Miksi mielenterveyden hoidossa ei panosteta diagnosointiin?
Olen seurannut sivusta hyvän tuttuni mielenterveyden hoitoa. Olemme paljon tekemisissä, ja olen ollut hyvin perillä hoidon etenemisen vaiheista.
Olen matkan varrella ihmetellyt jo moneen kertaan, että miten voi olla, että hoito etenee ilman, että asiakasta diagnosoidaan kunnolla missään vaiheessa. Ensimmäisillä käyntikerroilla on annettu "diagnoosiksi" hyvin yleisluontoisesti masennus - ahdistus. Ongelmista on toki kyselty, ja miten ne vaikuttavat elämään. Mutta tuota vuosia sitten ensimmäisellä käyntikerralla annettua yleisdiagnoosia ei ole vuosien varrella missään vaiheessa tarkennettu. Hoito on tosiaan jo edennyt useiden vuosien ajan.
Onko se todellakin ihan sama hoidetaanko masennusta, kaksisuuntaista, skitsofreniaa, persoonallisuushäiriötä, traumaa, jne? Minä kun olen ymmärtänyt, että ensinnäkin eri vaivoihin on eri lääkkeet, ja toiseksi eri terapiasuuntaukset toimivat paremmin eri vaivoihin. Olen myös ymmärtänyt, että jos hoidetaan väärää vaivaa, niin hoito voi olla jopa vahingollista.
Miksi diagnosointi ei ole mielenterveyden hoidossa oleellista?
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Tästähän on ollut puhetta, että jospa vain psykiatrit saisivat antaa diagnooseja. Mutta koska oireilevia ihmisiä on niin paljon ja psykiatreja vähän, ei se ole mahdollista.
Lisäksi olisi hyvä päästä psykiatriseen sairaalaan kunnolla seurattavaksi, mutta sekään ei nykyisin ole enää mahdollista. Kaikki johtuu rahasta.
Mutta on meillä aikamoinen pommi edessä jos ihmiset eivät saa hoitoa. Siinä poistuu paljon työikäisiä pois työmarkkinoilta, kalliiksi sekin tulee.
Varmaan parempi psykiatrin antaa se diagnoosi, eikä lääkärin. Olisi hyvä tosiaan, että panostavat ensin diagnoosin eteen, eikä helposti laiteta mieliala diagnooseja pysyväksi.
Mutta psykiatreistakin on moneksi mm. vääriä diagnooseja, kirjauksista. Yritä nyt siinä sitten pitää puoliasi. Onhan jotkut saanut hyviäkin kokemuksia, en sitä kiellä. Psykiatri voi näemmä kyllä korjata lääkärin diagnoosin tai poistaa, mitä terveysaseman lääkäri antanut. Voiko psykiatri antaa dg kuitenkin hyvin helposti diagnoosin perehtymättä potilaaseen..?
No mutta onko sekään normaalia, että on käynyt paykiatrilla useita kertoja puolen vuoden sisällö, ja viimeisien kahden kuukauden potilastiedoissa ei ole minkäänlaista diagnoosia? Siellä on vain mun lätinät ylhäällä, että potilas kertoi sitä ja tätä.
Vierailija kirjoitti:
No mutta onko sekään normaalia, että on käynyt paykiatrilla useita kertoja puolen vuoden sisällö, ja viimeisien kahden kuukauden potilastiedoissa ei ole minkäänlaista diagnoosia? Siellä on vain mun lätinät ylhäällä, että potilas kertoi sitä ja tätä.
Kieltämättä on kyllä outoa.
No ei diagnoosi sinällään mihinkään auta. Itselläni hoito pysyi samana ennen ja jälkeen yksityiskohtaisen diagnoosin saamista. Diagnoosista oli lähinnä se apu, että KELA:n terapiatukeen tarvittiin sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija wrote:
Kertokaa hyvät ihmiset miten pääsee ADHD tutkimuksiin? Olen saanut epävakaan diagnoosin, mutta en samaistu siihen. ADHD nettitesteissä saan isot lukemat ja mitä olen lukenut, se kuvaa enemmän mieltäni ja toimintaani.
Haet vaikka tk:sta lähetteen neuropsykiatrille. Se laittaa neuropsykologisiin tutkimuksiin.
No ei tasan laita. Aikuinen pääsee neuropsykologisiin tutkimuksiin vain maksamalla ne itse yksityisellä (muutama tonni).
Itse pääsin työterveyshuollon maksamana, onneksi.
voiko lääkäri tehdä niin, että antaa vain masennuslääkkeet kouraan ja lähettää kotiin?
Tästähän on ollut puhetta, että jospa vain psykiatrit saisivat antaa diagnooseja. Mutta koska oireilevia ihmisiä on niin paljon ja psykiatreja vähän, ei se ole mahdollista.
Lisäksi olisi hyvä päästä psykiatriseen sairaalaan kunnolla seurattavaksi, mutta sekään ei nykyisin ole enää mahdollista. Kaikki johtuu rahasta.
Mutta on meillä aikamoinen pommi edessä jos ihmiset eivät saa hoitoa. Siinä poistuu paljon työikäisiä pois työmarkkinoilta, kalliiksi sekin tulee.