Lue keskustelun säännöt.
Lääkäri painostaa käyttämään lääkettä, jota en halua ottaa
12.10.2023 |
Kannattaisiko vaan valehdella, että on kokeillut lääkettä, että pääsee kuulusteluista ja tuputuksesta eroon?
Kommentit (124)
Mun miehelle oltiin tuputtamassa "kokeiluna" mielialalääkkeitä kanssa - sitten selvisi, että oireilun syynä oli työpaikan sisäilma. Jee jee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruokasooda on hyvää kaikkeen.
Huolisitko syöpälääkityksen vai zipperzapporoisit itseäsi vaan?
Vierailija wrote:
Ruokasooda on hyvää kaikkeen.
Huolisitko syöpälääkityksen vai zipperzapporoisit itseäsi vaan?
Minulla ei ole syöpää, joten en tarvitse siihen nyt lääkitystäkään. Ruokasoodaa käytän uuninpeltien puhdistamiseen.
Ap
Sanot vaan että et halua ko. lääkettä. Voit perustella tai olla perustelematta. Tämä siis silloin jos et ole tahdonvastaisessa hoidossa.
Laki potilaan asemasta ja oikeudesta määrittelee potilaan oikeudet. Potilaalla on oikeus kieltäytyä tarjotusta hoidosta ja häntä tulee silti hoitaa muulla tavalla mahdollisimman hyvin. Lakia kyllä usein rikotaan mutta se ei tee siitä yhtään hyväksyttävämpää.
Terv., entinen sh, nykyinen oikeusnotaari ja otm-opiskelija
Onhan tästä ollut juttua, että kissa kuolee ja on hetkellisesti paha mieli ja väsymys ja tarvitsee päivän pari lomaa, menee lääkäriin ja tulee sieltä ulos masennusdiagnoosin ja lääkityksen kanssa. Tilanteessa kun riittäisi kuuntelu ja se päivän parin hengähdyshetki. Näissä tilanteissa ihan surutta kannattaa jättää mielialalääkkeet ottamatta, ellei oikeasti koe niitä tarvitsevansa.
Siinä vaiheessa kun mielialalääkkeet ovat ajankohtaisia ja todennäköisesti tarpeellisia, ihminen on usein niin huonossa kunnossa, että haluaa niitä itsekin kokeilla ja osalle ne tuovatkin avun.
Mutta kummassakin tilanteessa ihminen saa itse päättää itsestään (paitsi tietysti m1-lähetteellä) ja vakaa oma kanta ja asialliset perustelut riittävät. Lääkäri voi olla eri mieltä, mutta se ei oikeastaan ole potilaan ongelma.
Potilaan ongelma lääkkeiden syönnin suhteen on yleensä silloin, jos terapia edellyttää hoitomyönteisyyttää ja lääkkeiden popsimista. Silloin voi olla tilanne, että lääkkeitä on ikäänkuin pakko syödä, jos mielii saada terapiaa. Toisaalta jos vointi on suhteellisen ok ilman lääkkeitä, niin järkevän perheenjäsenen tai ystävän ottamisesta mukaan vastaanotolle, jossa lääkkeistä keskustellaan, saattaa olla hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mulla psykoosi loppui kun lopetin lääkkeet.
Psykoosi alkoi masennuslääkevieroituksessa pitkäaikaiskäytön jälkeen jota lääkittiin sitten kun puhkesi unettomuutta, ahdistusta. Kävin läpi litannian lääkkeitä olon pahentuessa kokoajan.
Ei oo sen lopetuksen jälkeen määrätty lääkkeitä koska uusia en kokeile huonojen kokemusten jälkeen. Ja olo ei koskaan ole ollut niin kurja kuin tuolloin niin riskiä en ottaisi enää että tää olo minkä olen saavuttanut heikkenisi tuolle tasolle tai tarvitsisi vieroitusoireita enää käydä läpi.
Nuorena sitä oli niin tyhmä että kokeili kaiken mitä lääkäri määräsi. Ei lääkärit tiedä kaikkea.
Lääkkeiden syönti ja lääkäriin meno on täysin vapaaehtoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
No mulla psykoosi loppui kun lopetin lääkkeet.
Psykoosi alkoi masennuslääkevieroituksessa pitkäaikaiskäytön jälkeen jota lääkittiin sitten kun puhkesi unettomuutta, ahdistusta. Kävin läpi litannian lääkkeitä olon pahentuessa kokoajan.
