18 kk aikana kahdeksan (8!) tuttua lapsiperhettä on muuttanut pois Helsingistâ!
Helsingin keskustasta ja Töölöstä on muutettu mm Kirkkonummelle, Nurmijärvelle, Espooseen, Vihtiin, Lahteen, Hämeenlinnaan ja Raaseporiin.
Kolme perhettä suunnittelee muuttoa, yksi Tampereelle. Kaikki ovat tuttuja lasten töistä, lasten koulusta, päiväkodista ja omista harrastuksista.
Tämä alkaa olla jo ihan joukkopako!
Kommentit (494)
Kommentteja täällä käytyihin keskusteluihin:
- Tutkimusten mukaan kaupungissa asuvalla on suuremmat päästöt kuin maalla asuvalla. Tämä johtuu siitä, että kaupunkilaiset kuluttavat enemmän tavaroita ja palveluita sekä matkustavat enemmän. Se taas voi johtua siitä, että kaupungeissa asuu koulutetumpia ja sen myötä yleensä varakkaampia ihmisiä. Mitä rikkaampi ihminen on, sitä suuremmat päästöt hän yleensä tuottaa.
- Olen asunut yli kymmenen vuotta Kampissa ja Ullanlinnassa Helsingissä, enkä ole ikinä kokenut näitä seutuja rauhattomiksi. Muutoin arkena liikun juuri kantakaupungissa ja joskus kauempana Helsingissä, enkä ole kokenut myöskään mitään rauhattomuutta. En tiedä, missä nämä jengit ovat. Se, että nään ulkomaalaisen näköisen ihmisen, en pelästy.
- Se, miksi minä muuttaisin täältä pois on se, että täältä ei ole varaa ostaa perheasuntoa ja uskoisin sen olevan yleensäkin syy muuttaa kauemmas. Samoin vanhempani muuttivat samoilta seuduilta kehyskuntaan, kun olin pieni.
- Minulla ei ole vielä lapsia, mutta en näe mitään syytä, miksi lapsia ei voisi täällä kasvattaa. Koulu ja päiväkoti on ihan vieressä ja kaikenlaista kulttuuritekemistä ja harrastuksia tarjolla. Ainoastaan se vaihe, kun voisi lapsen laittaa yksin pihalle leikkimään, eikä itse tarvitsisi lähteä mukaan, voisi olla se, joka täältä puuttuu. Se kausi on vain lyhyt. Sitten kun lapsi on vähän vanhempi, niin häntä ei tarvitse kuskata minnekään, vaan hän voi itse vapaasti liikkua kavereille ja harrastuksiin. Maaseudulla se voisi olla mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihreiden unelma on että kaikki muuttavat Helsinkiin/pk- seudulle. Minulla on toisenlainen unelma: vapaus, luonnonläheisyys, rauha, lintujen laulu, puhdas ilma, pelottomuus,. . .
Ihan samalla tavalla utopia tuo on.
Kuinka niin?
Moni kaupungissa asuvahan hakee tuota vapaa-ajan asunnolta tai mummulasta kun työt pakottavat vielä toistaiseksi viettämään arkiviikot kaupungissa.
Kyllä minun mökilläni laulaa linnut, luonto on lähellä, enkä mitään siellä osaa pelätäkään. En tosin kotonakaan joka on metsän laidassa, hiihtoladun ja pururadan vieressä, 300 metrin päässä keskisuuresta koulusta, 2 kilometrin terveyskeskuksesta ja kaupasta, sekä 8 kilometrin päässä keskisuuren kaupungin palveluista. Linnut laulaa täälläkin :)
Maaseutu on idyli jos sen sellaisen haluaa nähdä. Kyllä minäkin kuuntelen mökillä mielelläni lintujen laulua silloin kun on kesä, lämmintä ja valoisat illat. Mutta joku marraskuinen ilta jolloin on pilkkopimeää eikä yhtään lintua missään on hieman eri asia. Silloin olen paljon mielummin kaupungissa.
Haluaa, vai näkee?
Marraskuussa laitan mökillä saunan lämpiämään ja ulkoroihuja sekä paristokäyttöisiä LEDejä valaisemaan ja uunipuuron takkaan saunan ajaksi hautumaan ja lähden lenkille rauhalliselle kylätielle otsalampun valossa. Illat kuunnellaan puolison kanssa musiikkia, pelataan korttia, istutaan nuotiolla ja.. miten ne lappilaiset sanookaan; vähemmän kalastellaan ;)
Lumen tultua saatan ajella n 6 kilometrin päähän ladulle, tehdä avannon, laskea verkot, kelkkailla jäällä, lumikenkäillä.. Linnustuskausi alkaa päättymään tuossa marraskuulla, joten viikonloppuaamuisin voi nukkua pitkään hiljaisuudessa. Ystävien ja salini lisäksi en kaipaa kaupungista mitään ja nyt kun työt sen sallii, etäilen mökiltä mahd paljon. Minun idylli ei välttämättä sinulle sitä ole ja se on ihan fine.
Sitä tuossa yritin sanoa. Idyli on siellä mihin sen itselleen haluaa tehdä. Eli nähdä asiossa ne hyvät puolet ja unohtaa huonot. Se sijaitsee jokaisella eri paikassa ja syntyy eri asioista.
Jaa. En itse ole ajatellut, että joku haluaa kiihkeästi asua Helsingissä koska HALUAA nähdä sen itselleen ihanteellisena asuinpaikkana. Olen ajatellut, että NÄKEE sen itselleen ihanteellisena asuinpaikkana, mutta nyt ymmärrän, että olen ehkä ollut kuitenkin väärässä. Ehkä Helsingissä eläminen on sitten enemmänkin sellaisen elämän toteuttamista mistä HALUAISI pitää kuin sellaista mistä todella pitää.
En yleensäkään ymmärrä, miksi elämässä pitäisi "unohtaa" huonot puolet. Elämähän on yksi iso kompromissi, kuten ehkä kirjoituksestani poimitkin, kaipaan mökillä ystäviä ja salia ja katuvalot olen keksinyt korvata otsalampulla jne.
Tartut nyt semanttisiin lillukanvasriin ja ymmärrät minut tahallasi väärin. Varmasti ymmärsit mitä tarkoitin.
