Lue keskustelun säännöt.
ADHD:n lisääntymistä ei voi enää pistää sen piikkiin, että asioista vain puhuttaisiin enemmän
08.10.2023 |
Juttelin pitkään uraa tehneen opettajan kanssa. Hän sanoi, että 90-luvulla luokassaan oli pari sellaista, jotka olivat jälkeen päin selvästi ADHD-lapsia. Nyt hänen luokallaan seitsemällä lapsella on diagnosoitu ADHD
Kommentit (377)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nykyisin on paljon vanhempia, jotka eivät osaa kasvattaa lapsiaan. ADHD-diagnoosilla he vapautuvat vastuusta. Lasten huono käytös myös tarttuu toisiin lapsiin, kun leikki- ja kouluikäiset näkevät, että joku saa mölytä ja riehua vapaasti. Näin heistäkin voi tulla virallisesti ADHD-lapsia"
Todella kurjaa tämä vanhempien leimaaminen ja ihmisten tietämyys, kun vielä nykyisin ADD on sama kuin ADHD, kun heillä ongelmana hitaus ja oma-aloitteisuuden puute.
Ja kaikki ADHD leimataan huonosti kasvatetuksi häiriköksi ja koulussa huonosti menestyväksi, vaikka todellisuudessa lähes puolet ADHD tapauksistä käyttäytyvät hyvin ja ovat kympin oppilaita ja menestyvät koulussa, mutta haasteet ovat muissa asioissa.
Ja tutkimuksiin on vaikea päästä, kun kouluterveydenhoitajan tietämys aiheesta on tasoa
"ei tällaisella todistuksella voi olla AD
`Meidän ADHD:lla on lukuaineiden keskiarvo 10. Tuollaisella älykkyydellä sitä ei moni huomaa ellei oikeasti tunne ADHD:n nyansseja ja henkilön elämää kokonaisvaltaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa on alettu mennä metsään, kun ihan jokaiselle on alettu etsiä jotain oiretta selittävää diagnoosia, oli se sitten nepsydiagnoosi tai mt-diagnoosi. Ennen sentään tajuttiin jättää lääkitsemättä ne, joiden oireet eivät tosissaan haitanneet elämää.
Nyt sitten kaivellaan 30 vuoden takaisia koulupapereita ja muistoja, jotka voivat olla jotain ihan muuta kuin todellisuus ja itketään, kun päässytkään lääkikseen vaan pelkästään sairaanhoitajaksi, vaikka keskiarvo oli 9. Diagnoosilla yritetään selvästi paikata jotain vaillejäämistä ja elämässä epäonnistumisen kokemusta, vaikka oikeasti merkityksellinen elämä on ihan itsestä kiinni jos on päässyt niin pitkälle, että on saanut vaativan koulutuksen ja kykenee hoitamaan työnsä kunnialla. Miksemme vain nauttisi erilaisuudesta ja jättäisi diagnoosit ja lääkkeet niille, joiden elämä aidosti on yhtä helvettiä?
Tällaisia ajatuk
Miksi elämän pitäisi olla aidosti yhtä helvettiä ennen kuin sitä voi helpottaa? Eiköhän jokainen tunne itse milloin tarvii apua. Elämän pitäisi olla mukavaa eikä taistelua. Minä tiesin 15 vuotta ADHD:stäni ennen kuin menin lääkäriin. Siis ennen kuin sain aikaiseksi mennä ja ennen kuin oli ajanut itsensä nurkkaan.
Vierailija kirjoitti:
Mikä oletus se on, että jos koulu menee hyvin, lapsen pitäisi olla jotenkin taipuvainen menestymään muutenkin elämässään? Ehkä kaikki eivät vain ole sellaisia, jotka sekä saavat kympit kokeista ETTÄ haluavat toimia säntillisesti muiden pillin mukaan, jotta saavuttaisivat jotain mainetta ja kunniaa? Eikö fiksu lapsi voi aivan hyvin mennä johonkin oppisopimuskoulutukseen tms. jos koulun aikataulujen mukaan toimiminen ei kiinnosta?
