Menisitkö itse asumaan soluun tuntemattomien ihmisten kanssa?
Kun sanotaan että opiskelijoiden pitää suostua asumaan yhdessä tuntemattomien kanssa soluasunnossa, jakaa vessa/kylppäri, keittiö jne.
Suostuisitko sinä? Jos olisi esim. tilanne että työnantaja laittaa sinut toiselle paikkakunnalle töihin ja ainoa tarjolla oleva asunto on tuollainen?
Kommentit (550)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään ei ole pakko asua solussa jos ei halua, eikä se kaikille ole ihanteellinen ratkaisu. Mutta silloin pitää vain olla valmis kustantamaan asuminen itse. Siitähän tässä on kyse, että jos saa käytännössä ilmaisen asumisen (hyvin pienellä omavastuulla verrattuna täyteen vuokraan), niin maksaja voi asettaa ehtonsa asumismuodoille. Näin se vain menee, en sano onko se oikein tai väärin, mutta itse kun maksaa asumisensa niin on mahdollisuus valita juuri itselle sopivin vaihtoehto.
Määrittele itse kustantaminen. Miksi soluasuntoon pitäisi saada asumistukea mutta saman hintaiseen yksiöön ei. Kun ne tosiaan ei ole halvempia, vain ns. isompia kun lasketaan mukaan muidenkin huoneet ja jaettu tila. Tuossa ei ole mitään logiikkaa.
Opiskelijan asumistuki pitäisi olla edelleen erillinen, tiettyyn rajaan maksettava maksu. Esimerkiksi max 250 euroa nyt, kun kulut ovat nousseet. Siitä sitten maksat asumisesi, asuit omakotitalossa yksin vuokralla tai solussa.
Sillä rahalla ei saanut edes 15 vuotta sitten Helsingistä solua.
Miksi ihmeessä opiskelijan asumistuen pitäisi olla huonompi luin muiden? Opiskelija on ainoa ryhmä muutenkin, jonka pitää ottaa lainaa syödäkseen.
Asumistuki kustantaa korkeintaan 80% prosenttia asumiskuluista. Ei sen ole tarkoituskaan kustantaa täysin ilmaista asumista. Siksi opiskelijoille vähemmän tukea, että me olemme ainoa ryhmä, joille on tuettua asumista ja ylipäänsä mahdollisuus asua halvasti soluissa. Ei työttömille ole mitään asuntosäätiöitä, jotka tarjoaisivat edullista asumista vain heille.
Mitä höpiset? Kyllä lähes minkä tahansa asunnon voi muuttaa soluksi. Lukot vaan huoneiden oviin. Näin saa työtönkin edullisen soluasunnon ja työttömät ja vanhukset voidaan majoittaa soluun. Yhteiskunta säästää ja kaikki voittavat.
Eli kommunalkoihin köyhät vaan Venäjän tyyliin! Tervemenoa ensin opintomatkalle Venäjälle tutustumaan tähän asumismuotoon ennen kuin tällaisia sammakoita suustasi päästelet!
Miksi sitten opiskelijoille vaaditaan väkisin kyseistä asumismuotoa, jos se muille pienituloisille ei olekaan sopiva tapa asua?
Vertaat opiskelijoita pienituloisiin? Opiskelijoiden elämäntilanne toivottavasti on hyvin väliaikainen tilanne.
Oikeastaan tuollaiselle törpölle ei pitäisi mitään edes vastata
Eikös esimerkiksi työttömyys ole useimmiten väliaikainen tilanne? Ja opiskelijoista voi tulla työttömiä. Maassa on kymmeniä tuhansia korkeasti koulutettuja työttömiä.
Jos opiskelija on vain väliaikaisesti pienituloinen ja tuleva hyväosainen, eikö työttömien kannata opiskella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään ei ole pakko asua solussa jos ei halua, eikä se kaikille ole ihanteellinen ratkaisu. Mutta silloin pitää vain olla valmis kustantamaan asuminen itse. Siitähän tässä on kyse, että jos saa käytännössä ilmaisen asumisen (hyvin pienellä omavastuulla verrattuna täyteen vuokraan), niin maksaja voi asettaa ehtonsa asumismuodoille. Näin se vain menee, en sano onko se oikein tai väärin, mutta itse kun maksaa asumisensa niin on mahdollisuus valita juuri itselle sopivin vaihtoehto.