Ei oo sen lopetuksen jälkeen määrätty lääkkeitä koska uusia en kokeile huonojen kokemusten jälkeen. Ja olo ei koskaan ole ollut niin kurja kuin tuolloin niin riskiä en ottaisi enää että tää olo minkä olen saavuttanut heikkenisi tuolle tasolle tai tarvitsisi vieroitusoireita enää käydä läpi.
Nuorena sitä oli niin tyhmä että kokeili kaiken mitä lääkäri määräsi. Ei lääkärit tiedä kaikkea.
Olen huomannut että ihan somaattisella puolellakin asioidessa lääkärillä on yritetty määrätä sitä sun tätä lääkkeitä esim kipuun masennuslääkettä. Kärvistelin mielummin kivun kanssa kuin lähdin uudestaan masennuslääkkeisiin tietäen kuinka lääkeherkkä olen. Moni resepti on jäänyt ottamatta koska mielummin kärvistelen. Suhtaudun nykyään lääkkeisiin varovaisemmin. E-pillerit lopetin kun ne vaikutti mielialaan
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ainakin jos kyse on mielialalääkkeestä tai neuroleptistä unettomuuteen niin kannattaa valehdella. Muuten olet "hoitovastainen" tai muuten toivoton tapaus papereissa, eikä se tuputus ja kuulustelu lopu muuten.
Kannattaa ostaa ja jättää syömättä. Näin olen itse tehnyt.
Ja näin luoda mielikuvaa, että lääkkret joko toimivat tai eivät toimi.
Toisilla meistä on munaa olla rehellinen. Taitaa harmittaa, kun itsellä ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Psykiatristen sairaaloiden alasajo oli paha virhe. Nyt psykoottiset avohoitopotilaat asuvat omillaan, kieltäytyvät lääkkeistä ja ovat omasta harhaisesta mielestään "terveitä".
AP, ei niitä lääkkeitä turhaan määrätä. Mikset selvitä, mihin oireisiin ne ovat?
Etenkin mielialalääkkeitä nimenomaan määrätään turhaan. Lääkärit saa bonuksia ja lääketehtaat takoo rahaa. Miksi luulet, että Suomessa syödään eniten mielialalääkkeitä maailmassa? Siksi kun niitä määrätään aivan kaikkeen, unettomuuteen, masennukseen, työuupumukseen, vatsakipuihin ja päänsärkyyn jne. Sairasta touhua todellakin.
Tämäpä. Menin lääkäriin, kun olin lopulta ajanut itseni täysin piippuun töissä. Ilmoitin, että pää ei toimi, nukun kaiken mahdollisen ajan, enkä kykene suoriutumaan töistäni. Ehdotti minulle be
Hyvin näkyy se, miten mielipideasioita nämä ovat. Yhdellä on yksi mielipide ja toisella toinen.
Silti on ihmisiä, joiden pitäisi noudattaa juuri tietynlaista mielipidettä, jotta oikeudet ja edes laki toteutuisivat sellaisenaan. Mitään muuta ei haluta niin paljon kuin väittää, että tämä mielipide on ainoa oikea ja potilas on vain väärässä. Vaikka nimenomaan potilas tietää, mikä hänen toimintakykyään parantaa.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Suomessa on tosiaan sellainen tyyli, että potilasta pidetään jonain päätöstentekotajuamattomana (olipas hankala sana)
Valehtelu on typerää, mutta melkeimpä pakko, jotta saat hoitoa myös jatkossa. Riippumatta sairaudesta tai lääkkeistä.
Entäpä miten käy niissä tilanteissa, jos terveydenhuolto olettaa, että tiettyjä lääkkeitä käyttää, kun asiasta on kertonut terveydenhuoltoon ja sitten joutuukin yllättäen sairaalaan ja siellä aletaankin antamaan lääkelistalla olevia lääkkeitä. Yhtäkkiä aloitetun lääkkeenkin vaikutukset voi mahdollisesti yllättää, mikäli se/ne lääkkeet eivät olekaan sopivia potilaalle tai on ihan vaan lääkityksen alun ohimenevää haittaa. (Tai, jos lääkitys onkin sovitusti lopetettu, eikä siitä ole hoitava taho tehnyt asianmukaisia merkintöjä lääkkeen lopetukses
Ne anetaan väkisin jos niitä ei ota. Sulla kävi vain niin, ettei näin toimittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Minäkin kävin hakemassa määrätyt mielialalääkkeet ja sitten myin ne eteenpäin. En todellakaan halua syödä moista kaikki tunteet turruttavaa paskaa. Lääkärille tietenkin sanoin syöväni niitä.
