Maaseudun elinvoimaisuus ideointia?

Joku luonnon hyvinvointiin keskittyvä yritys. 

Kuuntelin erään proffan luennon ja aika on ajanut ohi kulutusyhteiskunnan.  

Minäkin olen miettinyt tuota asiaa millainen yritys menestyisi maaseudulla. Miten olisi herkkusienien viljely hallissa ja pakkaus??

Vierailija wrote:

Kuuntelin erään proffan luennon ja aika on ajanut ohi kulutusyhteiskunnan.  

Varmaan niin sanoi proffa ja lähti varaamaan lentoa Balille...

Vierailija wrote:

Minäkin olen miettinyt tuota asiaa millainen yritys menestyisi maaseudulla. Miten olisi herkkusienien viljely hallissa ja pakkaus??

Pointtihan näissä on aina se, saatko tuotteen markkinoille kilpailukykyisillä kustannuksilla. Herkkusienet on pulkkituote, eli lopulta hinta ratkaisee, ei se, onko tuotanto maaseudulla. 

Yks takuuvarma menestysresepti,rähjäinen baari ja halpa keskikalja.Menestysresepti pätee kyllä kaikkialla.

Hoivapalvelut alueen vanhuksille, joka pitäisi sisällään muutakin kuin rutiininomaiset avustamiset. Perhepäivähoito lapsille?



Vientiyritykset vaativat myös valmiutta vastata suurempiin kapasiteetteihin kuin mitä Suomen markkinoilla, joten mieluummin konsultointia jo olemassa oleville yrityksille ja miten varautua laajempaan kysyntään. 



Jos alueella on jo yrityksiä ja palveluja niiden koostaminen samaan portaaliin sekä markkinointia alueen palvelujen käyttämiseksi. Usein iso ongelma on se, että jokainen pipertää omaa markkinointiaan pienin äänin kun sen saisi koko kylän voimalla yhteisellä hankkeella näkyvämmäksi.







 

Ap:n avauksessa on taas sekaisin maaseutu vs pk- seutu. Suomessa on muutakin kuin pääkaupunkiseutu ja maaseutu  eli koko joukko eri kokoisia kaupunkeja.

Ja tiedoksi, että pk- seudun ulkopuolelta löytyy kyllä työpaikkoja  ja myös vientiyrityksiä.

Olen miettinyt tänä syksynä mitä mahdollisuuksia olisi sienestyksessä. Toki syksyt ovat erilaisia, tänä syksynä on ollut todella hyvin sieniä metsässä. Itä-Suomessa kiertää sieniauto, joka ilmeisesti vie ulkomaille sieniä. Olisko sienistä korvaamaan osa lihansyönnistä? En kylläkään vastusta lihansyöntiä.

Vierailija wrote:

Hoivapalvelut alueen vanhuksille, joka pitäisi sisällään muutakin kuin rutiininomaiset avustamiset. Perhepäivähoito lapsille?



Vientiyritykset vaativat myös valmiutta vastata suurempiin kapasiteetteihin kuin mitä Suomen markkinoilla, joten mieluummin konsultointia jo olemassa oleville yrityksille ja miten varautua laajempaan kysyntään. 



Jos alueella on jo yrityksiä ja palveluja niiden koostaminen samaan portaaliin sekä markkinointia alueen palvelujen käyttämiseksi. Usein iso ongelma on se, että jokainen pipertää omaa markkinointiaan pienin äänin kun sen saisi koko kylän voimalla yhteisellä hankkeella näkyvämmäksi.







Ihan kun joku olisi palannut 2000- luvun alkuun, jolloin ESR rahoituksella tehtiin portaaleja. Kuvittelin, että kaikki tietää, miten niille kävi 

Vierailija wrote:

Yks takuuvarma menestysresepti,rähjäinen baari ja halpa keskikalja.Menestysresepti pätee kyllä kaikkialla.

Eiköhän kaikista kylistä jo se baari löydy, jos se vain vähänkin pärjää. 

Pääkaupunkiseudulla on työpaikkoja juuri siksi kun täällä on paljon asiakkaita ja hyvät kulkuyhteydet. Maaseudulla on paljon vanhuksia ja he eivät tunnetusti osta mitään. Terveyspalvelutkin haluavat ilmaiseksi. Maaseudulla ei ole mitään kiinnostavaa. Metsään pääsee Helsingissäkin.

