankirjoja, jos löydät kaltaisesi (anti)sankarin se olet mahdollisesti ollut sinä.
Vierailija wrote:
Maailma on hyvän ja pahan taistelukenttä. Se uuvuttaa.
Taistelu vai tanssi? Uupumisen takia ehkä olemme täällä, harjoittelemassa. Sen ei pitäisi uuvuttaa. Vesikään ei uuvu virratessaan. Kaikkea kummallista tapahtuu ympärillämme, jatkakaamme matkaa.
Itse tutustunut absurdismiin tässä taas...
Onkohan tämä jokin virtuaalitodellisuus..