Ymmärrän mistä ajatuksesi kumpuaa. Se on vähän samanlainen ajatusmalli kuin miehillä on tyypillisesti kun he ovat päätyneet ostamaan merkin x tai y henkilöauton. Sama tulee mieleen kun seuraa kannattajien ja vastustajien keskustelua entisistä tai nykyisistä poliitikoista tai ihan vaikka idoleista, kuten joku Sillanpää. Ihminen yleisesti kokee tarvetta perustella ulospäin valintojaan, jostain ihmeen syystä. Kun on tehty valinta, ei HALUTA nähdä siihen liittyviä huonoja puolia, vaikka melkein kaikessa saavuttaa jotain hyvää ja samalla myös jotain huonoa.
Keskustelussa huomaan, että maalla asuva voi kertoa mitä on jäänyt asuinpaikassaan kaipaamaan, ja kuinka on korvannut puuttuvia asioita. Helsingin keskustassa asuva ei jostain syystä pysty [tällä palstalla] myöntämään, että katujen rauhattomuus on lisääntynyt, kustannukset kasvaneet tolkuttomasti, lähipalvelut heikentyneet ja mm siivottomuus lisääntynyt. Vietän aikaani sen verran paljon siskollani tähtitorninmäen lähistöllä, että tuon kaiken ihan omin silmin olen nähnyt siitä vuodesta 2011 kun hän alueelle muutti, sen lisäksi että sisko itse päivittelee asiaa.
Ei vaan ymmärrät minut joka tahattomasti tai tahallisesti väärin. Se mitä yritän sanoa on se että jossain viihtyminen on mielentila. Se ei perustu suoraan faktoihin, ei kaupungissa eikä maalla. Jos sinulle tärkeät asiat toteutuvat niin se riittää ja muut asiat eivät ole niin merkityksellisiltä vaikka joku muu näkisi ne hyvin negatiivisina seikkoina.
Kyllä kaupungissa viihtyvä viihtyy siellä aidosti ihan kuten maalla viihtyväkin koska he ovat ymmärtäneet että heille tärkeimmät asiat ovat siellä missä he asuvat.
Ok, eli tarkoitat sanoa, että kuten maalainen harmittelee taksin hintaa kun palaa pikkujouluista kaupungista, mutta ajattelee että kerran kvartaalissa kestää talous tuon iskun, tunnistaa myös Helsingin keskustassa asuva turvattomuuden lisääntyneen, muttei pidä sitä omalta kohdaltaan erikoisen merkittävänä asumisviihtyvyyteen liittyvänä asiana?
Juuri näin. Jos se elämä täyttää ne omat isoimmat toiveet ja tarpeet, huonojen puolien pitää olla varsin isoja ennen kuin ne alkavat nakertaa sitä tyytyväisyyttä. Jos taas ei haluaisi asua siellä missä asuu, pienetkin ongelmat alkavat vaikuttaa isoilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuushan oikeesti on että Helsinki ei ole enää hyvä lasten kasvuympäristö.
Eikä lapsen ole muutenkaan ihanteellisinta kasvaa suurkaupungin sykkeessä .
Jokainen kuitenkin tyylillään.Itse sain hyvän työpaikan opiskelujeni jälkeen Helsingistä .
Aloin sitten seurustella ja menimme naimisiin 5 v sitten.
Mieheni on kotoisin Espoosta.Aloimme suunnitella maalle muuttoa varsin pian.
Oli onni, että emme vielä ennätyäneet ostaa omistus asuntoa Helsingistä.
Saimme rauhassa katsella taloja.Löysimme ihanne talon, meille täydellisen kodin Karkkilasta.
On pihaa riittävästi, ihana peltoaukeama näkyy keittiön ikkunasta.
Kun istun pihakeinussa, kuulen vain lintujen laulua. Ei mitään muuta.
Se jos mikä on meille arvokasta.Lapsemme täytti juuri vuoden ja palasin töihin. Nyt kuitenkin "vain" Järvenpäähän asti kotoa.
Miksi Helsinki ei olisi hyvä lapsen kasvaa? Minulla on alakouluikäinen lapsi. Kun hän oli pienempi hän tietenkin oli päiväkodissa. Sinne oli matkaa 400m ja siellä oli pienet ryhmäkoot. Päiväkodeista on hyvät valikoimat Helsingissä. Voi kokeilla muitakin, jos yksi ei toimi. Nyt hän on koulussa. Koulumatkaa on 300m. Koulu on hyvä ja en ole havainnut mitään erityisiä ongelmia. Lapsi itsekin viihtyy siellä. Helsingissä on mielettömät harrastusmahdollisuudet. Voi harrastaa vaikka mitä. Ja hädän hetkellä lääkärit ovat lähellä ja valikoimaa niissäkin riittää. Viikonloppuisin koko perheelle löytyy tekemistä yhdessä ja erikseenkin niin halutessa. Asumme sadan neliön asunnossa, lapsella on oma huone. Pelkästään lapsen luokkakavereita asuu taloyhtiössä 4 ja liuta pikkasen pienempiä tai isompia päälle. Kavereita riittää. Oman lapsuuteni vietin tuollaista peltoaukeamaa katsellen. Ei ollut harrastusmahdollisuuksia, ei kavereita, kun meille oli liian pitkä matka kävellä. En kaipaa sitä yksinäisyyttä lapselleni.
Minä muutin kotiseudulle lapsen kanssa hänen ollessa päiväkoti-ikäinen, koska haaveilin että hän pääsisi elämään samanlaista lapsuutta kuin minä itse; reilun 400 oppilaan kyläkoulu, asialliset luokkakoot, harrastusmahdollisuudet ja ennen kaikkea mukava ympäristö lapsille pihapeleille, majojen ja hyppyrimäkien rakentelulle jne. Muutettiin tähän kuntakeskukseen maaseudulta hiekkatien varrelta juuri mainitsemistasi syistä, jonne olimme muuttaneet puolestaan kaupungista aloittajan mainitsemista syistä...
400 oppilaan kyläkoulu? Tiedätkö edes mitä kyläkoulu tarkoittaa?