Jokainen ei voi olla yrittäjä. Mutta toisaalta sellainen yksinyrittäjyys voinee toimia ja on toiminutkin ja nimenomaan maalla , missä jokainen yrittäjä tarvitsee jotakuta toista yrittäjää ja näin työllistävät toinen toistaan, ilman että työnantajan kulut palkata nousee kynnyskysymykseksi, koska ei tarvita palkallisia. Toisaalta siinä piilee myös juuri ongelma: työllistetään toisia pienyrittäjiä, mutta ei yksityisiä kotitalouksia ja isompia kokonaisuuksia, jotka kasvattavat kunnan kassaa tuodessaan lisää työikäisiä. 

T. Maalainen 

Vientiyritykset. Pienyritykset kotimaan ja paikallisiin tarpeisiin. Ja sitten kaikenlaiset kotiintuotavat ja avustavat tehtävät ja palvelut, myös työikäisten, ikääntyvien ja vanhusten palvelut. Kotisiivous ammattitaitoisten ja työstään innostuneiden hoitamana, lumityöt, pienet ja isot remontit, kaikki luotettavien ja "modernien" eli koulutettujen ja nykyvaatimukset osaavien suorittamina. Yritysmuoto ja talousosaaminen ratkaisevat paljon, samoin alueen laajuus: työntekijöiden määrän, sijaistamisen, liikkumisen ja auton tai autojen määrän ja tarpeen jne. Kaikki tahtovat varmoja, turvallisia, säännöllisiä ja varsinkin luotettavia palveluita jotka jatkuvat vaikka vuosikymmeniä, ei näitä lyhytaikaisia harjoitteluja ja kokeiluita ei-ammattilaisten kanssa. Kun alunperinkin lähdetään liikkeille näistä ammatillisuuden vaatimuksista, eiköhän asiakkaitakin löydy riittävästi. Vanhusten hoivassakin on monta astetta, kotipalvelut, pienryhmähoito ja ns. vanhusten perhepäivähoito osa-aikaisesti tai ympärivuorokauden jne.

palautetaan 85% Suomesta luonnontilaiseksi aarniometsäksi, soiksi ja niityiksi. Tämän jälkeen se on uniikki paikka maailmassa.

Parasta käyttöä maaseudulle.

Liikennevälineeksi ainoastaan ekologisesti operoivia ilmalaivoja joilla erämaaseudulle voi matkustaa valikoituihin kohteisiin.

Vierailija wrote:

Vientiyritykset. Pienyritykset kotimaan ja paikallisiin tarpeisiin. Ja sitten kaikenlaiset kotiintuotavat ja avustavat tehtävät ja palvelut, myös työikäisten, ikääntyvien ja vanhusten palvelut. Kotisiivous ammattitaitoisten ja työstään innostuneiden hoitamana, lumityöt, pienet ja isot remontit, kaikki luotettavien ja "modernien" eli koulutettujen ja nykyvaatimukset osaavien suorittamina. Yritysmuoto ja talousosaaminen ratkaisevat paljon, samoin alueen laajuus: työntekijöiden määrän, sijaistamisen, liikkumisen ja auton tai autojen määrän ja tarpeen jne. Kaikki tahtovat varmoja, turvallisia, säännöllisiä ja varsinkin luotettavia palveluita jotka jatkuvat vaikka vuosikymmeniä, ei näitä lyhytaikaisia harjoitteluja ja kokeiluita ei-ammattilaisten kanssa. Kun alunperinkin lähdetään liikkeille näistä ammatillisuuden vaatimuksista, eiköhän asiakkaitakin löydy riittävästi. Vanhusten hoivassakin on monta astetta, kotipalvelut, pienryhmähoito ja ns. vanhust