Määrittele itse kustantaminen. Miksi soluasuntoon pitäisi saada asumistukea mutta saman hintaiseen yksiöön ei. Kun ne tosiaan ei ole halvempia, vain ns. isompia kun lasketaan mukaan muidenkin huoneet ja jaettu tila. Tuossa ei ole mitään logiikkaa.
Opiskelijan asumistuki pitäisi olla edelleen erillinen, tiettyyn rajaan maksettava maksu. Esimerkiksi max 250 euroa nyt, kun kulut ovat nousseet. Siitä sitten maksat asumisesi, asuit omakotitalossa yksin vuokralla tai solussa.
Sillä rahalla ei saanut edes 15 vuotta sitten Helsingistä solua.
Miksi ihmeessä opiskelijan asumistuen pitäisi olla huonompi luin muiden? Opiskelija on ainoa ryhmä muutenkin, jonka pitää ottaa lainaa syödäkseen.
Asumistuki kustantaa korkeintaan 80% prosenttia asumiskuluista. Ei sen ole tarkoituskaan kustantaa täysin ilmaista asumista. Siksi opiskelijoille vähemmän tukea, että me olemme ainoa ryhmä, joille on tuettua asumista ja ylipäänsä mahdollisuus asua halvasti soluissa. Ei työttömille ole mitään asuntosäätiöitä, jotka tarjoaisivat edullista asumista vain heille.
Kaikille pienituloisille on yhteiskunnan tukemaa vuokra-asumista. Ihan samalla tavalla kuin opiskelijoille. Miksei muiden kuulu asua solussa?
No kun se opiskelijana olo on ajateltu olevan vain tilapäinen ajanjakso. Kun valmistut, lähdet töihin ja alat maksaa oman vuokrasi. Voit toki asua edelleen solussa tai alivuokralaisena, kuten itse aloitin sairaanhoitajan urani Helsingissä. Asuin pari vuotta alivuokralaisena Töölössä ns entisessä "palvelijan huoneessa".
Tällä logiikalla melkein kaikki ihmisen elämäntilanteet ovat väliaikaisia, jolloin voi asua vähän huonommin. Työttömyys esimerkiksi on väliaikainen tila. Kun saa työpaikan, voi maksaa itse asumisensa ja muuttaa pois solusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama kun kysyisi, että voitko ikinä kuvitellakaan tutustuvasi johonkin outoon ihmiseen. Soluasuminen oli keskeinen osa opiskelijoiden verkostoitumista
En enää ihmettele, että nuoret ovat ahdistuneita ja yksinäisiä, jos heille pitää olla valmiiksi tuttu, että toiseen ihmiseen voi tutustua
Tällä logiikalla ne vanhempien maksamassa yksiössä asuneet ei verkostoituneet. Tämähän ei ole totta. Päinvastoin, heillä menee parhaiten nyt vuosikymmeniä valmistumisesta. Joukossa diplomaatturaa tekeviä ja ammattijohtajia.
Minä, soluasukas, olen elänyt pätkätyöstä toiseen. Mitenköhän tämä on mahdollista? Ja ei, en ole hyötynyt millään tavalla entisistä kämppiksistäni. Kaverit on ihan muualta.
Johtuisikohan tuo pärjääminen vain siitä asumismuodosta. Vaan ylipäätään siitä että heidän lähtökohtansa ovat olleet paremmat. He eivät ole odottaneet että yhteiskunta olisi rakennuttanut heille yksiöt ja kokonaan kustantaneet heidän asumisensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään ei ole pakko asua solussa jos ei halua, eikä se kaikille ole ihanteellinen ratkaisu. Mutta silloin pitää vain olla valmis kustantamaan asuminen itse. Siitähän tässä on kyse, että jos saa käytännössä ilmaisen asumisen (hyvin pienellä omavastuulla verrattuna täyteen vuokraan), niin maksaja voi asettaa ehtonsa asumismuodoille. Näin se vain menee, en sano onko se oikein tai väärin, mutta itse kun maksaa asumisensa niin on mahdollisuus valita juuri itselle sopivin vaihtoehto.