Tiedän minä mitä kylä tarkoittaa. Kylä ei ole kirkonkylä, eikä kaupunki. Se on asutuskeskittymä, jossa ei ole alueellista hallintoa. Kunnassamme on hallinnollinen keskus ja sitten tämä yksi suurempi taajama. Meillä on noin 4500 asukkaan kylä ja siinä reilun 400 oppilaan koulu. Miksi sinä sitä kutsuisit?
Taajamakoulu. Aivan yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ap kuvailemat paikat on aika hirveitä, Tampere myös.Ihan kuollutta eikä palveluita. En tiedä missä muualla voisi asua kuin Helsingissä, pohjois Suomen talvia en kestäisi. Joku Nurmijärvi tarkoittaisi täydellistä yksinäisyyttä meille, en voi lasta eristää sellaiseen paikkaan.
Tätä talvikommenttia ihmettelen. Helsingissähän on todella ikävä talvi, märkää, mustaa ja ennen kaikkea TUULEE. Vähän pohjoisemmassa voi olla kaunis aurinkoinen pakkaspäivä joka tuntuu lämpimämmältä kuin hyytävä viima. Leuto ja lämmin talvi on paljon todennäköisempi Turun suunnalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihreiden unelma on että kaikki muuttavat Helsinkiin/pk- seudulle. Minulla on toisenlainen unelma: vapaus, luonnonläheisyys, rauha, lintujen laulu, puhdas ilma, pelottomuus,. . .
Ihan samalla tavalla utopia tuo on.
Kuinka niin?
Moni kaupungissa asuvahan hakee tuota vapaa-ajan asunnolta tai mummulasta kun työt pakottavat vielä toistaiseksi viettämään arkiviikot kaupungissa.
Kyllä minun mökilläni laulaa linnut, luonto on lähellä, enkä mitään siellä osaa pelätäkään. En tosin kotonakaan joka on metsän laidassa, hiihtoladun ja pururadan vieressä, 300 metrin päässä keskisuuresta koulusta, 2 kilometrin terveyskeskuksesta ja kaupasta, sekä 8 kilometrin päässä keskisuuren kaupungin palveluista. Linnut laulaa täälläkin :)
Maaseutu on idyli jos sen sellaisen haluaa nähdä. Kyllä minäkin kuuntelen mökillä mielelläni lintujen laulua silloin kun on kesä, lämmintä ja valoisat illat. Mutta joku marraskuinen ilta jolloin on pilkkopimeää eikä yhtään lintua missään on hieman eri asia. Silloin olen paljon mielummin kaupungissa.
Haluaa, vai näkee?
Marraskuussa laitan mökillä saunan lämpiämään ja ulkoroihuja sekä paristokäyttöisiä LEDejä valaisemaan ja uunipuuron takkaan saunan ajaksi hautumaan ja lähden lenkille rauhalliselle kylätielle otsalampun valossa. Illat kuunnellaan puolison kanssa musiikkia, pelataan korttia, istutaan nuotiolla ja.. miten ne lappilaiset sanookaan; vähemmän kalastellaan ;)
Lumen tultua saatan ajella n 6 kilometrin päähän ladulle, tehdä avannon, laskea verkot, kelkkailla jäällä, lumikenkäillä.. Linnustuskausi alkaa päättymään tuossa marraskuulla, joten viikonloppuaamuisin voi nukkua pitkään hiljaisuudessa. Ystävien ja salini lisäksi en kaipaa kaupungista mitään ja nyt kun työt sen sallii, etäilen mökiltä mahd paljon. Minun idylli ei välttämättä sinulle sitä ole ja se on ihan fine.
Sitä tuossa yritin sanoa. Idyli on siellä mihin sen itselleen haluaa tehdä. Eli nähdä asiossa ne hyvät puolet ja unohtaa huonot. Se sijaitsee jokaisella eri paikassa ja syntyy eri asioista.
Jaa. En itse ole ajatellut, että joku haluaa kiihkeästi asua Helsingissä koska HALUAA nähdä sen itselleen ihanteellisena asuinpaikkana. Olen ajatellut, että NÄKEE sen itselleen ihanteellisena asuinpaikkana, mutta nyt ymmärrän, että olen ehkä ollut kuitenkin väärässä. Ehkä Helsingissä eläminen on sitten enemmänkin sellaisen elämän toteuttamista mistä HALUAISI pitää kuin sellaista mistä todella pitää.
En yleensäkään ymmärrä, miksi elämässä pitäisi "unohtaa" huonot puolet. Elämähän on yksi iso kompromissi, kuten ehkä kirjoituksestani poimitkin, kaipaan mökillä ystäviä ja salia ja katuvalot olen keksinyt korvata otsalampulla jne.
Tartut nyt semanttisiin lillukanvasriin ja ymmärrät minut tahallasi väärin. Varmasti ymmärsit mitä tarkoitin.
Ymmärrän mistä ajatuksesi kumpuaa. Se on vähän samanlainen ajatusmalli kuin miehillä on tyypillisesti kun he ovat päätyneet ostamaan merkin x tai y henkilöauton. Sama tulee mieleen kun seuraa kannattajien ja vastustajien keskustelua entisistä tai nykyisistä poliitikoista tai ihan vaikka idoleista, kuten joku Sillanpää. Ihminen yleisesti kokee tarvetta perustella ulospäin valintojaan, jostain ihmeen syystä. Kun on tehty valinta, ei HALUTA nähdä siihen liittyviä huonoja puolia, vaikka melkein kaikessa saavuttaa jotain hyvää ja samalla myös jotain huonoa.
Keskustelussa huomaan, että maalla asuva voi kertoa mitä on jäänyt asuinpaikassaan kaipaamaan, ja kuinka on korvannut puuttuvia asioita. Helsingin keskustassa asuva ei jostain syystä pysty [tällä palstalla] myöntämään, että katujen rauhattomuus on lisääntynyt, kustannukset kasvaneet tolkuttomasti, lähipalvelut heikentyneet ja mm siivottomuus lisääntynyt. Vietän aikaani sen verran paljon siskollani tähtitorninmäen lähistöllä, että tuon kaiken ihan omin silmin olen nähnyt siitä vuodesta 2011 kun hän alueelle muutti, sen lisäksi että sisko itse päivittelee asiaa.