Siis kelle myit eteenpäin? Jätin ostamani lääkkeet käyttämättä, mutta eipä tullut mieleenkään myydä niitä eteenpäin. Miten noita edes myydään eteenpäin? Mistä hommasit ostajan? Harjoitit laitonta katukauppaa?
Vierailija wrote:
No älä mene sinne lääkäriin, jos ei hoito kerran kelpaa. Kukaan ei pakota.
Hoitoa on myös mm. todistukset, muut lääkkeet, lausunnot. Jos yksi lääke ei kelpaa, niin vain pikkuinen lapsi valittaa että jos ei hoito kelpaa niin älä tule. Näitä on yllättävän paljon terveydenhuollossa töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ainakin jos kyse on mielialalääkkeestä tai neuroleptistä unettomuuteen niin kannattaa valehdella. Muuten olet "hoitovastainen" tai muuten toivoton tapaus papereissa, eikä se tuputus ja kuulustelu lopu muuten.
Myös ihan atarax voi auttaa riittävästi nukkumiseen ja ahdistukseen joillakin. Sehän on samalla myös toimiva lääke allergiaan ja ihon kutinaan. Jos on joku riittävän toimiva lääke olemassa niin oudompaahan olisi muita lääkkeitä lähteä kokeilemaan.
Totta. Mutta näille, joille allergialääkkeet auttaa ahdistukseen ja unettomuuteen, pitäisi kirjata asia kunnolla. Eikä olettaa että koska tälle passaa abtihistamiini, sen on passattava kaikille.
Nykyään homma menee niin että jos allergialääke ei auta unettomuuteen, se on hoitovastaisuutta. Vaikka kyseessä on sekä aivan eri vaivaan tarkoitettu lääke että eri tasoinen ongelma.
Muutenhan ahdistuslääkkeitä saisi allergiaan, koska ne voidaanvain vaihtaa päikseen, kun toisilla se niin menee.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
No älä mene sinne lääkäriin, jos ei hoito kerran kelpaa. Kukaan ei pakota.
Hoitoa on myös mm. todistukset, muut lääkkeet, lausunnot. Jos yksi lääke ei kelpaa, niin vain pikkuinen lapsi valittaa että jos ei hoito kelpaa niin älä tule. Näitä on yllättävän paljon terveydenhuollossa töissä.
Myös erilaiset terapiat on hoitoa ja niihin tarvitaan usein lääkärin lähete ellei halua maksaa koko lystiä omasta kukkarosta.
Ainoa hoito on lääkkeet joiden sivuvaikutukset saattavat olla vaikeampia kuin itse sairaus? Just.
En tajua, että miksi ihmeessä menit edes sinne lääkäriin, mikäli ei hoito/tarjottu apu kelpaa? Ei mikään lääkäri kirjoita loputtomasti niitä sairaslomalappuja.
Vierailija wrote:
En tajua, että miksi ihmeessä menit edes sinne lääkäriin, mikäli ei hoito/tarjottu apu kelpaa? Ei mikään lääkäri kirjoita loputtomasti niitä sairaslomalappuja.
Vielä ei ole sairasloman saamiseksi asetettu mitään vaatimuksia lääkekokeiluista.
Ap
Miksi te menette lääkäriin valittamaan vaivojanne ja sitten jätätte lääkkeet käyttämättä, joilla on tarkoitus parantaa tai edes helpottaa vaivojanne. No, kaikille ei jaeta kauhalla, joillekin ei edes lusikalla.
Ei mitään lääkkeitä ole pakko ottaa. Itse olen eläinkokeiden vastustaja, enkä siis käytä lainkaan länsimaisen lääketieteen palveluita, koska sen kehitys ja lääkekehitys perustuu eläinkokeilla. Eipä ole lapsuuden jälkeen kukaan yrittänyt lääkkeitä pakottaa syömään, ihan vapaasti olen ollut viimeiset 35 vuotta ilman. Työpaikkojen valinta niin, että ei tarvi mennä mihinkään työterveystarkastuksiin on sen sijaan vaatinut vähän vaivaa, mutta on sekin onnistunut.