Määrittele itse kustantaminen. Miksi soluasuntoon pitäisi saada asumistukea mutta saman hintaiseen yksiöön ei. Kun ne tosiaan ei ole halvempia, vain ns. isompia kun lasketaan mukaan muidenkin huoneet ja jaettu tila. Tuossa ei ole mitään logiikkaa.
Opiskelijan asumistuki pitäisi olla edelleen erillinen, tiettyyn rajaan maksettava maksu. Esimerkiksi max 250 euroa nyt, kun kulut ovat nousseet. Siitä sitten maksat asumisesi, asuit omakotitalossa yksin vuokralla tai solussa.
Sillä rahalla ei saanut edes 15 vuotta sitten Helsingistä solua.
Miksi ihmeessä opiskelijan asumistuen pitäisi olla huonompi luin muiden? Opiskelija on ainoa ryhmä muutenkin, jonka pitää ottaa lainaa syödäkseen.
On ihan eri asia asua vähän huonommin pysyvästi kuin pari vuotta, kunnes saa opintojensa myötä hyvät kesätyörahat ja osa-aikatyön opintojen ohelle, joilla rahoittaa loppuajan parempi asuminen. Valmistumisen jälkeen kokopäivätyö ja kunnon palkka. Opiskelijat poikkeavat muista vähätuloisista siinä, että heille tilanne on väliaikainen, eivätkä näin ollen ole pitkällä aikavälillä huono-osaisia.
Muissa maissa opinnoista voi joutua maksamaan kymmeniä tuhansia. Suomalaiset opiskelijat ovat erittäin hyvässä asemassa siinä, ettei opinnot maksa mitään, ja saavat vielä tukia ja lainaa lisäksi.
Pystyisitkö itse asumaan asunnossa jossa joku hilluu huumepäissään, syö ruokasi jääkaapista, hajottaa omaisuuttasi ym. Ainahan voi vaihtaa asuntoa! Niin voi, mutta vaihtaja on aina se kärsivä osapuoli, ei koskaan se häirikkö!
Kyllä moiselle huumehäirikölle voi hankkia häädön.
Opiskelija-asuntosäätiöiden soluissa pitäisi asua vain opiskelijoita. Millä todennäköisyydellä kaikki muut korkeakouluopiskelijat tai amisopiskelijatkaan sinua lukuunottamatta ovat jotain huumehörhöjä? Eiköhän suurin osa opiskelijoista ole ihan tavallisia opiskelijoita. Korkeakouluopiskelijat jopa sitä ikäluokan terävintä kärkeä.
Oma kämppikseni oli ihan tavallinen ja melko hiljainen ruotsin kielen opiskelija. Itse opiskelin kauppatieteitä ja vaikka ehkä aika paljon fuksivuotena juhlinkin, en koskaan järjestänyt bileitä solussani, enkä häirinnyt kämppistäni.
Onneksi olkoon! Sait asua kahden hengen solussa fiksun yliopisto-opiskelijan kanssa! Kaikilla ei välttämättä käy yhtä hyvä tuuri! Sen huumehörhön varmaan saakin pois, mutta mikään helppo prosessi se ei ole! Huumeiden käytöstä pitäisi lentää pihalle välittömästi ilman mitään varoitusta!
Asuin opiskelijana solussa muutaman vuoden. Ei toki paras asumismuoto mutta köyhänä opiskelijana väliaikaisesti ihan ok.
Olen asunut opiskeluaikoina muutamaan kertaan solussa. Aina oli huomattavasti inhottavampaa ja raskaampaa kuin yksin asuminen. Kämppiksistä kukaan ei ollut mikään hirviö, mutta ei yhteiselo silti ollut kivaa. Yksi oli tosi tarkka siisteydestä ja tuli valitusta jos ei lähes joka päivä imuroinut ja hän oli myös herkkäuninen ja valitti jatkuvasti, jos ja kun tulin kotiin ajoittain klo 23 aikoihin kun tein osa-aikatyötä kaupassa ja iltavuoro loppui kymmeneltä.