Kyllä mutta maalla asuva ei voi myöntää että maaseutu on suurelta osin hiipuva alue josta karkaavat hitaasti mutta vääjäämättä ihmiset ja palvelut. Koulutustaso on matala ja erilaista pahoinvointia on paljon.
Kovasti yritetään uskotella että kyllä ihan kohta kaupunkilaiset haluavat muuttaa sankoin joukoin maalle ja vanhat hyvät ajat palaavat. Vaikka todellisuudessa sellaista ei ole näkyvissä.
Maaseutua, sekä etenkin ei-kaupunkimaista taajamaa, on Suomen kokoisessa valtiossa moneen lähtöön. Helsingin keskusta on Helsingin keskusta. Toki jos korttelin tarkkuudella tarkastellaan on sielläkin monenlaista mukavaa ja vähemmän mukavaa aluetta. Mutta jos sattuu elämään mukavassa korttelissa, pystyykö koko arkensa tiivistämään sen sisään? ei edes eläköitynyt mummuni pystynyt pysymään loitolla asuinalueensa (Pyynikki, Tampereella) läheisistä ikävistä tai turvattomista alueista. Sokoksellekin joutui kävelemään parin rauhattoman terassin ohi ja sitä Sokoksen, asunnon ja harjujen välistä kolmiota hän 90% ajastaan eli, eläkkeellä kun oli.
Ihan sama kysymys on että jos asuu maalla idylisessä ympäristössä niin voiko koko arkensa tiivistää sinne idyliin vai puskeeko vääjäämättä myös ne huonommat puolet arjen myötä (pitkät työmatkat, pitkät matkat kauppaan, lapsille ei välttämättä kavereita lähellä jne.).
Riippuu varmaan ihan missä asuu ja missä työskentelee :) On hyvin rauhallisia asuinseutuja, jossa kohtuulliset palvelut ja muitakin ihmisiä. Rovaniemi, Kittilä, Kiiminki, Siilinjärvi, Kangasala, Lempäälä.. vaikuttaa turvallisilta, hyvät palvelut, luontoa, paljon lapsiperheitä, aktiviteettia ja alasta riippuen työtilaisuuksia järkevän matkan päässä. Ja tässä kohtaa otan kantaa edellä mainittuihin asioihin, jos joku ei tykkää uskovaisista tai lumesta tmv, niin sitten tuossa listalla on paikkoja joita ei varmaan voi suositella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuushan oikeesti on että Helsinki ei ole enää hyvä lasten kasvuympäristö.
Eikä lapsen ole muutenkaan ihanteellisinta kasvaa suurkaupungin sykkeessä .
Jokainen kuitenkin tyylillään.Itse sain hyvän työpaikan opiskelujeni jälkeen Helsingistä .
Aloin sitten seurustella ja menimme naimisiin 5 v sitten.
Mieheni on kotoisin Espoosta.Aloimme suunnitella maalle muuttoa varsin pian.
Oli onni, että emme vielä ennätyäneet ostaa omistus asuntoa Helsingistä.
Saimme rauhassa katsella taloja.Löysimme ihanne talon, meille täydellisen kodin Karkkilasta.
On pihaa riittävästi, ihana peltoaukeama näkyy keittiön ikkunasta.
Kun istun pihakeinussa, kuulen vain lintujen laulua. Ei mitään muuta.
Se jos mikä on meille arvokasta.Lapsemme täytti juuri vuoden ja palasin töihin. Nyt kuitenkin "vain" Järvenpäähän asti kotoa.
Miksi Helsinki ei olisi hyvä lapsen kasvaa? Minulla on alakouluikäinen lapsi. Kun hän oli pienempi hän tietenkin oli päiväkodissa. Sinne oli matkaa 400m ja siellä oli pienet ryhmäkoot. Päiväkodeista on hyvät valikoimat Helsingissä. Voi kokeilla muitakin, jos yksi ei toimi. Nyt hän on koulussa. Koulumatkaa on 300m. Koulu on hyvä ja en ole havainnut mitään erityisiä ongelmia. Lapsi itsekin viihtyy siellä. Helsingissä on mielettömät harrastusmahdollisuudet. Voi harrastaa vaikka mitä. Ja hädän hetkellä lääkärit ovat lähellä ja valikoimaa niissäkin riittää. Viikonloppuisin koko perheelle löytyy tekemistä yhdessä ja erikseenkin niin halutessa. Asumme sadan neliön asunnossa, lapsella on oma huone. Pelkästään lapsen luokkakavereita asuu taloyhtiössä 4 ja liuta pikkasen pienempiä tai isompia päälle. Kavereita riittää. Oman lapsuuteni vietin tuollaista peltoaukeamaa katsellen. Ei ollut harrastusmahdollisuuksia, ei kavereita, kun meille oli liian pitkä matka kävellä. En kaipaa sitä yksinäisyyttä lapselleni.
Minä muutin kotiseudulle lapsen kanssa hänen ollessa päiväkoti-ikäinen, koska haaveilin että hän pääsisi elämään samanlaista lapsuutta kuin minä itse; reilun 400 oppilaan kyläkoulu, asialliset luokkakoot, harrastusmahdollisuudet ja ennen kaikkea mukava ympäristö lapsille pihapeleille, majojen ja hyppyrimäkien rakentelulle jne. Muutettiin tähän kuntakeskukseen maaseudulta hiekkatien varrelta juuri mainitsemistasi syistä, jonne olimme muuttaneet puolestaan kaupungista aloittajan mainitsemista syistä...
400 oppilaan kyläkoulu? Tiedätkö edes mitä kyläkoulu tarkoittaa?
Tiedän minä mitä kylä tarkoittaa. Kylä ei ole kirkonkylä, eikä kaupunki. Se on asutuskeskittymä, jossa ei ole alueellista hallintoa. Kunnassamme on hallinnollinen keskus ja sitten tämä yksi suurempi taajama. Meillä on noin 4500 asukkaan kylä ja siinä reilun 400 oppilaan koulu. Miksi sinä sitä kutsuisit?
Kyllä se on ihan keskus, ei kylä. Monien Suomen kuntien hallinnollinen keskus on paljon tuota pienenpi.
