Miten parisuhteet alkavat 30-40 vuotiailla?
Baarit kiinnostaa harvempia tuossa vaiheessa elämää. Osa naisista on yksinhuoltajia. Koulut on ehkä jo käyty ja opiskelijabileet nähty. Uuden kumppanin löytyminen voi olla haasteellista oravanpyörässä.
Kommentit (31)
Tinder ja työpaikat taitaa yleisimpiä paikkoja olla missä alkaa suhteita.
Mä ainakin löysin mieheni baarista kun olin 32v.
Tavataan baarissa, vedetään kännit ja sitten mennään panemaan
Tinderin tarjonta on parempaa nykyään, kun yhden illan seuran hakijat erottuu kestävän parisuhteen etsijöistä.
Kansallisteatterin vessassa tavattiin
Facen sinkkuryhmästä kai se lähtee.
Komeat, jykeväleukaiset, pitkät ja menestyvät miehet jatkavat ihan samalla tavalla kuin ennenkin. Tylsät tavismiehet tyytyvät siihen mitä saavat, jos edes saavat. Naisilla ei voida nyt vielä tuossa iässä mistään kovemmasta miehensaannnin vaikeudesta ehkä puhua.
Hyvä kysymys. Tuskin tuohon yhtä tai kahta oikeaa vastausta. - Jos olisi, niin en olisi varmaankaan sinkku, kuten olin myös ajanjakson 30-40 ikävuoisen ajankin.
No mistä; Tinderistä, salilta, töistä, muista harrastuksista, terassilta, ystävien juhlista. Nämä ainakin tuttavapiirissä todettu
Vierailija wrote:
Facen sinkkuryhmästä kai se lähtee.
Mielenkiinnosta kysyn, onko kukaan löytänyt näistä parisuhdetta? Liityin vähän aikaa sitten pariin tällaiseen ryhmään (35+ tarkoitettu) ja siellä on tähän mennessä tullut vastaan lähinnä jotain pubiruusujen perse- ja tissivakoherutuskuvia, joita yhtä laadukkaat miehet sitten kilpaa kehuu. Ei oikein iske heteronaiseen 😶
Minä löysin vuosi sitten Tinderistä ihanan, fiksun miehen. Hän 50v ja itse olen 46v. Edellinen löytyi Facesta, vanha työkaveri vuosien takaa, yhdessä oltiin reilu 3v. Silmät auki ja hymyä huuleen
Suhdeluku 1:20:kin on aika optimistinen.
Itse olen joutunut swaippaamaan 100, 200 kertaa että löytyy edes yksi mies jolla kivat kasvot ja miellyttävä kroppa.
Kaikkialla vaan lihavia alkoholisteja, epämääräisiä lippispäitä ja rupsahtaneita otuksia.
Valtaosa miehistä vaan on todella etovia. Siellä seassa on ihan muutamia yksittäisiä timantteja mutta niitä varten saa swaipata päivätolkulla.
Vierailija wrote:
Tavataan baarissa, vedetään kännit ja sitten mennään panemaan
Tämä. Tai noin se ainakin omalla kohdallani on toiminut. Olen tosin kymmenen vuotta vanhempi mutta noin se toimi vielä nelikymppisenäkin.
Ei ainakaan Tinderistä tai muusta somesta. Tuon ikäisten pitää osata toimia IRL.
Vierailija wrote:
No mistä; Tinderistä, salilta, töistä, muista harrastuksista, terassilta, ystävien juhlista. Nämä ainakin tuttavapiirissä todettu
Ainakin minulla toteutunut lähes kaikki em. Salilla en käy, eka avomieheni tapasin töissä, seuraavan yhteisessä harrastuksessa, nykyisen ravintolan terassilla.
Mätsätää Tinderissä, käydään kahvilla ja mennään panemaan. Kiireisemmät saattavat jättää kahvittelun väliin, hitaammin etenevät käyvät peräti kahdesti tai kolmesti kahvilla ennen panemista.
Mä löysin oman mieheni Tinderistä, kun olin 35 vuotias.
Panemalla. Jos on hyvä -> jatkoon, huono -> luiskaan.
Vierailija wrote:
Suhdeluku 1:20:kin on aika optimistinen.
Itse olen joutunut swaippaamaan 100, 200 kertaa että löytyy edes yksi mies jolla kivat kasvot ja miellyttävä kroppa.Kaikkialla vaan lihavia alkoholisteja, epämääräisiä lippispäitä ja rupsahtaneita otuksia.
Valtaosa miehistä vaan on todella etovia. Siellä seassa on ihan muutamia yksittäisiä timantteja mutta niitä varten saa swaipata päivätolkulla.
Valtaosa miehistä on kyllä sangen etovia. Ja ne harvat hyvännäköiset miehet kyllä todellakin tietävät arvonsa, ja kilpailuttavat naisia aika armottomasti.
Itse tajusin aika nopeasti, että en kelpaa hyvännäköisille miehille kuin yhden yön seksileluksi. Siksi otinkin nyt pitkän tauon Tinderistä, jonka aikana keskityn siihen että saan parannettua ulkonäköäni riittävästi, että pystyn jatkossa niistä hyvistä miehistä oikeasti kilpailemaan.
Jumalaut et sulla on laiskat aivosolut.