Toinen kämppikseni kärsi vakavasta masennuksesta ja itsekin kuormittuneena jouduin pitämään hänen mielenterveyttä pystyssä ja toimimaan liki tukihenkilönä. Ei minulla ollut siihen osaamista tai jaksamista.
Ja oli yksi, joka oli ihan mukava, mutta jonka poikaystävä lähes asui meillä ja tuli tosi ulkopuolinen olo omassa kodissaan kun pariskunta kuherteli, valtasi yhteiset tilat ja piti kuunnella seksiääniä.
Eniten kuormitti se, että solussa asuessa välillä ei ollut mitään yksityistä tilaa missään. Minun piti soitella lääkärille hyvin henkilökohtaisista jutuista ja en halunnut kämppisten kuulevan oireitani tai henkilötietojani. Tai henkilökohtaisia puheluita läheisen kanssa. Lähes aina kämppis ja tämän kavereita tai poikaystävä olivat meillä. Töissä taukotilassa aika muita. Kadulla ja julkisissa väkeä. Yliopistolla käytävät ja luentosalit täysiä. Minulla oli etävastaanottoja sairaanhoitajan kanssa ja varasinkin jotain kirjaston kokoustiloja, jotta saisi jotain yksityisyyttä puhua asioista. Oikeasti ahdisti kun oli aina iso operaatio yrittää löytää joku tila ja väli, jossa voin itse hallita sitä, miten paljon ulkopuoliset kuulevat. Mielenterveyteni meni aina solussa asuessa huonommaksi ja kuormituin tosi pahasti. Lopulta muutin yksiöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama kun kysyisi, että voitko ikinä kuvitellakaan tutustuvasi johonkin outoon ihmiseen. Soluasuminen oli keskeinen osa opiskelijoiden verkostoitumista
En enää ihmettele, että nuoret ovat ahdistuneita ja yksinäisiä, jos heille pitää olla valmiiksi tuttu, että toiseen ihmiseen voi tutustua
Tällä logiikalla ne vanhempien maksamassa yksiössä asuneet ei verkostoituneet. Tämähän ei ole totta. Päinvastoin, heillä menee parhaiten nyt vuosikymmeniä valmistumisesta. Joukossa diplomaatturaa tekeviä ja ammattijohtajia.
Minä, soluasukas, olen elänyt pätkätyöstä toiseen. Mitenköhän tämä on mahdollista? Ja ei, en ole hyötynyt millään tavalla entisistä kämppiksistäni. Kaverit on ihan muualta.
Johtuisikohan tuo pärjääminen vain siitä asumismuodosta. Vaan ylipäätään siitä että heidän lähtökohtansa ovat olleet paremmat. He eivät ole odottaneet että yhteiskunta olisi rakennuttanut heille yksiöt ja kokonaan kustantaneet heidän asumisensa.
Kylläpä pitää hattua nostaa kun on niin eteviä ihmisiä, että ovat tajunneet syntyä oikeaan perheeseen.
Oletko lukutaidoton? Onko joku odottanut, että yhteiskunta maksaa kokonaan asumisen? Vaan että miksi yksi ihmisryhmä voidaan asuttaa huonommin kuin muut, vaikka ainoana ihmisryhmänä joutuu elättämään itsensä lainalla.
Soluasujaltakin leikataan asumistukea. Onko se mielestäsi oikein? Soluasujakin joutuu ottamaan lisää velkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään ei ole pakko asua solussa jos ei halua, eikä se kaikille ole ihanteellinen ratkaisu. Mutta silloin pitää vain olla valmis kustantamaan asuminen itse. Siitähän tässä on kyse, että jos saa käytännössä ilmaisen asumisen (hyvin pienellä omavastuulla verrattuna täyteen vuokraan), niin maksaja voi asettaa ehtonsa asumismuodoille. Näin se vain menee, en sano onko se oikein tai väärin, mutta itse kun maksaa asumisensa niin on mahdollisuus valita juuri itselle sopivin vaihtoehto.