Lisäksi keskuksenne on harvinaisen elinvoimainen. Esim. yhden hyvin tuntemani noin 10.000 asukkaan kunnan syntyvän ikäluokan koko on viimeiset vuodet ollut alle 20 lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuushan oikeesti on että Helsinki ei ole enää hyvä lasten kasvuympäristö.
Eikä lapsen ole muutenkaan ihanteellisinta kasvaa suurkaupungin sykkeessä .
Jokainen kuitenkin tyylillään.Itse sain hyvän työpaikan opiskelujeni jälkeen Helsingistä .
Aloin sitten seurustella ja menimme naimisiin 5 v sitten.
Mieheni on kotoisin Espoosta.Aloimme suunnitella maalle muuttoa varsin pian.
Oli onni, että emme vielä ennätyäneet ostaa omistus asuntoa Helsingistä.
Saimme rauhassa katsella taloja.Löysimme ihanne talon, meille täydellisen kodin Karkkilasta.
On pihaa riittävästi, ihana peltoaukeama näkyy keittiön ikkunasta.
Kun istun pihakeinussa, kuulen vain lintujen laulua. Ei mitään muuta.
Se jos mikä on meille arvokasta.Lapsemme täytti juuri vuoden ja palasin töihin. Nyt kuitenkin "vain" Järvenpäähän asti kotoa.
Miksi Helsinki ei olisi hyvä lapsen kasvaa? Minulla on alakouluikäinen lapsi. Kun hän oli pienempi hän tietenkin oli päiväkodissa. Sinne oli matkaa 400m ja siellä oli pienet ryhmäkoot. Päiväkodeista on hyvät valikoimat Helsingissä. Voi kokeilla muitakin, jos yksi ei toimi. Nyt hän on koulussa. Koulumatkaa on 300m. Koulu on hyvä ja en ole havainnut mitään erityisiä ongelmia. Lapsi itsekin viihtyy siellä. Helsingissä on mielettömät harrastusmahdollisuudet. Voi harrastaa vaikka mitä. Ja hädän hetkellä lääkärit ovat lähellä ja valikoimaa niissäkin riittää. Viikonloppuisin koko perheelle löytyy tekemistä yhdessä ja erikseenkin niin halutessa. Asumme sadan neliön asunnossa, lapsella on oma huone. Pelkästään lapsen luokkakavereita asuu taloyhtiössä 4 ja liuta pikkasen pienempiä tai isompia päälle. Kavereita riittää. Oman lapsuuteni vietin tuollaista peltoaukeamaa katsellen. Ei ollut harrastusmahdollisuuksia, ei kavereita, kun meille oli liian pitkä matka kävellä. En kaipaa sitä yksinäisyyttä lapselleni.
Minä muutin kotiseudulle lapsen kanssa hänen ollessa päiväkoti-ikäinen, koska haaveilin että hän pääsisi elämään samanlaista lapsuutta kuin minä itse; reilun 400 oppilaan kyläkoulu, asialliset luokkakoot, harrastusmahdollisuudet ja ennen kaikkea mukava ympäristö lapsille pihapeleille, majojen ja hyppyrimäkien rakentelulle jne. Muutettiin tähän kuntakeskukseen maaseudulta hiekkatien varrelta juuri mainitsemistasi syistä, jonne olimme muuttaneet puolestaan kaupungista aloittajan mainitsemista syistä...
400 oppilaan kyläkoulu? Tiedätkö edes mitä kyläkoulu tarkoittaa?
Tiedän minä mitä kylä tarkoittaa. Kylä ei ole kirkonkylä, eikä kaupunki. Se on asutuskeskittymä, jossa ei ole alueellista hallintoa. Kunnassamme on hallinnollinen keskus ja sitten tämä yksi suurempi taajama. Meillä on noin 4500 asukkaan kylä ja siinä reilun 400 oppilaan koulu. Miksi sinä sitä kutsuisit?
Taajamakoulu. Aivan yksinkertaista.
Selvä, kiitos kun korjasit.Tämä oli keskustelun kannalta varmasti tärkeä detalji saada oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ap kuvailemat paikat on aika hirveitä, Tampere myös.Ihan kuollutta eikä palveluita. En tiedä missä muualla voisi asua kuin Helsingissä, pohjois Suomen talvia en kestäisi. Joku Nurmijärvi tarkoittaisi täydellistä yksinäisyyttä meille, en voi lasta eristää sellaiseen paikkaan.
Tätä talvikommenttia ihmettelen. Helsingissähän on todella ikävä talvi, märkää, mustaa ja ennen kaikkea TUULEE. Vähän pohjoisemmassa voi olla kaunis aurinkoinen pakkaspäivä joka tuntuu lämpimämmältä kuin hyytävä viima. Leuto ja lämmin talvi on paljon todennäköisempi Turun suunnalla.
Jep, Helsingin talvet ovat ihan hirveitä ja silloin kaipaan pohjoisemmaksi, jossa tuulisi vähemmän ja lumi pysyisi maassa koko talven.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuushan oikeesti on että Helsinki ei ole enää hyvä lasten kasvuympäristö.
Eikä lapsen ole muutenkaan ihanteellisinta kasvaa suurkaupungin sykkeessä .
Jokainen kuitenkin tyylillään.Itse sain hyvän työpaikan opiskelujeni jälkeen Helsingistä .
Aloin sitten seurustella ja menimme naimisiin 5 v sitten.
Mieheni on kotoisin Espoosta.Aloimme suunnitella maalle muuttoa varsin pian.
Oli onni, että emme vielä ennätyäneet ostaa omistus asuntoa Helsingistä.
Saimme rauhassa katsella taloja.Löysimme ihanne talon, meille täydellisen kodin Karkkilasta.
On pihaa riittävästi, ihana peltoaukeama näkyy keittiön ikkunasta.
Kun istun pihakeinussa, kuulen vain lintujen laulua. Ei mitään muuta.
Se jos mikä on meille arvokasta.Lapsemme täytti juuri vuoden ja palasin töihin. Nyt kuitenkin "vain" Järvenpäähän asti kotoa.
