MAALIen vuoden vika PERJANTAI

Olen lähes päivittäin käynyt lukemassa teidän kuulumisia, mutta oma kirjoittaminen on jäänyt...



Ihan aluksi Duppikselle ja koko teidän perheelle hurjasti onnea pikkuruisesta pojasta! Kyllä pelästytti lukea tuo sinun viestisi, mutta onneksi siellä näyttää nyt valoisammalta. Paljon voimia ja enkeleitä teidän elämäänne!



Sinnalla on vähän samanalaisia " ongelmia" kuin täälläkin eli uni ei meinaa tulla sitten millään. Eilenkin katsoin vielä kahden aikaan yöllä kelloa ja ihmettelin, että mikä on. Ja sitten kun nukahtaa, liitokset ja häntäluu pitävät kyllä huolen, että joka kyljen kääntämisellä herään... Päivisin olenkin sitten ihan totaalisen väsynyt!!! Kissan yölliset miukumiset ei myöskään auta asiaa... Itsekin epäilen, että olisiko hemoglobiini nyt sitten sen verran laskenut, että nyt on kaikki voima ja energia hävinny ja sen vuoksi väsyttää niin mielettömästi... Tähän aikaan esikoista kun odotin, söin jo rautaa, mutta nyt on arvot ollut koko ajan paljon paremmat, mutta ensi viikolla sitten nähdään neuvolassa mikä on tilanne.



Kattelin tuon eilisen dokkarin myös ja kyllä olisi ihana jos olisi tuollainen synnytys! Itse en kyllä tuossa tilanteessa hymyillyt ja jutellut, oli ihan muut ilmeet... Mulla epiduraalin lisäys ei onnistunut ja sen vuoksi loppu menikin sitten ihan luomuna ja sen se oli kyllä tuntuistakin!!! Mutta on siis toivoa, että voi olla myös tuollainen synnytys...



Tappert muistaakseni joku aika sitten kyseli noista vuotavista rinnoista, nyt voisin kommeintoida omaa kokemustani. Eli esikoisen odotusaikana mulla alkoi rinnat vuotaa ihan reippaasti kirkasta nestettä n. 26+ eteenpäin ihan loppuun asti. Silloin meni jo liivinsuojia ihan kiitettävästi. Mutta sehän ei tarkoita kuulemma yhtään sitä, että imetys onnistuisi. Mulla synnytyksen jälkeen maidon nouseminen kesti tooosi monta päivää ja nousi muutenkin hitaasti ja minä jo tuskailin, että tässäkö tämä sitten oli. No, sitten kun sitä alkoi tulla, sitä sitten tuli hyvin ja pysytyin kevyesti täysimettämään puolivuotiaaksi asti. Tänään on itse asiassa tullut ekan kerran yöpaitaan pieni tippa, muuten en ole vuotanut ollenkaan eli sekin on näköjään joka raskaudessa ihan eri juttu.



Ennen kuin unohdan... Moni on valitellut juttujensa häviämistä sen jälkeen, kun on pitkät sepustukset ensin kirjoittanut ja sitten yrittänyt lähettää... Mulla kävi joskus myös samoin ja joku silloin vinkkasi, että niin voi käydä kun pitkän tekstin kirjoittaa. Senpä vuoksi kannattaa aina kopioida teksti ennen kuin sen lähettää ja sitten jos se katoaa, eipä tarvi uudelleen kirjoitella vaan ottaa uuden viestin ja liittää sen kopioidun viestin siihen uudelleen. Niin minä teen nykyään aina, kun on niin tylsä alkaa kirjoitella samoja juttuja uudelleen.



Tännepä ei kuulu mitään uutta... Pitkän listan voisin vaivoista kirjotella, ihan hävettää, mutta säästänpä teidät siltä :) Tässä mennään päivä kerrallaan eteenpäin, kuitenkin tästä raskaudesta nauttien... Maha on ihan valtava, mutta taitaapa olla muillakin samaa liikkeellä ;)



Minä menen nyt lueskelemaan ja sitten alan kömpimään pehkuihin!



Voikaahan kaikki hyvin!



napoltti rv 30+1

Toivottavasti kaikki menee jatkossa hyvin. Aika huimaa oli lukea tekstiäsi.



Vauvalle ei oo hommattu mitään uutta. Se patja ostetaan sitten kunhan saan siirrettyä pojan lastensänkyyn pinniksestä. Jos en oo sitä vielä vauvan syntymään mennessä saanut aikaiseksi, niin vuokrataan sit se vauvasänky. Ai, no ostinhan minä sen pienen toppapuvun, kun äitiyspakkauksen pukuun hukkuu. Ja tietty pitää sit myöhemmin ostaa vaippoja ym. hoitotarvikkeita.