Määrittele itse kustantaminen. Miksi soluasuntoon pitäisi saada asumistukea mutta saman hintaiseen yksiöön ei. Kun ne tosiaan ei ole halvempia, vain ns. isompia kun lasketaan mukaan muidenkin huoneet ja jaettu tila. Tuossa ei ole mitään logiikkaa.
Opiskelijan asumistuki pitäisi olla edelleen erillinen, tiettyyn rajaan maksettava maksu. Esimerkiksi max 250 euroa nyt, kun kulut ovat nousseet. Siitä sitten maksat asumisesi, asuit omakotitalossa yksin vuokralla tai solussa.
Sillä rahalla ei saanut edes 15 vuotta sitten Helsingistä solua.
Miksi ihmeessä opiskelijan asumistuen pitäisi olla huonompi luin muiden? Opiskelija on ainoa ryhmä muutenkin, jonka pitää ottaa lainaa syödäkseen.
On ihan eri asia asua vähän huonommin pysyvästi kuin pari vuotta, kunnes saa opintojensa myötä hyvät kesätyörahat ja osa-aikatyön opintojen ohelle, joilla rahoittaa loppuajan parempi asuminen. Valmistumisen jälkeen kokopäivätyö ja kunnon palkka. Opiskelijat poikkeavat muista vähätuloisista siinä, että heille tilanne on väliaikainen, eivätkä näin ollen ole pitkällä aikavälillä huono-osaisia.
Muissa maissa opinnoista voi joutua maksamaan kymmeniä tuhansia. Suomalaiset opiskelijat ovat erittäin hyvässä asemassa siinä, ettei opinnot maksa mitään, ja saavat vielä tukia ja lainaa lisäksi.
Pystyisitkö itse asumaan asunnossa jossa joku hilluu huumepäissään, syö ruokasi jääkaapista, hajottaa omaisuuttasi ym. Ainahan voi vaihtaa asuntoa! Niin voi, mutta vaihtaja on aina se kärsivä osapuoli, ei koskaan se häirikkö!
Kyllä moiselle huumehäirikölle voi hankkia häädön.
Opiskelija-asuntosäätiöiden soluissa pitäisi asua vain opiskelijoita. Millä todennäköisyydellä kaikki muut korkeakouluopiskelijat tai amisopiskelijatkaan sinua lukuunottamatta ovat jotain huumehörhöjä? Eiköhän suurin osa opiskelijoista ole ihan tavallisia opiskelijoita. Korkeakouluopiskelijat jopa sitä ikäluokan terävintä kärkeä.
Oma kämppikseni oli ihan tavallinen ja melko hiljainen ruotsin kielen opiskelija. Itse opiskelin kauppatieteitä ja vaikka ehkä aika paljon fuksivuotena juhlinkin, en koskaan järjestänyt bileitä solussani, enkä häirinnyt kämppistäni.
Uutinen: Opiskelija-asunnoissa ei asu vain korkeakouluopiskelijoita. Niissä asuu kaikenlaisia opiskelijoita toiselta asteelta lähtien, myös alaikäisiä.
Lisäksi korkeakouluopiskelijoillakin on päihde- ja mt-ongelmia paljon. Miten joku voi elää kuvitelmassa, että olisi jokin ihmisryhmä, joka on niiltä suojassa?
Huoh. Minähän mainitsin myös amisopiskelijat. Kyllä ne siellä säätiössä yrittää laittaa samanikäisiä jne. samaan (aina ei tietenkään välttämättä onnistu). Monesti nuo eriytyy myös solujen sijainnin mukaan. Esim. jos solu lähellä yliopistokampusta, on siellä todennäköisesti paljon ko. yliopiston oppilaita, tai jos solu lähellä ammattikoulua, on siellä paljon ko. koulun oppilaita. Kämppis voi hyvin olla myös opiskelukaverisi, joten rohkeasti tutustumaan vain.
