ADHD:n lisääntymistä ei voi enää pistää sen piikkiin, että asioista vain puhuttaisiin enemmän

Vierailija wrote:

Totuus on se, että opettajat eivät tunnista ADHD oireilua. Lapsella diagnoosi vasta peruskoulun jälkeen. Peruskoulun päättötodistus ka 9,5 ja käytös 9.

Ei ADHD-oireilun tunnistaminen edes kuulukaan opettajien tehtäviin! Opettajat EIVÄT ole mitään sairaanhoitajia tai lääkäreitä, vaan heidän työnsä on OPETTAA.

Uskon sekä ylidiagnosoitiin että alidiagnosointiin. Julkiselle on hyvin vaikea päästä tutkimuksiin, yksityiseltä diagnoosi on ostettavissa.

Vierailija wrote:

Vierailija kirjoitti:

Totuus on se, että opettajat eivät tunnista ADHD oireilua. Lapsella diagnoosi vasta peruskoulun jälkeen. Peruskoulun päättötodistus ka 9,5 ja käytös 9.

 

Tämä on totta. Minulla myös vielä lukiossa ka yli 9 ja kolmekymppisenä sain diagnoosin. Luulin 10 vuotta olleeni vain vähän surkea elämässä, kesken jääneitä koulutuksia ja tiuhaan vaihdettuja työpaikkoja ja asuntoja. Näin jälkikäteen katsottuna olin aika selkeä tapaus, omissa maailmoissani, aina joku kunnianhimoinen projekti menossa (joka jäi aina kesken), olin fyysisesti kömpelö. Fiksusta tytöstä/naisesta ei kukaan epäile adhd:ta.

Eikä autismia. Olen itse keski-ikäinen ja selkeästi omaan naisautistille tyypillisiä oireita. Kun lähdin viemään asiaa eteenpäin toiveenani saada jotain ratkaisua asiaan, työterveyslääkärin kommentti oli vain, että "autismi on muotidiagnoosi :) Kaikilla on nykyään autismi".

Se siitä avusta. Näin menee, kun näennäisesti pärjäät naisena eli sulla on jonkinlainen elanto ja asunto, et riehu ja sekoile, mutta et pääse uralla eteenpäin, et löydä puolisoa, et saa ystäviä, kuormitut normaaleista arjen asioista ja kärsit useista terveysongelmista.

Mutta kun olit lapsena kiltti ja tunnollinen, ja nyt aikuisenakin kiltti ja tunnollinen, niin sähän olet ihan terve :)

Vierailija wrote:

Olen 45 vuotias ja pikkuveljeni on 39vuotias.

Meillä molemmilla todettu aikuisena adhd.

Veljeni kolmesta lapsesea kahdella adhd ja samoin minun ainoalla lapsellani.

Isällämme myös selvää oireilua muttei halua tutkimuksiin.

Ihmiset tosiaan tuntuvat unohtavan sen, että ihmiset lisääntyvät ja ongelmat kertaantuvat. Tuossakin on yhdestä ihmisestä - isänne - tullut maailmaan pitkällä ajalla jo 5 ADHD ihmistä.

Jos yksi vanhempi, jolla on ADHD, saa vaikka 3 ADHD-lasta, jotka aikusina hankkivat 2-4 lasta, joilla kaikilla on ADHD, ja jotka aikoinaan hankkivat toiset 2-4 ADHD lasta, niin yksi ADHD vanhempi siellä menneisyydessä on tuottanut lapsenlapsenlapsiin asti nyt 21 - 36 ADHD tyyppiä.

ADHD periytyy ilmeisen helposti, samoin autismi.

Vierailija wrote:

Juttelit yhden opettajan kanssa ja teit tällaisen päätelmän? Yksi "ongelma" on se, että kaikki menee nykyään adhd:n alle. Etenkin tytöillä voi olla add, joka näyttäytyy eri tavalla. Itse sain aikuisena adhd-diagnoosin ja pärjäilin suht hyvin vielä ala-asteen. Tähän vaikutti se, että minut on ensinnäkin opetettu käyttäytymään "hyvin". Oli pieni luokka, ei ollut näitä nykyajan digilaitteita käytössä. Ei ollut kännyköitä, ei somea, joten energiaa tuhlattiin ulkoiluun jne. Ylipäänsä arki kotona oli hyvin selkeää koska äiti oli kotiäitinä.

Adhd ei tule Suomesta, ruoasta, kasvatuksen puutteesta tms. Adhd ON synnynnäinen, adhd-piirteet taas aivan eri asia. Adhd EI vaikuta älykkyyteen. Itse asiassa omalla ja lapsen kohdalla nimenomaan älyllä kompensointi viivästytti diagnoosia.

