Jaatko sijaintisi kumppanillesi?
Miesystäväni on muutamaan kertaan maininnut että hänen mielestä minun pitäisi jakaa jatkuva reaaliaikainen sijaintini hänelle, ja hänkin jakaisi omansa.
Meillä ei ole yhteisiä lapsia emmekä asu yhdessä, vaikka käytännössä olemmekin jatkuvasti jomman kumman luona ja yhdessä.
Mielestäni meillä on hyvä suhde, eikä ole ollut pettämisdraamaa yms. En ihan ymmärrä miksi minun pitäisi jakaa sijaintini vaikka toisaalta en myöskään osaa antaa hänelle tarpeeksi hyvää syytä miksen tekisi kuten hän toivoo.
Onko tämmönen ihan yleistä nykyään?
Kommentit (192)
Vierailija wrote:
Olethan tarkistanut, että vakuutukset ovat voimassa! Yritysauton vakuutusehdoissa voi olla ehto, jonka mukaan vakuutus on voimassa ainoastaan yrityksen palkatun työntekijän kuljettaessa autoa.
Kommenttini oli 153:lle tarkoitettu, mutta lainaus ei toiminutkaan.
Vierailija wrote:
Minulle on täysin omituinen ajatus, että joku yhdistää automaattisesti sijaintitietojen jakamisen mustasukkaisuuteen. Tai että olisi outoa käyttää toisen puhelinta.
Ehkä me vanhempi sukupolvi suhtaudumme tosiaan puhelimeen vain puhelimena eikä jonain kyttäysvälineenä. Meistä kumpikin tarttuu tarvittaessa siihen puhelimeen, joka on näkösällä, meillä on iso talo eikä puhelin kulje koko ajan mukana huoneesta toiseen tai ulos puutarhaan.Meistä kumpikin pääsee tarvittaessa myös toisen sähköpostiin ja mies minun FB-sivuilleni, hänellä itsellään ei sellaista ole. Elämme yhteistä elämää eikä meillä ole mitään salattavaa. Kumpikaan ei ole mustasukkainen ja voimme käydä ulkona ilman puolisoa, matkustaa ilman puolisoa jne. Ei miehellä ole mitään sitä vastaan, että nytkin olen yksin viikon lomalla ja sama toimii toisinpäin. Tosin miehelläni on paljon vähemmän tarvetta omaan aikaan kuin minulla, joskus jopa oikein kehoitan
Tietäväthänystäväsi, että miehelläsi on pääsy kaikkeen siihen, mitä he jakavat kanssasi?
Katson itsekin kuuluvani vanhempaan sukupolveen ja juuri siksi minulle on itsestäänselvää, että parisuhteessa on kaksi erillistä yksilöä, joilla on myös omat elämänsä, omat menonsa, omat ystävänsä, omat sukulaisensa ja jopa omat salaisuutensa (enkä nyt tarkoita pettämistä vaan esimerkiksi sitä, että ystävä on kertonut jotain, mitä ei halua kenenkään muun tietävän). Meillä on erilliset laitteet, joita ei käytetä ristiin. Toisen puhelimeen ei vastata eikä edes avata kantta katsoakseen kuka soittaa, ellei toinen sitä pyydä. Ei puhettakaan, että menisimme toistemme sähköposteihin, some-tileille tai pankkitilille. Emme avaa toisillemme tullutta postia. Jos toinen on reissussa ja pyytää avaamaan, se on eri asia. Emme tutki toistemme taskuja, emme mene toistemme laatikoille, laukuille tai lompakoille. Matkustelemme yhdessä ja erikseen, tapaamme omia ystäviämme yleensä erikseen, samoin mies tapaa sukulaisiin useimmiten yksin. Omat jäljellä olevat sukulaiseni asuvat satojen kilometrien päässä, joten itse tapaan heitä harvakseen.
En voisi elää symbioosisuhteessa, missä ei saa olla mitään omaa.
Vierailija wrote:
Olethan tarkistanut, että vakuutukset ovat voimassa! Yritysauton vakuutusehdoissa voi olla ehto, jonka mukaan vakuutus on voimassa ainoastaan yrityksen palkatun työntekijän kuljettaessa autoa.
