Lue keskustelun säännöt.
ADHD:n lisääntymistä ei voi enää pistää sen piikkiin, että asioista vain puhuttaisiin enemmän
08.10.2023 |
Juttelin pitkään uraa tehneen opettajan kanssa. Hän sanoi, että 90-luvulla luokassaan oli pari sellaista, jotka olivat jälkeen päin selvästi ADHD-lapsia. Nyt hänen luokallaan seitsemällä lapsella on diagnosoitu ADHD
Kommentit (377)
Vierailija kirjoitti:
Nykyään moni on ahdistunut. Ahdistus ei tarkoita, että ihmisellä olisi ADHD.
Ei niin, mutta välillä löytyy hoitoon reagoimattoman ahdistuksen takaa ADHD.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä tämä ADHD tulee? Onko liian kiireinen elämänrytmi?
Ei se ehkä siitä tule, mutta kyllä kiire ongelmaa ainakin pahentaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks kaveriäiti järjesti tyttärelleen yksityiseltä puolelta ADHD-diagnoosin, kun julkiselta ei tippunut. Sillä on sitten hyvä selittää kaikki epäonnistumiset töissä ja koulutuksessa.
Eli lapsi meni ensin julkiselle puolelle, eikä hänen tutkimuksissaan tullut ADHD diagnoosia ja sitten meni yksityiselle ja tuli? Molemmilla puolilla Psykologi ja psykiatri vai julkisella terveyskeskuksen yleislääkäri? Tarinasta puuttuu osia, etenkin se että Kannassa kyllä näkyy tehdyt tutkimukset. Niitä toki täydennetään, jos ne eivät ole riittäviä.
Olet ihana kaveri <3.
Niin olenkin. Mutta jos nyt pysytään asiassa, niin nämä ovat sellaisia diagnooseja, jotka saa, jos osaa vastata oikein lomakkeissa.
Itse et näytä pysyvän asia
En ole yhtään kitkerä, taidat nyt projisoida, koska itse olet varsin kitkerä. Kannattaisi ehkä vähän harrastaa itsetutkiskelua sen suhteen. Tässä muuten tutkimus, jonka perusteella ADHD on ylidiagnosoitu nuorissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään moni on ahdistunut. Ahdistus ei tarkoita, että ihmisellä olisi ADHD.
Ei niin, mutta välillä löytyy hoitoon reagoimattoman ahdistuksen takaa ADHD.
Entä niin päin, että todetaan ADHD mutta kun hoito ei tehoa niin diagnoosi muutetaan ahdistukseksi?
Työskentelen lasten kanssa. Toisista lapsista "näkee" helposti, että käyttäytymisen taustalla on ADHD. Lapsi on niin vilkas, ettei se ole tavallista lapsen vilkkautta. Ajatus sinkoilee ja lapsi harhautuu esim. vessareissulla ihan mihin sattuu.
Toisista lapsista, joilla on lääkityskin, ei huomaa juuri mitään ja lapsella saattaa olla "rankatkin" diagnoosit. Aina en ymmärrä, miksi lapsella on diagnoosi ja lääkitys. Miten se on saatu? Ja olen tuntenut tällaisia lapsia jo ennen diagnosointia ja lääkityksen aloittamista ja mähnyt lapsen käyttäytymisen.
Joskus toivon jonkin lapsen saavan lääkityksen olemistaan helpottamaan. Kun lapsella tuntuu olevan sata kanavaa päässään auki yhtaikaa, olo on varmasti kaoottinen ja keskittymiskyvytön. Joskus myös toivon, ettei lapsella olisi lääkitystä. Normaalit rutiinit kotona auttaisivat riittävästi lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten nykyinen vähärasvainen ravinto vaikuttaa ihmisten terveyteen? Voi vaihdettiin margariiniin, liha korvataan vähärasvaisella lihalla tai lihankorvikkeella, täysmaito korvataan rasvattomalla maidolla ja sokeri korvataan aspartaamilla.
Kun lapseni oli vauva/taapero, luin että rasva on tärkeää lapsen aivojen kehitykselle ja panostin siihen että hän saa sitä joka päivä tarpeeksi eli hieman enemmän kuin suomalaisen nykysuosituksen mukaan. Kohtalaisen vaikea ADHD kumminkin tuli.
Myös ollaan luettu sekä ulkoilu paljon ja ruutuaika minimaalista. Kotona ekat kolme vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Niin olenkin. Mutta jos nyt pysytään asiassa, niin nämä ovat sellaisia diagnooseja, jotka saa, jos osaa vastata oikein lomakkeissa.
Aika amatöörilekuri pitää olla jos mennään vaan lomakkeella. Samoin voi jäädä ADHD tunnistamatta. Kunnollinen diagnosoija osaa keskustella asiat selville. Ymmärtää mitä hakee ja luultavasti on vaikeampi vastatakin ns oikeat vastaukset lomakkeeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin olenkin. Mutta jos nyt pysytään asiassa, niin nämä ovat sellaisia diagnooseja, jotka saa, jos osaa vastata oikein lomakkeissa.