Tuota tekstin tallentamista/kopioimista suosittelen minäkin. Opin sen sähköpostia käyttäessäni...



Minäkin katsoin dokkarin. Ponnistusvaihe oli mulla kutakuinkin samanlainen. Kesti 19 min. Tosin minä sanoin varmaan 10 kertaa, etten mä jaksa, ja ettei se vauva tuu ulos. Epiduraali vei kivut kokonaan helvetillisten säännöllisten supistusten jälkeen (joita kesti muistaakseni 17 h ennen kuin olin tarpeeksi auki saadakseni epiduraalin), joten ponnistus olikin täysin kivuton. Paineen tunne oli kyllä valtava, mutta kipua ei tuntunut. Supistukset tuntuivat vain paineena peräsuolessa ja ponnistelin aina kun semmoinen tunne tuli. Varsinaista ponnistamisen tarvetta mulle ei tullu ollenkaan ton epiduraalin takia.



Vauva potkii taas kovaa. Piti vähän pienempää vilskettä parina päivänä. Hikka on ollu pari kertaa, yöllä tietenkin, siis vauvalla. Juuri nyt, kun nukun esikoisen nuhan takia muutenkin huonosti yöt.



Kävin kahdesti lenkillä kun oli semmoinen olo. Ekalla kerralla vain 15 min ja tokalla kerralla 30 min. Ennen lenkkeilin vähintään sen tunnin illassaan. Kauas ei uskalla lähteä kun ei voi ennakkoon tietää miten paljon alkaa alaselkään koskea.



Öitä vaan kaikille!



rimma 29+2

Ihan alkuun, Duppikselle ja koko perheelle sylintäydeltä onnea pienen pojan johdosta! Ja ennenkaikkea jaksamisia.



Sitten vähän omaa napaa... Taisi ottaa joulusiivoilut voimille. Kokoajan väsyttää! Tänäänkin nukuin kaksi tuntia poikien kanssa päikkäreitä. Taas haukottaa ja pilkin tuossa sohvan kulmalla jo hetken. Nyt sitten ajattelin vielä hetken valveilla olla ja siirtyä kohta nukkuma puuhiin.

Alamahaa nipistelly ikävästi tän päivän. En oikein tiedä minne nipistelee.. siis että olisko tulossa virtsatietulehdus vai onko se sitten jotain muuta. En ole huomannut mitään varsinaisia supistuksia onneksi, mutta nuo nipistelyt kurjia. Muutaman kerran vähän alapäästäkin nipassut :(

Olo alkaa olla kömpelö ja tuntuu että maha on tiellä, lattialta tavaroiden noukkiminen tekee tuskaa... se vaan jotenkin tuntuu pahalta " asennolta" . Muutenkin tuntuu, että sitä alkaa uupumaan pienimmästäkin rehkimisestä. No, mutta tätä tää on ja loppua kohden vaan kömpelömmäksi käy :)

Sitten perusvaivana nuo närästys ja hiiva...

Johan tuli valitettua :)



Tuosta patjasta piti sanoa, että meillä hankittiin uusi patja esikoiselle (-03) ja se on niin hyvin säilynyt (ei ole kärsinyt pissa tms. vahingoista) joten se saa mennä kuopuksen lisäksi tällä kolmannellakin. Jotenkin tuntuu turhalta hankkia uusi, sillä patja ollut oman perheen lapsilla ainoastaan. Meinaan kyllä sen pakkasessa käyttää kun niitä saadaan ja petari meilläkin siihen päälle sitten tulee. Sekin kyllä esikoisen peruja ja sen meinaan tietenkin pestä.

Kuitenkin, kun se vauva saattaa olla siinä vanhempienkin sängyssä joskus ja eihän siinäkään uusia patjoja ole...(hyvin muistoissa kuopuksen vauva ajan yöt... nukkui välillä ainoastaan äidin kainalossa, mikään muu ei rauhoittanut)

Ja sairaalassakin vauvasängyissä nehän on niitä samoja patjoja millä ne vauvat nukkuu... En siis mitenkään halua väheksyä heitä, joka sen uuden patjan haluaa hankkia!!!

Itsekkin ostimme esikoiselle, emmekä kelpuuttaneet käytettyä :)



Mutta. Nyt alkoi kyllä unettamaan siihen malliin, että viisainta vetäytyä pedin puolelle.



t. K@tju rv: 30+2