Sama, tosin en omaa diagnoosia. Selvisin erityisen hyvin ala-asteella pienessä kyläkoulussa, jossa oli vaan 12 oppilasta. Kun sitten siirryttiin yläasteelle, jossa oli 500 oppilasta ja pelkästään omassa luokassa 32 lasta, alkoivat hirveät vuodet. Lukiossa sama juttu, tosin oli vain 200 oppilasta ja rauhallisempaa.

Kun lukio oli ohi, olin niin väsynyt, että nukuin yhden vuoden.

Jos Suomi on pullollaan adhd-ihmisiä, miten yhteiskuntaa ei saada paremmin meille sopivaksi?

Vierailija wrote:

Ennen elämä oli rutiininomaisempaa. Perheissä oli ruoka-ajat, ruokakin melko samaa päivästä toiseen, vanhemmilla työajat, lapset koulussa tai päiväkodissa. Arki oli samaa päivästä toiseen. Ennustettavaa ja turvallista. Olen sitä mieltä, että näin monen lapsen oireilu pysyi kurissa. Tätähän näille nepsylasten perheille opetetaan aluksi. Monen perheen elämä on kaoottista vailla rutiineja ja järjestelmällisyyttä.

Luin tutkimuksen, jonka mukaan sikiön altistuminen alkoholille lisää ADHD:n riskiä. FAS-lapsi syntyy, jos päihteitä on käytetty paljon. Kaverini veti raskautensa alkuaikoina (ennen kuin tiesi olevansa raskaana) muutaman kunnon kaatokännin. Lapsi on nyt jo lukioikäinen ja vaikea ADHD. Suvussa ei tuollaista oireilua ole. En tietenkään tiedä, johtuiko tuo ADHD alkoholialtistuksesta, mutta suosittelen sen perusteella, että naiset, jotka haluavat tulla raskaiksi eivät käyttäisi enää 

Tämä! Olet asian ytimessä, tasan samaa mieltä.

Opettajajohtoinen opetus, oma pulpettipaikka tuo oman reviirin, tarkka päiväohjelma, riittävän pieni luokka, pienet koulut. Kaikki yllä mainittu tukee lasten keskittymistä ja kypsymistä. Monin paikoin niistä on luovuttu.

Lisäksi liian vähäinen lepo, liian kilpailuhenkiset runsaat harrastukset, unesta tinkiminen, liika vastuun odotus lapsilta, ruokailun epäsäännöllisyys ja yksipuolisuus, istuva elämäntapa, ulkona olemisen vähyys, kaikki nuo näkyvät tarkkaavuudessa.

Vierailija wrote:

 

 

Metyliifenidaatti, yleisin adhd-lääke, ei ole amfetamiinijohdannainen. Miksiköhän tätä pirimyyttiä yhä levitetään. Metyylifenidaatti valmistetaan salmiakista, efedriinistä ja kofeiinistä.

Adhd lääke on N lääke. Kyseiset lääkkeet luokitellaan tiukimmin valvottuun ns huumaavien aineiden luokkaan.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija kirjoitti:

Totuus on se, että opettajat eivät tunnista ADHD oireilua. Lapsella diagnoosi vasta peruskoulun jälkeen. Peruskoulun päättötodistus ka 9,5 ja käytös 9.

No jaa. Mun mielestä ADD olisi saanut pysyä omana luokituksenaan. Näyttäytyy niin eri tavalla kuin "klassinen" ADHD.

ADD-tyylistä on tosi monella hikarilla. Itsekään en ikinä jaksanut keskittyä tunnilla, olin omissa maailmoissani. Silti yo-todistus täynnä laudatureja.

Sama täällä. En ole kuitenkaan ihan vakuuttunut, miksi minun olisi pitänyt saada diagnoosi ja tukitoimia kouluni parhaana oppilaana.

Diagnoosi on turha, jos pärjää elämässä. 

On se hyvä, että näitä diagnooseja halutaan. Saadaan keskittymiskyvyttömät rajattua pois töistä joissa olisivat muille vaaraksi. Saadaan myös valuutusmaksut pidettyä aisoissa, kun vakuutusyhtiöt harkitsevat tarkkaan mitä vakuutuksia antavat näille. Saadaan myös katsottua tarkkaan mihin asepalvelusluokkaan voidaan turvallisesti sijoittaa.

Kaikkea tuota tapahtuu niin tässä maassa kuin naapurimaissa lehtijuttujen mukaan.

Onko lapsilla liikaa virikkeitä ja ärsykkeitä, hermosto ei siedä kaikkea sälää. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kasvatuksen puute.