Ja edelleen kysyin todennäköisyyksiä. Kuinka suuri osa opiskelijoista on mielestäsi sellaisia, että he rikkovat toisten omaisuutta ja olisivat sietämättömiä kämppiksiä? Toki jollekin voi sellainen huono kämppiskin osua, mutta kyllä suurin osa on edelleen ihan kunnollisia tapauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään ei ole pakko asua solussa jos ei halua, eikä se kaikille ole ihanteellinen ratkaisu. Mutta silloin pitää vain olla valmis kustantamaan asuminen itse. Siitähän tässä on kyse, että jos saa käytännössä ilmaisen asumisen (hyvin pienellä omavastuulla verrattuna täyteen vuokraan), niin maksaja voi asettaa ehtonsa asumismuodoille. Näin se vain menee, en sano onko se oikein tai väärin, mutta itse kun maksaa asumisensa niin on mahdollisuus valita juuri itselle sopivin vaihtoehto.
Määrittele itse kustantaminen. Miksi soluasuntoon pitäisi saada asumistukea mutta saman hintaiseen yksiöön ei. Kun ne tosiaan ei ole halvempia, vain ns. isompia kun lasketaan mukaan muidenkin huoneet ja jaettu tila. Tuossa ei ole mitään logiikkaa.
Opiskelijan asumistuki pitäisi olla edelleen erillinen, tiettyyn rajaan maksettava maksu. Esimerkiksi max 250 euroa nyt, kun kulut ovat nousseet. Siitä sitten maksat asumisesi, asuit omakotitalossa yksin vuokralla tai solussa.
Sillä rahalla ei saanut edes 15 vuotta sitten Helsingistä solua.
Miksi ihmeessä opiskelijan asumistuen pitäisi olla huonompi luin muiden? Opiskelija on ainoa ryhmä muutenkin, jonka pitää ottaa lainaa syödäkseen.
Asumistuki kustantaa korkeintaan 80% prosenttia asumiskuluista. Ei sen ole tarkoituskaan kustantaa täysin ilmaista asumista. Siksi opiskelijoille vähemmän tukea, että me olemme ainoa ryhmä, joille on tuettua asumista ja ylipäänsä mahdollisuus asua halvasti soluissa. Ei työttömille ole mitään asuntosäätiöitä, jotka tarjoaisivat edullista asumista vain heille.
Kaikille pienituloisille on yhteiskunnan tukemaa vuokra-asumista. Ihan samalla tavalla kuin opiskelijoille. Miksei muiden kuulu asua solussa?
No kun se opiskelijana olo on ajateltu olevan vain tilapäinen ajanjakso. Kun valmistut, lähdet töihin ja alat maksaa oman vuokrasi. Voit toki asua edelleen solussa tai alivuokralaisena, kuten itse aloitin sairaanhoitajan urani Helsingissä. Asuin pari vuotta alivuokralaisena Töölössä ns entisessä "palvelijan huoneessa".
Tällä logiikalla melkein kaikki ihmisen elämäntilanteet ovat väliaikaisia, jolloin voi asua vähän huonommin. Työttömyys esimerkiksi on väliaikainen tila. Kun saa työpaikan, voi maksaa itse asumisensa ja muuttaa pois solusta.
Nyt saivartelet! Opiskelija, joka (toivottavasti) opiskelee alaa, mistä työllistyy, menee töihin.
On tietysti pienituloisia, esim työkyvyttömyyseläkkeellä olevia, joilla työllistyminen on huonoa ja tila on pitkäaikainen tai pysyvä.
Heitä en laskisi samaan joukkoon opiskelijoiden kanssa. Opiskelijalla on tulevaisuus edessä ja siihen pitää uskoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään ei ole pakko asua solussa jos ei halua, eikä se kaikille ole ihanteellinen ratkaisu. Mutta silloin pitää vain olla valmis kustantamaan asuminen itse. Siitähän tässä on kyse, että jos saa käytännössä ilmaisen asumisen (hyvin pienellä omavastuulla verrattuna täyteen vuokraan), niin maksaja voi asettaa ehtonsa asumismuodoille. Näin se vain menee, en sano onko se oikein tai väärin, mutta itse kun maksaa asumisensa niin on mahdollisuus valita juuri itselle sopivin vaihtoehto.