Aika amatöörilekuri pitää olla jos mennään vaan lomakkeella. Samoin voi jäädä ADHD tunnistamatta. Kunnollinen diagnosoija osaa keskustella asiat selville. Ymmärtää mitä hakee ja luultavasti on vaikeampi vastatakin ns oikeat vastaukset lomakkeeseen.
Aika heikoissa kantimissa on koko diagnostiikka, kun se perustuu keskusteluun ja lomakkeisiin. Siis ADHD:hatahan ei voi aivoista todeta. Kyllä tarpeeksi määrätietoinen äiti sen diagnoosin lapselleen saa.
Raskaanaolevan d-vitamiinivaje nostaa adhd-riskiä. Ja etenkin tummemman pigmentin omaavat, jotka käyttävät peittäviä vaatteita ovat Suomessa riskiryhmässä.
https://yle.fi/a/3-11135403?utm_source=social-media-share&utm_medium=so…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomeen on evoluutiossa valikoitunut vaaleaihoiset ihan syystä. Me ehdimme juuri ja juuri saada kesäaikaan riittävästi d-vitamiinia.
Tässä vielä HS:n artikkeli siitä, miten m a a han m uuttajien lapsilla on moninkertainen riski adhd:n.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joten syynä lienee m aahan uutto ja diagnostiikan lisääntyminen.
Ei tästä oltu kuultukaan 80-luvulla. Meno oli vilkas, mutta kuriakin oli kouluissa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä vielä HS:n artikkeli siitä, miten m a a han m uuttajien lapsilla on moninkertainen riski adhd:n.
Eikä ole. Tuossa puhutaan (voimakkaasta) autismista. Täysin eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko vilkaissut tätä markkinoiden myrkyttämää maailmaa? Jos olet, niin älä ihmettele. Asiat tulevat pahenemaan. Eikö ole jännää, että samaan aikaan kun yhteiskunnat kärsivät. Niin pörssit juhlivat.
Jos ja kun oletettavasti noin 20 oppilaan luokassa seitsemällä on diagnosoitu ADHD, asiasta täytyisi olla todella huolestunut. Mistä moinen määrä johtuu?
Kirjoittaako joku epäammattimaisesti diagnooseja liukuhihnatyönä?
Mikä muu on voinut aiheuttaa ADHD:n lisääntymisen?
Tutkiikohan kukaan tätä tärkeää asiaa? Ei ole hyvä, että moni lapsi käyttää ADHD-lääkkeitä.
En ymmärrä miksi ADHD diagnoosi nähdään niin kielteisenä ja sitä pidetään turhana? Eihän niitä tehdä, jos lapsella ei ole mitään haasteita tai ongelmia elämässä. Ihan samalla tavalla ne pitäisi hoitaa kuin esim. puheongelmat, hoidetaan ennen kouluikää, kuulo tai näkö, pituuskasvu jne.
Ja mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaudet, poikkeavuudet, rajoitteet huomataan ja niitä hoidetaan ja ennaltaehkäistään, se säästää yhteiskunnan resursseja ja rahaa, puhumattakaan henk.koht. kärsimyksistä ja haasteista.
Joillakin on ihmeellinen käsitys, kaikkien lasten olevan täydellisiä ja terveitä syntyessään ja jos jotakin poikkeavaa ilmaantuu, se on kasvatuksen, ravinnon tai vanhempien syytä tai älylaitteiden.
Ja miksi lapset ja nuoret olisivat palveluiden ja lääketiett. ulkopuolella, kun samaan aikaan esim. työterv.huollossa huolehditaan työtekijän työkyvystä eläkeikään asti tai hoidetaan aikuisten kohonnutta verenpainetta ja näin ehkäistään vakavampia sairauksia esim. sydän ja verisuonisairauksia tai vaikkapa kilpirauhasen toimintahäiriötä jne.
Vai onko tämä täällä sitä tyyppillistä keskustelua, jossa halutaan syyllistää ja haukkua muita, erityisiä lasten vanhempia ja kiillottaa omaa sädekehää päånsä päällä ja kokea ylemmyyttä omasta täydellisyydestä, kun muut ovat huonompia ihmisiä, kuin minä.
Kyse on siitä, miksi diagnoosien määrä on kasvanut niin räjähdysmäisesti. Se ei kuulu ns. normaaliin kehitykseen yhteiskunnassa. Joku sen aiheuttaa. Mikä?
Autismidiagnoosit lisääntyneet samaa tahtia lasten rokotteiden kanssa. Se on se ainut syy.
Jos lapsellani diagnosoitaisiin ADHD, kokeilisin ensin kaikkea, mikä voisi helpottaa hänen keskittymiskykyään. Kokeilisin kaikkea. Viimeinen vaihtoehto olisi säännöllinen lääkitys, jos olisi pakko. Olisi kova paikka alkaa säädellä lapsen käyttäytymistä vahvalla, säännöllisellä kemikaalilla.
Nykyään moni on ahdistunut. Ahdistus ei tarkoita, että ihmisellä olisi ADHD.