Kurin puute todellakin on merkittävä syy kakaroiden häiriköintiin ja huonokäytöksisyyteen, mutta ei ainut syy.

Adhd ei ole mikään synonyymi huonolle käytökselle. Oma adhd-lapseni on miellyttämisen haluinen, seurallinen, sosiaalinen, tykkää rutiineista, erittäin tarkka oikeudenmukaisuudesta. Se mihin adhd vaikuttaa on vaikeus istua paikoillaan ja lukihäiriöön. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Äidit hakee noita mittatilausdiagnooseja yksityiseltä. Kertovat lääkärille, mikä diagnoosi halutaan, ja lääkäri tekee töitä käskettyä. Paha vaan, että monet ADHD-lääkkeet ovat amfetamiinijohdannaisia, joten eivät ne nuorille välttämättä hyvää tee.

höpöhöpö, äidit hakee ja lääkäri toteaa vaan, näin on, v--ttu mitä sontaa

 

Metyliifenidaatti, yleisin adhd-lääke, ei ole amfetamiinijohdannainen. Miksiköhän tätä pirimyyttiä yhä levitetään. Metyylifenidaatti valmistetaan salmiakista, efedriinistä ja kofeiinistä.

Metyylifenidaatti on enemmänkin kokaiinin tavoin vaikuttava stimulantti, joka on luokiteltu huumausaineeksi. Siksi päihdehäiriöiset ihmiset eivät saa sitä reseptillä, jos heidän päihdeongelmansa on lääkärin tiedossa. Monet ADHD-lääkkeet on itse asiassa luokiteltu huumausaineeksi ja ne aiheuttavat riippuvuutta. Deksamfetamiini on käytännössä amfetamiinia, käytetään paljon nuorten keskuudessa huumausaineena ja saa lääkäriltä reseptillä jos on ylivilkkautta ja käytöshäiriötä. Metyylifenidaatilla on myös suuri väärinkäyttöpotentiaali.  

Vierailija wrote:

Älykännykät ja some pilaavat aivot lapsilta. TikTok-aivot = ADHD

Miten tämä pätee 24v tyttäreeni? Tiktokeista ei oltu kuultuaan kun hänet diagnosoitiin.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Ennen elämä oli rutiininomaisempaa. Perheissä oli ruoka-ajat, ruokakin melko samaa päivästä toiseen, vanhemmilla työajat, lapset koulussa tai päiväkodissa. Arki oli samaa päivästä toiseen. Ennustettavaa ja turvallista. Olen sitä mieltä, että näin monen lapsen oireilu pysyi kurissa. Tätähän näille nepsylasten perheille opetetaan aluksi. Monen perheen elämä on kaoottista vailla rutiineja ja järjestelmällisyyttä.

Luin tutkimuksen, jonka mukaan sikiön altistuminen alkoholille lisää ADHD:n riskiä. FAS-lapsi syntyy, jos päihteitä on käytetty paljon. Kaverini veti raskautensa alkuaikoina (ennen kuin tiesi olevansa raskaana) muutaman kunnon kaatokännin. Lapsi on nyt jo lukioikäinen ja vaikea ADHD. Suvussa ei tuollaista oireilua ole. En tietenkään tiedä, johtuiko tuo ADHD alkoholialtistuksesta, mutta suosittelen sen perusteella, että naiset, jotka haluavat tulla raskaiksi eivät käyttäisi enää

Vanha vitsi tämä. Samaa sarjaa kuin se että äidin vika on autismi. Aina joku tollo luulee noita typeriä juttuja vaikka miten olisi tieteellä todistettu. Samat tyypit luulevat että maapallo on litteä🤡

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Totuus on se, että opettajat eivät tunnista ADHD oireilua. Lapsella diagnoosi vasta peruskoulun jälkeen. Peruskoulun päättötodistus ka 9,5 ja käytös 9.

Ei ADHD-oireilun tunnistaminen edes kuulukaan opettajien tehtäviin! Opettajat EIVÄT ole mitään sairaanhoitajia tai lääkäreitä, vaan heidän työnsä on OPETTAA.

Jostain syystä kouluissa testataan lukihäiriötä innokkaasti, mutta ei ADHD:ta. Ainoa signaali opettajalle on muita häirikövä oppilas ja nopeasti tehdään maallikkoarvaus ADHD:stä, josta ei sitten välttämättä ole edes kyse. ADD oppilaat ovat ihan syrjässä. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Mistä tämä ADHD tulee? Onko liian kiireinen elämänrytmi? 

ADHD periytyy erittäin voimakkaasti,eli jos ADHD äiti tai isä saa 2 lasta, ne lapset saavat lapsia...kohta on maailma pullollaan ADHD ihmisiä.