Määrittele itse kustantaminen. Miksi soluasuntoon pitäisi saada asumistukea mutta saman hintaiseen yksiöön ei. Kun ne tosiaan ei ole halvempia, vain ns. isompia kun lasketaan mukaan muidenkin huoneet ja jaettu tila. Tuossa ei ole mitään logiikkaa.
Opiskelijan asumistuki pitäisi olla edelleen erillinen, tiettyyn rajaan maksettava maksu. Esimerkiksi max 250 euroa nyt, kun kulut ovat nousseet. Siitä sitten maksat asumisesi, asuit omakotitalossa yksin vuokralla tai solussa.
Sillä rahalla ei saanut edes 15 vuotta sitten Helsingistä solua.
Miksi ihmeessä opiskelijan asumistuen pitäisi olla huonompi luin muiden? Opiskelija on ainoa ryhmä muutenkin, jonka pitää ottaa lainaa syödäkseen.
Asumistuki kustantaa korkeintaan 80% prosenttia asumiskuluista. Ei sen ole tarkoituskaan kustantaa täysin ilmaista asumista. Siksi opiskelijoille vähemmän tukea, että me olemme ainoa ryhmä, joille on tuettua asumista ja ylipäänsä mahdollisuus asua halvasti soluissa. Ei työttömille ole mitään asuntosäätiöitä, jotka tarjoaisivat edullista asumista vain heille.
Kaikille pienituloisille on yhteiskunnan tukemaa vuokra-asumista. Ihan samalla tavalla kuin opiskelijoille. Miksei muiden kuulu asua solussa?
No kun se opiskelijana olo on ajateltu olevan vain tilapäinen ajanjakso. Kun valmistut, lähdet töihin ja alat maksaa oman vuokrasi. Voit toki asua edelleen solussa tai alivuokralaisena, kuten itse aloitin sairaanhoitajan urani Helsingissä. Asuin pari vuotta alivuokralaisena Töölössä ns entisessä "palvelijan huoneessa".
Tällä logiikalla melkein kaikki ihmisen elämäntilanteet ovat väliaikaisia, jolloin voi asua vähän huonommin. Työttömyys esimerkiksi on väliaikainen tila. Kun saa työpaikan, voi maksaa itse asumisensa ja muuttaa pois solusta.
Olen eri. Opiskelulla tyypillisesti on etukäteen tiedossa oleva tietty kesto. Työttömänä ym. näin lähes koskaan ei ole. Lisäksi ainakin aiemmin opiskelijasoluasunnossa oleva oli yleensä laittanut itsensä opiskelijayksiöjonoon ja sen yksiön yleensä sai parin vuoden jonottamisella ja tämä oli tiedossa etukäteen myös. Asuin itse opiskelijana pari vuotta solussa, menetteli varsinkin kun tiesi, että sitä kestää juurikin sen pari vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut opiskeluaikoina muutamaan kertaan solussa. Aina oli huomattavasti inhottavampaa ja raskaampaa kuin yksin asuminen. Kämppiksistä kukaan ei ollut mikään hirviö, mutta ei yhteiselo silti ollut kivaa. Yksi oli tosi tarkka siisteydestä ja tuli valitusta jos ei lähes joka päivä imuroinut ja hän oli myös herkkäuninen ja valitti jatkuvasti, jos ja kun tulin kotiin ajoittain klo 23 aikoihin kun tein osa-aikatyötä kaupassa ja iltavuoro loppui kymmeneltä.
Toinen kämppikseni kärsi vakavasta masennuksesta ja itsekin kuormittuneena jouduin pitämään hänen mielenterveyttä pystyssä ja toimimaan liki tukihenkilönä. Ei minulla ollut siihen osaamista tai jaksamista.
Ja oli yksi, joka oli ihan mukava, mutta jonka poikaystävä lähes asui meillä ja tuli tosi ulkopuolinen olo omassa kodissaan kun pariskunta kuherteli, valtasi yhteiset tilat ja piti kuunnella seksiääniä.