Kyllä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Näin meilläkin. Tsekkaan aina, milloin voin laittaa perunat tms. kypsymään
Puoliso syököön kylmänä/mikrotettuna jos ei tule silloin kun on sanonut tulevansa tai ilmoittanut ajoissa muutoksesta. Mulla voi olla muutakin menoa ruuan laiton jälkeen, joten pysyn aiemmin sovitussa aikataulussa.
Niin, joillakin se elämä on niin helppoa ja aikataulutettua koti-työpaikka-kauppa-koti raamien sisään, että on vaikea ymmärtää muiden elämää, joka saattaa olla hyvinkin liikkuvaa ja jossa työ vaatii muutakin kuin 8-16 paikallaoloa.
Meillä on liikkuvaa elämää, mutta ei se sitä estä, että päivällinen on 20.30 ellei toisin sovita. Jos puoliso ei ole siihen mennessä kotona, niin minä syön joka tapauksessa. Ja jos hänelle on tärkeää, että syödään
No voi hyvänen aika, se nyt vaan oli yksi esimerkki, mihin sitä voi käyttää. Et kai sinä niin tyhmä ole, että luulet jonkun sitä päivittäin siihen käyttävän :D!?
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
"Katsoa toisen puhelimesta jonkun numeroa? Soittaa toisen puhelimella? Ensin katsoa omasta puhelimesta oman tuttavan numero ja sitten soittaa sille puolison puhelimesta?
Ei minun puolisoni puhelimessa ole minun sukulaisteni tai ystävieni numeroita, tai päinvastoin. Kuulostaa tosi kummalliselta."
No musta kuulostaa tosi kummalliselta, jos ei puolisolla ole esimerkiksi appinvanhempiensa numeroa 😳 Kyllä meillä vaan on. Hänellä on kaikkien niiden sukulaisteni numerot joiden kanssa olen/ollaan tekemisissä, samoin mulla hänen sukulaistensa. Juuri mies sai iäkkään tätinsä numeron jota hällä ei aiemmin ollut niin laittoi sen suoraan myös mun puhelimeen, koska minäkin voin tädille soittaa. Samoin monen kaverini numerot on myös miehellä ja toisinpäin, koska niitä on joskus tarvittu ja siten tallennettu.
Ja kyllä, jos mulla on vaikka akku lopuillaan tai puhelin on jossain muualla kuin minä,
Nämä lainaukset tuntuvat menevän mitä sattuu, mutta kommenttini on hänelle, joka kirjoitti, ettei kumppanin sukulaisten numeroa tarvitse olla puhelimessa.
Tässä tulee ilmi suomalaisten sisäänpäin kääntyneisyys ja se, ettei tosista juuri tarvitse välittää.
Minulla on ihan luonnollista soittaa aina joskus puolison sisaruksille, heidän puolisoilleen, puolison serkuille, samoin oman sisareni lapsille, omien lasteni puolisoille jne. Ilmankos meillä onkin aina niin hauskaa laajemman suvun tapaamisissa.
Vierailija wrote:
Näin meilläkin. Tsekkaan aina, milloin voin laittaa perunat tms. kypsymään
Mitä hemmettiä? Sun pitää tsekata sovelluksesta milloin mies tulee kotiin eikä mies voi soittaa, että olen 20 minuutin päästä siellä? Toisekseen uskallatko syödä edes yksin silloin, kun nälkä tulee vaan pitää odottaa miehen kotiin tuloa?
"Minulla on ihan luonnollista soittaa aina joskus puolison sisaruksille, heidän puolisoilleen, puolison serkuille, samoin oman sisareni lapsille, omien lasteni puolisoille jne. Ilmankos meillä onkin aina niin hauskaa laajemman suvun tapaamisissa."
No kiva, että on luonnollista. Minä en tykkää käyttää vähäistä vapaa-aikaani puhelimessa ja vaikka puolison sukulaiset ovat ihan ok, niin eivät he minun ystäviäni ole. He ovat ihmisiä, jotka tulivat tämän parisuhteen mukana.
Omien ystävieni kanssa käytän viestittelyä ja tapaamisia (yleensä töiden jälkeen kaupungilla).