Aika moni vanhempikin asettaa näille fiksuille lapsille paineita siitä millainen pitäisi olla jotta olisi tarpeeksi hyvä ja riittäisi ihmisenä. Mitä jos annettaisiin teinien tehdä omat valintansa, koska sitä se elämä on. Virheitä ja onnistumisia.
Onko käynyt mielessä että saattaisi itse haluta jotain? Ei onnistu vaikka älli on 10 mutta saa aikaan korkeintaan seiskan. Jos sitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Mutta sitten herää toisaalta kysymys, että jos nämä on niin tavallisia ihmisten keskuudessa, niin miksi niiden pitää olla diagnooseja, eli miksi ne pitää nähdä ongelmina? Eikö ne ole sitten vaan ihmiskokemuksen eri variantteja, eli ihmiset on vaan erilaisia. Yhteiskunta on rakennettu tiettyjen pelisääntöjen varaan, jotka hyödyttävät vain joitain ihmisiä. Sitten kaikki muut ihmiset joutuvat kokemaan olevansa huonoja. Oikeastihan näistä erilaisuuksista olisi paljon hyötyä maailmassa, jos niille annettaisiin tilaa ja tukea paremmin. ADHD voi vaikka olla luovuuden lähde, tai autismi auttaa keskittymään johonkin tiettyyn asiaan ja alaan todella tarkasti ja yksityiskohtaisesti. Miksi näitä pitää kutsua "diagnooseiksi"? Eri ihmisten aivot toimii eri tavoin. Näin se on aina ollut. Ihmiset kärsivät vain silloin, kun eivät saa toteuttaa itseään ja eivät saa apuvälineitä, joiden avulla elää ehkä hieman joistain muista poikkeavaa, mutta hyvää elämää.
Tässä on hyvää asiaa, mutta ei se ole noin yksinkertaista. Ei vaatimukset tule pelkästään ulkoa päin.tai ongelmat ole suhteessa muihin. On aivan tavallisia ja arkisia omia asioita jotka haluaisi hoitaa tai tehdä kuten haluaa. Toiminnanohjauksen ongelmat vaikuttavat myös niihin.,
Vierailija kirjoitti:
Lääketehtaat hyötyy kun nappia lyödään naamariin. Erittäin vastuutonta, että niitä syötetään lapsille.
Haittaaks se kun nappien syöjäkin hyötyy? Tuskin söis jos ei hyötyis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totuus on se, että opettajat eivät tunnista ADHD oireilua. Lapsella diagnoosi vasta peruskoulun jälkeen. Peruskoulun päättötodistus ka 9,5 ja käytös 9.
Juuri tuo on ongelma. Jos ajatus ei vain pysy kasassa, niin ei sitä kukaan ulkopuolinen huomaa. Osalla pään sisäinen kaaos näkyy kehon liikkeenä ja sen muutkin huomaavat. Sitten ajatellaan, että ADHD = kehon liike, vaikka tosiasiassa ongelma on keskittymisvaikeudet.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo kuulostaa ihan normaalilta, että epäkiinnostaviin ei jaksa keskittyä ja melu vaikeuttaa keskittymistä. Tai sitten olen itsekin ADHD. Olin koko kouluikäni tuollainen eli noin 17v, alakoulusta ammattiopintoihin saakka. Olen edelleen samanlainen. Elämässä ihan hyvin pärjännyt, hyvät arvosanat ja todistukset, työtä ja harrastuksia, perhe ym. Koen olevani ihan normaali ja samanlainen kuin keskiverto suomalainen. En unohtele enkä selittele. Koti on välillä kaaos kun olen väsynyt mutta en selittele millään kirjainyhdistelmällä. Keskittyminen vaihtelee kiinnostuksen mukaan. Tuntuu että nykyään ihmiset vaativat itseltään ihan älyttömiä ja jos ei kaikkeen pysty mihin muutkin pystyvät, täytyy olla ADHD.