ADHD:n periytymisestä ei ole suoria todisteita. Periytymistä tutkitaan yleensä kaksostutkimuksissa, joissa lasketaan populaatiotasolla ARVIO periytyvyydestä. Se on arvio, koska suoraa näyttöä ADHD:n geneettisestä periytymisestä ei ole olemassa ainakaan siinä määrin, että voisit esimerkiksi geenitestillä selvittää todennäköisyytesi saada ADHD. Kaksostutkimuksissa on monia ongelmia, jotka voivat antaa myös liiotellun kuvan periytyvyydestä. Geenitutkimuksissa voidaan löytää lukuisia assosiaatioita, jotka suuressa datassa ovat tilastollisesti merkitseviä, mutta joiden efektikoko eli kyky selittää tutkitun häiriön vaihtelua on heikko. Kun efektikoko on heikko, niin silloin geneettisillä assosiaatioilla ei tee mitään. Ne ovat vain heikkoja tilastollisia assosiaatioita ilman suoraa syy-seuraussuhdetta tutkittuun häiriöön, yleensä yhteydessä lukuisiin  muihinkin ominaisuuksiin joita häiriön omaavilla voi olla enemmän tilastollisesti kuin verrokkiryhmällä. Jos siis ovat yhteydessä lainkaan, koska väärien positiivisten tulosten määrä on myös geenitutkimuksessa suuri. 

On olemassa oikeasti tunnettuja geneettisesti periytyviä sairauksia ja ominaisuuksia, esimerkiksi suvussa kulkeva rintasyöpä, jolle on olemassa geenitesti, mutta ADHD ei ole tällainen. ADHD on psykologin tutkimuksilla ja lääkärin haastattelulla tehtävä diagnoosi, jonka synnynnäisyys oletetaan oireiden syntyajankohdan perusteella ja jonka periytyvyys tehdään haastattelun pohjalta, vaikkei se ole diagnoosin saamisen peruste, että oireet kulkevat suvussa. Toisin kuin esimerkiksi aivovamma tai edennyt Alzheimer, sitä ei voi myöskään tunnistaa aivotasolla aivojen toiminnan tai rakenteen poikkeavuuksista, vaikka näin väitetään. Aivotutkimuksissa yleensä tutkitaan pienillä otoksilla diagnoosin saaneiden aivoja ja verrataan ryhmätasolla eroja kontrolliryhmän aivoihin. ADHD-potilaiden aivojen rakenteessa ja toiminnassa on löydetty  joitakin, epäsystemaattisia tilastollisia eroja ryhmien välillä, mutta erot ovat niin olemattomia ja huonosti yleistettävissä perusjoukkoon johtuen tutkimusten loputtomista vinoumista (julkaisuharha, tutkimus- ja analyysimenetelmien luova soveltaminen), ettei näillä tilastollisilla eroilla tehdä mitään. Retoriikan tasolla toki voidaan väittää, että häiriö on periytyvä, jos tehtaillaan muutama kaksostutkimus jossa periytyvyysarvio saadaan maksimoitua ja että se on aivotason häiriö, kun löydetään ryhmätasolla tilastollisesti merkitseviä eli suurella todennäköisyydellä ei sattumasta johtuvia eroja, jolloin esimerkiksi "vain" 96-99% % ADHD-potilaiden aivoista sijoittuu rakenteeltaan ja toiminnaltaan normaalivariaation sisään. ADHD on häiriönä kuin kehitysvamma, sen ainoa funktio on toimia erilaisten tukitoimien perusteluna silloin, kun lapsen kehitys ja suoriutuminen on merkittävästi ikätasoisia jäljessä. Se pohjautuu lapsen suoriutumiseen ja kykyyn ylläpitää fokusta. Se pitäisi antaa vain lapsille, joilla on aitoja haasteita elämässään ja jotka oikeasti tarvitsevat rajallisia terveydenhuollon tukitoimia. Muille lapsille voisi riittää ruutuajat, säännölliset arkirutiinit, välittävät aikuiset ympärillä sekä vanhempien ja yhteiskunnan asettamien ylimitoitettujen paineiden käsittely muulla tavalla kuin medikalisoimalla lapsen oireilu. 

Ai testataan lukihäiriötä innokkaasti, kun jono on 4 vuotta päästä testiin??

Ihan överiksi mennyt tämä ADHD villitys aina ennenkin on ollut vilkkaita sääntöihin sopeutumattomia lapsia ne vaan meni siellä kaverin mukana ja tämä etenkin aikuisten  naisten hinku saada diagnoosi aivan  hölynpölyä me kaikki ollaan erilaisia ja kaikkea ei tarvitse diagnostisoida