Miksi Helsinki ei olisi hyvä lapsen kasvaa? Minulla on alakouluikäinen lapsi. Kun hän oli pienempi hän tietenkin oli päiväkodissa. Sinne oli matkaa 400m ja siellä oli pienet ryhmäkoot. Päiväkodeista on hyvät valikoimat Helsingissä. Voi kokeilla muitakin, jos yksi ei toimi. Nyt hän on koulussa. Koulumatkaa on 300m. Koulu on hyvä ja en ole havainnut mitään erityisiä ongelmia. Lapsi itsekin viihtyy siellä. Helsingissä on mielettömät harrastusmahdollisuudet. Voi harrastaa vaikka mitä. Ja hädän hetkellä lääkärit ovat lähellä ja valikoimaa niissäkin riittää. Viikonloppuisin koko perheelle löytyy tekemistä yhdessä ja erikseenkin niin halutessa. Asumme sadan neliön asunnossa, lapsella on oma huone. Pelkästään lapsen luokkakavereita asuu taloyhtiössä 4 ja liuta pikkasen pienempiä tai isompia päälle. Kavereita riittää. Oman lapsuuteni vietin tuollaista peltoaukeamaa katsellen. Ei ollut harrastusmahdollisuuksia, ei kavereita, kun meille oli liian pitkä matka kävellä. En kaipaa sitä yksinäisyyttä lapselleni.
Minä muutin kotiseudulle lapsen kanssa hänen ollessa päiväkoti-ikäinen, koska haaveilin että hän pääsisi elämään samanlaista lapsuutta kuin minä itse; reilun 400 oppilaan kyläkoulu, asialliset luokkakoot, harrastusmahdollisuudet ja ennen kaikkea mukava ympäristö lapsille pihapeleille, majojen ja hyppyrimäkien rakentelulle jne. Muutettiin tähän kuntakeskukseen maaseudulta hiekkatien varrelta juuri mainitsemistasi syistä, jonne olimme muuttaneet puolestaan kaupungista aloittajan mainitsemista syistä...
400 oppilaan kyläkoulu? Tiedätkö edes mitä kyläkoulu tarkoittaa?
Tiedän minä mitä kylä tarkoittaa. Kylä ei ole kirkonkylä, eikä kaupunki. Se on asutuskeskittymä, jossa ei ole alueellista hallintoa. Kunnassamme on hallinnollinen keskus ja sitten tämä yksi suurempi taajama. Meillä on noin 4500 asukkaan kylä ja siinä reilun 400 oppilaan koulu. Miksi sinä sitä kutsuisit?
Taajamakoulu. Aivan yksinkertaista.
Tai sitten ihan vaan koulu. Kyläkoulussa on yleensä vain yksi luokka, jos on eri ikäisiä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Mikäpä se on stadissa asuessa.
Huumediileteitä joka päivä , joka nurkalla.
Tummat vetelät miehet katsovat "sillä silmällä" että kantsisko tuo ryöstää, ...vai tuo.Tumma taksikuski firttailee ja yrittää iskeä blondi matkustajan.
Joku on kussu kaupan aulaan.
Kioskin nurkalla haisee oksennus.Liukuportaissa ryhmä vetelehtiöitä koilottavat jotain arabiaksi hirmu metelöinnillä.
Pari teiniä puoliksi sammuneena istuu kaupan portailla.
Opettajat ovat 30% työajastaan sairauslomilla, koska eivät jaksa/pysty pitämään luokkaa kurissa .
Koulukiusattujen pitkä rivi jonottaa psykologille. Ennen sinne pääsyä heistä osa on jo tipahtanut "kärryiltä" ja pois jonosta.
Nuoriso on niin moniongelmaiset ja hajalla ja kujalla, että vain viranomaiset katsovat heidän peräänsä .
Mutta onhan Helsinki merellinen kulttuuri kaupunki.
En ole koskaan asunut Helsingissä mutta tämä oli mun mielikuva Helsingistä jo 90-luvulla. Väkivaltaisia sekakäyttäjiä ja alkkiksia, pultsari kyykkimässä housut kintuissa Helsingin keskustan paraatipaikalla, naisia ohikulkiessaan kähmivät mölisevät tummien miesten laumat aseman seudulla. Olen matkustellut paljon mutta missään päin maailmaa ei ole ollut niin epämiellyttäviä kohtaamisia paikallisen väestön kanssa ihan normaalina arkipäivänä keskustassa kulkiessa.
Vierailija kirjoitti:
Mikäpä se on stadissa asuessa.
Huumediileteitä joka päivä , joka nurkalla.
Tummat vetelät miehet katsovat "sillä silmällä" että kantsisko tuo ryöstää, ...vai tuo.Tumma taksikuski firttailee ja yrittää iskeä blondi matkustajan.
Joku on kussu kaupan aulaan.
Kioskin nurkalla haisee oksennus.Liukuportaissa ryhmä vetelehtiöitä koilottavat jotain arabiaksi hirmu metelöinnillä.
Pari teiniä puoliksi sammuneena istuu kaupan portailla.
Opettajat ovat 30% työajastaan sairauslomilla, koska eivät jaksa/pysty pitämään luokkaa kurissa .
Koulukiusattujen pitkä rivi jonottaa psykologille. Ennen sinne pääsyä heistä osa on jo tipahtanut "kärryiltä" ja pois jonosta.
Nuoriso on niin moniongelmaiset ja hajalla ja kujalla, että vain viranomaiset katsovat heidän peräänsä .
Mutta onhan Helsinki merellinen kulttuuri kaupunki.
No voit sinä Helsingin vain tuollaiseksi kuvitella jos se oloasi helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäpä se on stadissa asuessa.
Huumediileteitä joka päivä , joka nurkalla.
Tummat vetelät miehet katsovat "sillä silmällä" että kantsisko tuo ryöstää, ...vai tuo.Tumma taksikuski firttailee ja yrittää iskeä blondi matkustajan.
Joku on kussu kaupan aulaan.
Kioskin nurkalla haisee oksennus.Liukuportaissa ryhmä vetelehtiöitä koilottavat jotain arabiaksi hirmu metelöinnillä.
Pari teiniä puoliksi sammuneena istuu kaupan portailla.
Opettajat ovat 30% työajastaan sairauslomilla, koska eivät jaksa/pysty pitämään luokkaa kurissa .