ADHD ei ole sitä ei jaksa keskittyä epäkiinnostaviin asioihin ja melukin vaikeuttaa. Nuo ovat piirteitä mutta diagnoosiin tarvitaan riittävät haitat elänässä. Kuulostaa että sinulla ei ole niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti
Mitä yli 60v ihminen enää tekee sillä diagnoosilla? Siis lääkärin kertomana. Jutelkaa te lapset hänelle mitä ongelmia teillä on. Isänne kyllä tunnistaa omat oireensa.
Esim. lääkkeitä ei saa ilman diagnoosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäpä jos me kaikki vain maskaamme, jotta selviämme elämästä. Miten yhtäkkiä niin moni kolme-neljäkymppinen menestynyt nainen onkin vain huijannut itsensä menestykseen kun pinnan alla kytee hoitamaton elämää invalidisoiva ADHD. En ymmärrä miten tämän häiriön kanssa edes voi onnistua yhtään missään niin hyvin vaikka kaikkensa yrittääkin maskata.
Se on myös varsin erikoista, että melkein jokainen itsensä diagnosoinut on selvästi keskitasoa älykkäämpi. Missä ovat kaikki ne keskitasoiset tai keskitasoa heikommat adhd-tapaukset?
Kuitenkin adhd keskimäärin vaikuttaa keskimäärin 9 pinnan verran älykkyysosamäärää laskevasti, eli heitä pitäisi olla paljon enemmän kuin näitä älykkäitä ja menestyviä adhd-tapauksia.
Ne keskiverrot ja sitä heikommat eivät koskaan tajua, että syy jatkuvaan epäonnistumiseen ja paikallaan polkemiseen on tarkkaavaisuushäiriö eivätkä siksi koskaan hakeudu tutkimuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäpä jos me kaikki vain maskaamme, jotta selviämme elämästä. Miten yhtäkkiä niin moni kolme-neljäkymppinen menestynyt nainen onkin vain huijannut itsensä menestykseen kun pinnan alla kytee hoitamaton elämää invalidisoiva ADHD. En ymmärrä miten tämän häiriön kanssa edes voi onnistua yhtään missään niin hyvin vaikka kaikkensa yrittääkin maskata.
Se on myös varsin erikoista, että melkein jokainen itsensä diagnosoinut on selvästi keskitasoa älykkäämpi. Missä ovat kaikki ne keskitasoiset tai keskitasoa heikommat adhd-tapaukset?
Kuitenkin adhd keskimäärin vaikuttaa keskimäärin 9 pinnan verran älykkyysosamäärää laskevasti, eli heitä pitäisi olla paljon enemmän kuin näitä älykkäitä ja menestyviä adhd-tapauksia.
Ne keskiverrot ja sitä heikommat eivät koskaan tajua, että syy jatkuvaan epäonnistumiseen ja paikallaan polkemiseen on tarkkaavaisuushäiriö eivätkä siksi koskaan hakeudu tutkimuksiin.
Jos ihmisellä on ongelma niin ihminen tarvitsee diagnoosin ja siksi ihmisen on hakeuduttava tutkimuksiin. Tämä se suhtautumistapa mikä yhä useammilla on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäpä jos me kaikki vain maskaamme, jotta selviämme elämästä. Miten yhtäkkiä niin moni kolme-neljäkymppinen menestynyt nainen onkin vain huijannut itsensä menestykseen kun pinnan alla kytee hoitamaton elämää invalidisoiva ADHD. En ymmärrä miten tämän häiriön kanssa edes voi onnistua yhtään missään niin hyvin vaikka kaikkensa yrittääkin maskata.