Välitän toisista todella paljon, välittäminen ja toisten hyväksi toimiminen kuuluu työhöni. Koska se on työtäni, teen vain vähän vapaaehtoistyötä, mutta teen kuitenkin. Olen oikein hyvilläni, ettei kukaan puolison sukulaisistakaan koe tarvetta "välittää minusta" alkamalla soitella minulle, koska se olisi kiusallista. Toivottavasti sinun puhelusi ovat niiden vastaanottajille toivottuja.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
"Katsoa toisen puhelimesta jonkun numeroa? Soittaa toisen puhelimella? Ensin katsoa omasta puhelimesta oman tuttavan numero ja sitten soittaa sille puolison puhelimesta?
Ei minun puolisoni puhelimessa ole minun sukulaisteni tai ystävieni numeroita, tai päinvastoin. Kuulostaa tosi kummalliselta."
No musta kuulostaa tosi kummalliselta, jos ei puolisolla ole esimerkiksi appinvanhempiensa numeroa 😳 Kyllä meillä vaan on. Hänellä on kaikkien niiden sukulaisteni numerot joiden kanssa olen/ollaan tekemisissä, samoin mulla hänen sukulaistensa. Juuri mies sai iäkkään tätinsä numeron jota hällä ei aiemmin ollut niin laittoi sen suoraan myös mun puhelimeen, koska minäkin voin tädille soittaa. Samoin monen kaverini numerot on myös miehellä ja toisinpäin, koska niitä on joskus tarvittu ja siten tallennettu.
Ja kyllä, jos mulla on vaikka akku lopui
Argh. Oletkohan veljeni vaimon äiti? Kukaan ei halua että se soittaa mutta aina soittelee kuitenkin. Jaarittelee niitä näitä pitkät pätkät ja uhri yrittää sitten väännellä itseään irti puhelusta milloin milläkin tekosyyllä.
Miksi ihmeessä pitää soitella jollekin sisaruksen puolisolle tai vastaavalle?
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Minulle on täysin omituinen ajatus, että joku yhdistää automaattisesti sijaintitietojen jakamisen mustasukkaisuuteen. Tai että olisi outoa käyttää toisen puhelinta.
Ehkä me vanhempi sukupolvi suhtaudumme tosiaan puhelimeen vain puhelimena eikä jonain kyttäysvälineenä. Meistä kumpikin tarttuu tarvittaessa siihen puhelimeen, joka on näkösällä, meillä on iso talo eikä puhelin kulje koko ajan mukana huoneesta toiseen tai ulos puutarhaan.Meistä kumpikin pääsee tarvittaessa myös toisen sähköpostiin ja mies minun FB-sivuilleni, hänellä itsellään ei sellaista ole. Elämme yhteistä elämää eikä meillä ole mitään salattavaa. Kumpikaan ei ole mustasukkainen ja voimme käydä ulkona ilman puolisoa, matkustaa ilman puolisoa jne. Ei miehellä ole mitään sitä vastaan, että nytkin olen yksin viikon lomalla ja sama toimii toisinpäin. Tosin miehelläni on paljon vähemmän tarvetta omaan
Tietävät kyllä. Ja suurinpiirtein kaikilla ystävilläni oma mies on se paras ystävä ja hyvä näin. Eikä ole kyse siitä, etteikö saisi olla mitään omaa. Molemmilla on mm. omat harrastukset. En tunne mitään tarvetta jakaa jotain ihme salaisuuksia, joita mieheni ei saisi tietää, ystävilleni.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Näin meilläkin. Tsekkaan aina, milloin voin laittaa perunat tms. kypsymään
Mitä hemmettiä? Sun pitää tsekata sovelluksesta milloin mies tulee kotiin eikä mies voi soittaa, että olen 20 minuutin päästä siellä? Toisekseen uskallatko syödä edes yksin silloin, kun nälkä tulee vaan pitää odottaa miehen kotiin tuloa?
Ei jaksa enää edes vastata näihin ää-ääliömäisiin kärjistyksiin.