Koulukiusattujen pitkä rivi jonottaa psykologille. Ennen sinne pääsyä heistä osa on jo tipahtanut "kärryiltä" ja pois jonosta.
Nuoriso on niin moniongelmaiset ja hajalla ja kujalla, että vain viranomaiset katsovat heidän peräänsä .
Mutta onhan Helsinki merellinen kulttuuri kaupunki.
En ole koskaan asunut Helsingissä mutta tämä oli mun mielikuva Helsingistä jo 90-luvulla. Väkivaltaisia sekakäyttäjiä ja alkkiksia, pultsari kyykkimässä housut kintuissa Helsingin keskustan paraatipaikalla, naisia ohikulkiessaan kähmivät mölisevät tummien miesten laumat aseman seudulla. Olen matkustellut paljon mutta missään päin maailmaa ei ole ollut niin epämiellyttäviä kohtaamisia paikallisen väestön kanssa ihan normaalina arkipäivänä keskustassa kulkiessa.
Harva stadilainen vaan asuu siellä ydinkeskustassa josta tuo mielikuvasi on.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva kuulla kuinka moni yh on muuttanut " maalle"? Onko yksinäistä ja miten olette sopeutuneet? Omista tutuista vain ydinperheen ovat muuttaneet, yh:t jääneet lähiöön.
En muuttanut maalle, mutta keskikokoiseen/pieneen kaupunkiin. Oli lasten kannalta hyvä ratkaisu mielestäni. Muutan kyllä pois kun nuorinkin lähtee pesästä, koska en ite niin välitä tästä paikasta vieläkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäpä se on stadissa asuessa.
Huumediileteitä joka päivä , joka nurkalla.
Tummat vetelät miehet katsovat "sillä silmällä" että kantsisko tuo ryöstää, ...vai tuo.Tumma taksikuski firttailee ja yrittää iskeä blondi matkustajan.
Joku on kussu kaupan aulaan.
Kioskin nurkalla haisee oksennus.Liukuportaissa ryhmä vetelehtiöitä koilottavat jotain arabiaksi hirmu metelöinnillä.
Pari teiniä puoliksi sammuneena istuu kaupan portailla.
Opettajat ovat 30% työajastaan sairauslomilla, koska eivät jaksa/pysty pitämään luokkaa kurissa .
Koulukiusattujen pitkä rivi jonottaa psykologille. Ennen sinne pääsyä heistä osa on jo tipahtanut "kärryiltä" ja pois jonosta.
Nuoriso on niin moniongelmaiset ja hajalla ja kujalla, että vain viranomaiset katsovat heidän peräänsä .
Mutta onhan Helsinki merellinen kulttuuri kaupunki.
No voit sinä Helsingin vain tuollaiseksi kuvitella jos se oloasi helpottaa.
Kuulostat ihan mun wokesiskolta, mitään ei näe tai kuule,elää omassa hyvinvointikuplassaan ja on tekopyhä teeskentelijä ja kauhistelee vain "persurasseja":D
Jos puhutaan esimerkiksi Helsingin muuttovoitosta, Helsinkiin muuttaa enemmän asukkaita kuin sieltä pois. Sana muuttovoitto ei ota kantaa siihen, että mistä päin esimerkiksi Helsinkiin muutetaan.
Ja aivan erityisesti vaietaan kuoliaaksi keskustelu siitä voidaanko edes puhua "voitosta" kun määrän lisäksi tarkastellaan myös laatua.
Helsingissä ON massiivisesta nettomuuttọvoitosta huolimatta käynnissä samaan aikaa myös joukkopako jos tarkastellaan yksittäisä ryhmiä kuten koulutettuja, hyväpalkkaisia lapsiperheitä.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva kuulla kuinka moni yh on muuttanut " maalle"? Onko yksinäistä ja miten olette sopeutuneet? Omista tutuista vain ydinperheen ovat muuttaneet, yh:t jääneet lähiöön.
On heitäkin, omassa taloyhtiössä jopa kolme Helsingistä parempien koulujen ja järkihintaisten asuntojen perässä vähän etäämmälle muuttanutta yksinhuoltajaa. Täältä kun yh:n palkalla saa, jossei ihan omakotitaloa, niin tilavan kivan rivarin kuitenkin. Ihan nuo tuntuvat viihtyvän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuushan oikeesti on että Helsinki ei ole enää hyvä lasten kasvuympäristö.
Eikä lapsen ole muutenkaan ihanteellisinta kasvaa suurkaupungin sykkeessä .
Jokainen kuitenkin tyylillään.Itse sain hyvän työpaikan opiskelujeni jälkeen Helsingistä .
Aloin sitten seurustella ja menimme naimisiin 5 v sitten.
Mieheni on kotoisin Espoosta.Aloimme suunnitella maalle muuttoa varsin pian.
Oli onni, että emme vielä ennätyäneet ostaa omistus asuntoa Helsingistä.
Saimme rauhassa katsella taloja.Löysimme ihanne talon, meille täydellisen kodin Karkkilasta.
On pihaa riittävästi, ihana peltoaukeama näkyy keittiön ikkunasta.
Kun istun pihakeinussa, kuulen vain lintujen laulua. Ei mitään muuta.
Se jos mikä on meille arvokasta.Lapsemme täytti juuri vuoden ja palasin töihin. Nyt kuitenkin "vain" Järvenpäähän asti kotoa.
Miksi Helsinki ei olisi hyvä lapsen kasvaa? Minulla on alakouluikäinen lapsi. Kun hän oli pienempi hän tietenkin oli päiväkodissa. Sinne oli matkaa 400m ja siellä oli pienet ryhmäkoot. Päiväkodeista on hyvät valikoimat Helsingissä. Voi kokeilla muitakin, jos yksi ei toimi. Nyt hän on koulussa. Koulumatkaa on 300m. Koulu on hyvä ja en ole havainnut mitään erityisiä ongelmia. Lapsi itsekin viihtyy siellä. Helsingissä on mielettömät harrastusmahdollisuudet. Voi harrastaa vaikka mitä. Ja hädän hetkellä lääkärit ovat lähellä ja valikoimaa niissäkin riittää. Viikonloppuisin koko perheelle löytyy tekemistä yhdessä ja erikseenkin niin halutessa. Asumme sadan neliön asunnossa, lapsella on oma huone. Pelkästään lapsen luokkakavereita asuu taloyhtiössä 4 ja liuta pikkasen pienempiä tai isompia päälle. Kavereita riittää. Oman lapsuuteni vietin tuollaista peltoaukeamaa katsellen. Ei ollut harrastusmahdollisuuksia, ei kavereita, kun meille oli liian pitkä matka kävellä. En kaipaa sitä yksinäisyyttä lapselleni.