Se on myös varsin erikoista, että melkein jokainen itsensä diagnosoinut on selvästi keskitasoa älykkäämpi. Missä ovat kaikki ne keskitasoiset tai keskitasoa heikommat adhd-tapaukset?
Kuitenkin adhd keskimäärin vaikuttaa keskimäärin 9 pinnan verran älykkyysosamäärää laskevasti, eli heitä pitäisi olla paljon enemmän kuin näitä älykkäitä ja menestyviä adhd-tapauksia.
ADHD laskee juurikin älykkyystesteissä hieman ke
Jos Adhd ei haittaa suoriutumista koulun kokeissa, kuinka se haittaa suoriutumista älykkyystestissä? Molemmat kuitenkin vaativat keskittymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäpä jos me kaikki vain maskaamme, jotta selviämme elämästä. Miten yhtäkkiä niin moni kolme-neljäkymppinen menestynyt nainen onkin vain huijannut itsensä menestykseen kun pinnan alla kytee hoitamaton elämää invalidisoiva ADHD. En ymmärrä miten tämän häiriön kanssa edes voi onnistua yhtään missään niin hyvin vaikka kaikkensa yrittääkin maskata.
Se on myös varsin erikoista, että melkein jokainen itsensä diagnosoinut on selvästi keskitasoa älykkäämpi. Missä ovat kaikki ne keskitasoiset tai keskitasoa heikommat adhd-tapaukset?
Kuitenkin adhd keskimäärin vaikuttaa keskimäärin 9 pinnan verran älykkyysosamäärää laskevasti, eli heitä pitäisi olla paljon enemmän kuin näitä älykkäitä ja menestyviä adhd-tapauksia.
Ne keskiverrot ja sitä heikommat eivät koskaan tajua, että syy j
Eli jokaisella meistä on tarkkaavuushäiriö, kympin tytöt vain huomaaavat sen?
Minullakin taitaa tämän ketjun logiikalla olla, sillä olin kympin tyttö ja aina luokkani paras, mutta yliopistossa kyllästyin nyherrykseen ja prokrastinoin graduni tärviölle. Sittemmin olen tehnyt luovalla alalla kivaa työtä jossa olen hyvä, mutta koti on sotkuinen ja laskut maksan usein myöhässä. Olen ollut ihan tyytyväinen siihen, että edes lopulta maksan, mutta ilmeisesti se ei olekaan hyvä että maksaa vaan silloin maskaa. Mielestäni olen ihan tavallinen, mutta nykyään ei kai enää tavallisia ihmisiä ole.
Vierailija kirjoitti:
"Peruskoulussa ei tarvitse vielä itsenäisesti osata tuota ajan hallintaan, joka päivä siellä joku on myöhässä. Eli teidän kohdalla se hoito on mennyt juuri niinkuin pitikin. Silloin kun ongelmia on ilmennyt, on aloitettu kartoittaa mikä se ongelma on, on tullut diagnoosi, lääkitys ja terapia. Ei todellakaan voida sanoa että hoitamaton ADHD olisi aiheuttanut ongelmia. Näitä hoitamattomia ADHD tapauksia on mm vankilat täynnä"
Ei todella hoito ollut ajoitettu oikein, sillä hän kärsi heikosta itsetunnosta ja tunsi olevansa huonompi kuin muut ja ahdistui siitä, pelkäsi jopa aivosyöpääm Ja etsi jo lapsena syitä, miksi oli sellainen kuin oli. Jopa stipendin valinta oli väärä, eikä ollut ansaittu, kun hän myöhästyi tunnilta jatkuvasti. Ja heikkoa itsetuntoa korjataan edelleen. Ja diagnoosin saaminen oli todella hänelle itselleen ja muille suuri helpotus.