Periaatteessa ihan hyviä ideoita. Kuitenkin sinne maaseudulle pitäisi ensin saada niitä hyvätuloisia ihmisiä, jotka haluaisivat käyttää mainitsemiasi palveluita. Ei kannata perustaa siivousyritystä, jos sulla on vain yksi asiakas joka kolmas päivä. Vanhusten ja muiden iäkkäiden kohdalla edelleenkin on ongelmana raha. Vanhus itse ei halua maksaa palvelusta ja hyvinvointialueetkin joutuvat nyt pistämään kukkaronnyörit tiukalle. Erilaisille palveluille on kysyntää sitten, kun alueella asuu riittävän paljon ihmisiä, jotka mieluummin teettävät arkiset hommat kalliisti ammattilaisilla kuin tekevät itse. Suomessa itse tekeminen (koska se tulee halvemmaksi) on edelleen jonkinlainen kunnia-asia ja nuorilla, jotka ehkä haluaisivatkin käyttää erilaisia palveluita, ei ole varaa käyttää niitä. Ja kuten olen monesti ennekin kirjoittanut, homma ei toimi niin, että mäpesen sun pyykit ja sä laitat mulle ruokaa. Silloin on järkevämpää, että kumpikin pesee itse omat pyykkinsä ja laittavat omat ruokansa. Hyvätuloisten etätyöläisten houkutteleminen olisi järkevää, mutta palveluita ei oikein voi ruveta tarjoamaan ennenkuin on tarpeeksi maksavia asiakkaita. 



Jos jotain nyt ehkä voisi tehdä on se, että pienillä paikkakunnilla arvonlisävero olisi pienempi. Nythän se on melkein neljännes asiakkaan maksamasta hinnasta. Kotitalousvähennyskään ei välttämättä riitä kompensoimaan kuluja siten, että itse tekemisen sijasta haluttaisiin maksaa jollekin toiselle.

Parasta olisi, jos maaseudulle EI muutettaisi heti odottaen, että työpaikka on valmiina ja palvelut sekä kulutusmahdollisuudet ovat samalla tasolla kuin kaupungissa.

Minusta maaseudulle muuttamisessa pitäisi muuttajilla olla "maaseudulla elämisen ajokortti", eli asenne, joka lähtisi liikkeelle omien menojen sopeuttamisesta väistämättä pieneneviin tuloihin. Tähän rinnalle voisi tulla osittaiseen omavaraisuuteen pyrkiminen (kukaan ei 100% omavaraisuuteen ole koskaan päässyt, eikä tule pääsemään). Ylipäätään eläminen siten, että vähäkin raha riittää mahdollisimman pitkälle ja mahdollisimman järkevästi.

Tähän samaan elämäntapaan kuuluu myös osana rahan ottaminen sieltä, mistä sitä järkevästi tulee - eli pienistä puroista. Juuri tästä syystä saaristolaiset ovat olleet ja ovat edelleen sitkeitä, yritteliäitä ja ennen kaikkea kekseliäitä. Saariston asukas ei ole voinut nojata säännöllisiin tuloihin maasta, metsästä tai pellosta, vaan aina epävarmoihin ja useasta lähteestä syntyviin pikku tulovirtoihin. Sekä liikkuvuuteen - elanto ei aina löydy kotikylästä, vaan sitä täytyy käydä reissun päältä hakemassa. Tähän aktiiviseen ja kekseliääseen elämäntapaan yhdistynyt terve säästeliäisyys on tuottanut kestävän lopputuloksen. 

Samaa elämänasennetta voisi toivoa myös syvällä mantereella asuville.

Pienten tulonlähteiden keksiminen eri puolilta, jatkuva valmius tienestiin tarttumiseen (sisältäen myös satunnaiset reissutyöt ja liikkuvuuden), sekä ennen kaikkea säästeliään ja sopeutuvan elämänasenteen avulla pääsee pitkälle.

Itse olen maalla asunut puolet elämästäni, ja todennut, että jos ymmärtää, jaksaa ja osaa tarttua tilaisuuksiin lähipiirissä ja ennen kaikkea lähteä oikeaan aikaan reissun päälle - aina takaisin kotikylään palaten - menestyy ja pärjää vaikka kiven kolossa.

Vanhusten kotipalvelua ajattelin ehdottaa, mutta Safkaa ja shamanismia kyllä perusteli hyvin, miksei se kannata.

Suomesta kannattaisi suurimmalta osin tehdä yksi iso ja yhtenäinen luonnonpuisto. Tosin sanoen kaikki ihmisen rakentama infra tulisi poistaa Tampereen pohjoispuolelta, ja Helsingissä Kalasataman itäpuolelta. Suomeen voisi jäädä pieni Helsinki-Turku-Tampere ydinkolmio jonka ulkopuolella olisi ainoastaan villiä erämaata.

Kaikki ei tietenkään tapahtuisi hetkessä mutta raivaushankkeita voisi aloittaa jo nyt.

Luonnontilaisena erämaana Suomi olisi todella uniikkia ja parhaimmillaan.