Vierailija wrote:
"Minulla on ihan luonnollista soittaa aina joskus puolison sisaruksille, heidän puolisoilleen, puolison serkuille, samoin oman sisareni lapsille, omien lasteni puolisoille jne. Ilmankos meillä onkin aina niin hauskaa laajemman suvun tapaamisissa."
No kiva, että on luonnollista. Minä en tykkää käyttää vähäistä vapaa-aikaani puhelimessa ja vaikka puolison sukulaiset ovat ihan ok, niin eivät he minun ystäviäni ole. He ovat ihmisiä, jotka tulivat tämän parisuhteen mukana.
Omien ystävieni kanssa käytän viestittelyä ja tapaamisia (yleensä töiden jälkeen kaupungilla).
Välitän toisista todella paljon, välittäminen ja toisten hyväksi toimiminen kuuluu työhöni. Koska se on työtäni, teen vain vähän vapaaehtoistyötä, mutta teen kuitenkin. Olen oikein hyvilläni, ettei kukaan puolison sukulaisistakaan koe tarvetta "välittää minusta" alkamalla soitella minulle, koska se olisi kiusallista. Toivottavasti sinun puhelusi ovat niid
Oletan niin, koska hekin soittelevat minulle. Jopa enemmän kuin miehelleni.
On outoa. Meillä riittää että kertoo minne on menossa. Jos on asiaa niin voi soittaa. Miten muka sijainnin jatkuva seuraaminen lisää turvallisuutta? Eihän tilannetta näe kännykästä, vai ehtiikö siinä muka toinen tulla apuun, jos puukotetaan toisella puolen kaupunkia? Ja miten se ilmenee pelkällä sijaintitiedolla?
Siis tän on pakko olla trolli?!?!? Onhan? Miksi ihmeessä sijaintitietoaan pitäisi jakaa kenellekään. Parisuhteessa on kyllä isoja ongelmia jos tuollaisen tarvitsee.
Vierailija wrote:
Meillä on ollut jo vuosia app joka näyttää molempien sijainnin. Helpottaa arkielämää monessa kohtaa. Meillä on tavallinen tasapainoinen suhde, ei mustasukkaisuutta tms.
Näen tuon myös turvallisuusasiana. Liikumme paljon koiran kanssa metsässä, ja tuntuu ihan kivalta että joku näkee missä menen, jos jotain vaikka sattuu. Lisäksi molemmilla jonkun verran työreissuja, jolloin on kiva tsekata missä kohtaa toinen on tulossa kotiin. Osaa laittaa iltapalan tulille tms :)
Sairasta, todella sairasta.
Käyn usein lenkillä ja kaupassa ilman kännykkää . Jos ajelen vaikka mökille , laitan perillä viestin että turvallisesti perillä .
En ymmärrä. Miksi ihmeessä kukaan tuollaiseen suostuu? Henkistä väkivaltaa. Kenenkään ei tarvitse tietää toisen sijaintia vain sen takia että arki olisi helpompaa. Älkää olko naurettavia. Kuuntelin joskus ihmeissäni kun ystäväni sanoi, ettei voi tulla mihinkään, mihin mies ei voi tulla mukaan. Miten ihmeessä muuten fiksu nainen suostuu tuollaiseen kohteluun?
Oikeasti: jos teille sattuu metsälenkeillä tai vaelluksilla jotain niin sitä varten on 112-sovellus!
Vierailija wrote:
Mulla nousee inhotus aina, jos kumppani aloittaa puhelun sanoilla, missä olet.
Johtunee osittain kyllä siitä, että olen ollut muutaman vuoden suhteessa hyvin mustasukkaisen ja kontrolloivan henkilön kanssa.
Mä vastaisin tuohon, että ei kuulu sulle.
Ihan sairasta menoa, jos pitää tietää toisen sijainti jollain sovelluksella.
Ei ne perustelut ole ollenkaan naurettavia. Sen sijaan SINÄ olet naurettava, kun et ymmärrä toisten tapoja, koska ne ovat erilaisia kuin sinulla. Minä en suostuisi hetkeäkään elämään sinunlaisesi ihmisen kanssa, eikä sun tarvitse elää meidän parisuhteen tavoilla. Sun mielipiteet muiden parisuhteista on ihan turhanpäiväisiä.