Toisin kuin täällä väitetään, diagnoosin saamine
Noilla ongelmille julkisella ei olisi annettu lapselle diagnoosia ADHD, sen tärkein kriteeri on impulsiivinen käytös ja sen pitäisi näkyä kotona ja koulussa. Ahdistushäiriö ois julkisella tullut tuolle lapselle. Terveisin oman lapsen kanssa julkisella ADHD tutkimukset käynyt ja ei saatu diagnoosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks kaveriäiti järjesti tyttärelleen yksityiseltä puolelta ADHD-diagnoosin, kun julkiselta ei tippunut. Sillä on sitten hyvä selittää kaikki epäonnistumiset töissä ja koulutuksessa.
Eli lapsi meni ensin julkiselle puolelle, eikä hänen tutkimuksissaan tullut ADHD diagnoosia ja sitten meni yksityiselle ja tuli? Molemmilla puolilla Psykologi ja psykiatri vai julkisella terveyskeskuksen yleislääkäri? Tarinasta puuttuu osia, etenkin se että Kannassa kyllä näkyy tehdyt tutkimukset. Niitä toki täydennetään, jos ne eivät ole riittäviä.
Olet ihana kaveri <3.
Niin olenkin. Mutta jos nyt pysytään asiassa, niin nämä ovat sellaisia diagnooseja, jotka saa, jos osaa vastata oikein lomakkeissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 45 vuotias ja pikkuveljeni on 39vuotias.
Meillä molemmilla todettu aikuisena adhd.
Veljeni kolmesta lapsesea kahdella adhd ja samoin minun ainoalla lapsellani.
Isällämme myös selvää oireilua muttei halua tutkimuksiin.Mitä yli 60v ihminen enää tekee sillä diagnoosilla? Siis lääkärin kertomana. Jutelkaa te lapset hänelle mitä ongelmia teillä on. Isänne kyllä tunnistaa omat oireensa.
Minun työkaveri sai diagnoosin viisikymppisenä ja elämä sitä ennen oli kaaosta ja terapian ja lääkkeiden ansiosta elämä muuttui lähes kerralla, kun oivalsi, miten hänen kannattaa suunnitella ja järjestää arkensa ja poiketa niistä tavoista, mitä yleisesti pidetään hyvänä ja miten yleensä ihmiset toimivat. Hänen systeeminsä ei taas minulle sovi.
Hänen elämänsä menee nykyään jotenkin tähän tyyliin ja hän on saanut siitä kovasti apua elämään ja arjen hallintaan.
Kiva, että diagnoosi toimii joillakuilla plasebohoitona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 45 vuotias ja pikkuveljeni on 39vuotias.
Meillä molemmilla todettu aikuisena adhd.
Veljeni kolmesta lapsesea kahdella adhd ja samoin minun ainoalla lapsellani.
Isällämme myös selvää oireilua muttei halua tutkimuksiin.Mitä yli 60v ihminen enää tekee sillä diagnoosilla? Siis lääkärin kertomana. Jutelkaa te lapset hänelle mitä ongelmia teillä on. Isänne kyllä tunnistaa omat oireensa.
Minun työkaveri sai diagnoosin viisikymppisenä ja elämä sitä ennen oli kaaosta ja terapian ja lääkkeiden ansiosta elämä muuttui lähes kerralla, kun oivalsi, miten hänen kannattaa suunnitella ja järjestää arkensa ja poiketa niistä tavoista, mitä yleisesti pidetään hyvänä ja miten yleensä ihmiset toimivat. Hänen systeeminsä ei taas minulle sovi.
Hänen el
Nuo linkissä mainitut ohjeet toimivat varmaan ihan kaikille! Hyviä ohjeita, ei tarvitse olla ADHD hyötyäkseen niistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäpä jos me kaikki vain maskaamme, jotta selviämme elämästä. Miten yhtäkkiä niin moni kolme-neljäkymppinen menestynyt nainen onkin vain huijannut itsensä menestykseen kun pinnan alla kytee hoitamaton elämää invalidisoiva ADHD. En ymmärrä miten tämän häiriön kanssa edes voi onnistua yhtään missään niin hyvin vaikka kaikkensa yrittääkin maskata.