Minä muutin kotiseudulle lapsen kanssa hänen ollessa päiväkoti-ikäinen, koska haaveilin että hän pääsisi elämään samanlaista lapsuutta kuin minä itse; reilun 400 oppilaan kyläkoulu, asialliset luokkakoot, harrastusmahdollisuudet ja ennen kaikkea mukava ympäristö lapsille pihapeleille, majojen ja hyppyrimäkien rakentelulle jne. Muutettiin tähän kuntakeskukseen maaseudulta hiekkatien varrelta juuri mainitsemistasi syistä, jonne olimme muuttaneet puolestaan kaupungista aloittajan mainitsemista syistä...
400 oppilaan kyläkoulu? Tiedätkö edes mitä kyläkoulu tarkoittaa?
Tiedän minä mitä kylä tarkoittaa. Kylä ei ole kirkonkylä, eikä kaupunki. Se on asutuskeskittymä, jossa ei ole alueellista hallintoa. Kunnassamme on hallinnollinen keskus ja sitten tämä yksi suurempi taajama. Meillä on noin 4500 asukkaan kylä ja siinä reilun 400 oppilaan koulu. Miksi sinä sitä kutsuisit?
Kyllä se on ihan keskus, ei kylä. Monien Suomen kuntien hallinnollinen keskus on paljon tuota pienenpi.
Lisäksi keskuksenne on harvinaisen elinvoimainen. Esim. yhden hyvin tuntemani noin 10.000 asukkaan kunnan syntyvän ikäluokan koko on viimeiset vuodet ollut alle 20 lasta.
Aivan, Helsingin ulkopuolellakin on tällaisia asutuskeskuksia missä on havaittavissa elämän merkkejä. Keskus on siis se oikea nimitys. Kylätoimikuntamme nimi tulisi oitis muuttaa keskustoimikunnaksi ja kylätalon keskustaloksi. Lähdetään ihan ekaksi siitä liikkelle, että poistetaan kylä tämän keskuksen nimestä :D
Miksi Helsinki ei olisi hyvä lapsen kasvaa? Minulla on alakouluikäinen lapsi. Kun hän oli pienempi hän tietenkin oli päiväkodissa. Sinne oli matkaa 400m ja siellä oli pienet ryhmäkoot. Päiväkodeista on hyvät valikoimat Helsingissä. Voi kokeilla muitakin, jos yksi ei toimi. Nyt hän on koulussa. Koulumatkaa on 300m. Koulu on hyvä ja en ole havainnut mitään erityisiä ongelmia. Lapsi itsekin viihtyy siellä. Helsingissä on mielettömät harrastusmahdollisuudet. Voi harrastaa vaikka mitä. Ja hädän hetkellä lääkärit ovat lähellä ja valikoimaa niissäkin riittää. Viikonloppuisin koko perheelle löytyy tekemistä yhdessä ja erikseenkin niin halutessa. Asumme sadan neliön asunnossa, lapsella on oma huone. Pelkästään lapsen luokkakavereita asuu taloyhtiössä 4 ja liuta pikkasen pienempiä tai isompia päälle. Kavereita riittää. Oman lapsuuteni vietin tuollaista peltoaukeamaa katsellen. Ei ollut harrastusmahdollisuuksia, ei kavereita, kun meille oli liian pitkä matka kävellä. En kaipaa sitä yksinäisyyttä lapselleni. [/quote]
No tämä. Ei maalla edelleenkään ole ajanviettomahdollisuuksia niin kuin kaupungeissa. Tämä ketju taitaa olla vain tällainen trolliketju. Eikö niillä ole oikeita töitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäpä se on stadissa asuessa.
Huumediileteitä joka päivä , joka nurkalla.
Tummat vetelät miehet katsovat "sillä silmällä" että kantsisko tuo ryöstää, ...vai tuo.Tumma taksikuski firttailee ja yrittää iskeä blondi matkustajan.
Joku on kussu kaupan aulaan.
Kioskin nurkalla haisee oksennus.Liukuportaissa ryhmä vetelehtiöitä koilottavat jotain arabiaksi hirmu metelöinnillä.
Pari teiniä puoliksi sammuneena istuu kaupan portailla.
Opettajat ovat 30% työajastaan sairauslomilla, koska eivät jaksa/pysty pitämään luokkaa kurissa .
Koulukiusattujen pitkä rivi jonottaa psykologille. Ennen sinne pääsyä heistä osa on jo tipahtanut "kärryiltä" ja pois jonosta.
Nuoriso on niin moniongelmaiset ja hajalla ja kujalla, että vain viranomaiset katsovat heidän peräänsä .
Mutta onhan Helsinki merellinen kulttuuri kaupunki.
No voit sinä Helsingin vain tuollaiseksi kuvitella jos se oloasi helpottaa.
Kuulostat ihan mun wokesiskolta, mitään ei näe tai kuule,elää omassa hyvinvointikuplassaan ja on tekopyhä teeskentelijä ja kauhistelee vain "persurasseja":D
EI se tarkoita etten näkisi Helsingissä huonoja puolia. Ero sinuun on siinä että en näe vain niitä huonoja puolia vaan niiden rinnalla myös kaiken sen hienon ja ne hyvin voivat lapset ja nuoret joita täällä myös paljon on.
Jos puhutaan esimerkiksi Helsingin muuttovoitosta, Helsinkiin muuttaa enemmän asukkaita kuin sieltä pois. Sana muuttovoitto ei ota kantaa siihen, että mistä päin esimerkiksi Helsinkiin muutetaan. Jos halutaan puhua siitä, että mistä päin muutetaan esimerkiksi Helsinkiin, niin silloin sanan muuttovoitto yhteydessä käytetään määritteitä. Hyvin yksinkertaista.
-eri