Se on myös varsin erikoista, että melkein jokainen itsensä diagnosoinut on selvästi keskitasoa älykkäämpi. Missä ovat kaikki ne keskitasoiset tai keskitasoa heikommat adhd-tapaukset?
Kuitenkin adhd keskimäärin vaikuttaa keskimäärin 9 pinnan verran älykkyysosamäärää laskevasti, eli heitä pitäisi olla paljon enemmän kuin näitä älykkäitä ja menestyviä adhd-tapauksia.
Ne keskiverrot
Moni ei toimi noin kun sinä toimit. Tai muutaman kerran myöhästyttyään jossain tehtävässä oppivat tekemään sen ajoissa. ADHD tyypit eivät opi eivät kykene, toiminnanohjaukseen saa sitten apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Peruskoulussa ei tarvitse vielä itsenäisesti osata tuota ajan hallintaan, joka päivä siellä joku on myöhässä. Eli teidän kohdalla se hoito on mennyt juuri niinkuin pitikin. Silloin kun ongelmia on ilmennyt, on aloitettu kartoittaa mikä se ongelma on, on tullut diagnoosi, lääkitys ja terapia. Ei todellakaan voida sanoa että hoitamaton ADHD olisi aiheuttanut ongelmia. Näitä hoitamattomia ADHD tapauksia on mm vankilat täynnä"
Ei todella hoito ollut ajoitettu oikein, sillä hän kärsi heikosta itsetunnosta ja tunsi olevansa huonompi kuin muut ja ahdistui siitä, pelkäsi jopa aivosyöpääm Ja etsi jo lapsena syitä, miksi oli sellainen kuin oli. Jopa stipendin valinta oli väärä, eikä ollut ansaittu, kun hän myöhästyi tunnilta jatkuvasti. Ja heikkoa itsetuntoa korjataan edelleen. Ja diagnoosin saaminen oli todella hänelle itselleen ja muille suuri helpotus.
To
Outoa ettei ammattilaiset ymmärtäisi hoitamatton ADHD:n aiheuttavan ahdistusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks kaveriäiti järjesti tyttärelleen yksityiseltä puolelta ADHD-diagnoosin, kun julkiselta ei tippunut. Sillä on sitten hyvä selittää kaikki epäonnistumiset töissä ja koulutuksessa.
Eli lapsi meni ensin julkiselle puolelle, eikä hänen tutkimuksissaan tullut ADHD diagnoosia ja sitten meni yksityiselle ja tuli? Molemmilla puolilla Psykologi ja psykiatri vai julkisella terveyskeskuksen yleislääkäri? Tarinasta puuttuu osia, etenkin se että Kannassa kyllä näkyy tehdyt tutkimukset. Niitä toki täydennetään, jos ne eivät ole riittäviä.
Olet ihana kaveri <3.
Niin olenkin. Mutta jos nyt pysytään asiassa, niin nämä ovat sellaisia diagnooseja, jotka saa, jos osaa vastata oikein lomakkeissa.
Itse et näytä pysyvän asiassa. Osaa vastata oikein?
Mistähän tuon sinun kitkeryytesi oikein kumpuaa? Onko joku diagnoosi jäänyt huomaamatta? Oletko vastannut väärin?
Minun työkaveri sai diagnoosin viisikymppisenä ja elämä sitä ennen oli kaaosta ja terapian ja lääkkeiden ansiosta elämä muuttui lähes kerralla, kun oivalsi, miten hänen kannattaa suunnitella ja järjestää arkensa ja poiketa niistä tavoista, mitä yleisesti pidetään hyvänä ja miten yleensä ihmiset toimivat. Hänen systeeminsä ei taas minulle sovi.
Hänen elämänsä menee nykyään jotenkin tähän tyyliin ja hän on saanut siitä kovasti apua elämään ja arjen hallintaan.
https://www.kaypahoito.fi/nix02460