Eniten kuormitti se, että solussa asuessa välillä ei ollut mitään yksityistä tilaa missään. Minun piti soitella lääkärille hyvin henkilökohtaisista jutuista ja en halunnut kämppisten kuulevan oireitani tai henkilötietojani. Tai henkilökohtaisia puheluita läheisen kanssa. Lähes aina kämppis ja tämän kavereita tai poikaystävä olivat meillä. Töissä taukotilassa aika muita. Kadulla ja julkisissa väkeä. Yliopistolla käytävät ja luentosalit täysiä. Minulla oli etävastaanottoja sairaanhoitajan kanssa ja varasinkin jotain kirjaston kokoustiloja, jotta saisi jotain yksityisyyttä puhua asioista. Oikeasti ahdisti kun oli aina iso operaatio yrittää löytää joku tila ja väli, jossa voin itse hallita sitä, miten paljon ulkopuoliset kuulevat. Mielenterveyteni meni aina solussa asuessa huonommaksi ja kuormituin tosi pahasti. Lopulta muutin yksiöön.
Tämä. Itselläni kärsi opinnot vaikeasta tilanteesta yhden kämppiksen kanssa. Muutin kyllä muualle heti kun pääsin, mutta vaikutus opintoihin oli suuri. Sitä asuinolojen merkitystä mielenterveydelle ja toimintakyvylle ei tajua se, joka asuu mukavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama kun kysyisi, että voitko ikinä kuvitellakaan tutustuvasi johonkin outoon ihmiseen. Soluasuminen oli keskeinen osa opiskelijoiden verkostoitumista
En enää ihmettele, että nuoret ovat ahdistuneita ja yksinäisiä, jos heille pitää olla valmiiksi tuttu, että toiseen ihmiseen voi tutustua
Tällä logiikalla ne vanhempien maksamassa yksiössä asuneet ei verkostoituneet. Tämähän ei ole totta. Päinvastoin, heillä menee parhaiten nyt vuosikymmeniä valmistumisesta. Joukossa diplomaatturaa tekeviä ja ammattijohtajia.
Minä, soluasukas, olen elänyt pätkätyöstä toiseen. Mitenköhän tämä on mahdollista? Ja ei, en ole hyötynyt millään tavalla entisistä kämppiksistäni. Kaverit on ihan muualta.
Johtuisikohan tuo pärjääminen vain siitä asumismuodosta. Vaan ylipäätään siitä että heidän lähtökohtansa ovat olleet paremmat. He eivät ole odottaneet että yhteiskunta olisi rakennuttanut heille yksiöt ja kokonaan kustantaneet heidän asumisensa.
Kylläpä pitää hattua nostaa kun on niin eteviä ihmisiä, että ovat tajunneet syntyä oikeaan perheeseen.
Oletko lukutaidoton? Onko joku odottanut, että yhteiskunta maksaa kokonaan asumisen? Vaan että miksi yksi ihmisryhmä voidaan asuttaa huonommin kuin muut, vaikka ainoana ihmisryhmänä joutuu elättämään itsensä lainalla.
Soluasujaltakin leikataan asumistukea. Onko se mielestäsi oikein? Soluasujakin joutuu ottamaan lisää velkaa.
Kuka sinut asuttaa ellei yhteiskunta?
Jos itse maksat asumisesi ja sen valitset Kuka sinut pakottaa muuttamaan soluun? Yhteiskunta? Miksi jotkut sitten saa sitä tukea myös asuessaan opiskelijana yksiössä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään ei ole pakko asua solussa jos ei halua, eikä se kaikille ole ihanteellinen ratkaisu. Mutta silloin pitää vain olla valmis kustantamaan asuminen itse. Siitähän tässä on kyse, että jos saa käytännössä ilmaisen asumisen (hyvin pienellä omavastuulla verrattuna täyteen vuokraan), niin maksaja voi asettaa ehtonsa asumismuodoille. Näin se vain menee, en sano onko se oikein tai väärin, mutta itse kun maksaa asumisensa niin on mahdollisuus valita juuri itselle sopivin vaihtoehto.
Määrittele itse kustantaminen. Miksi soluasuntoon pitäisi saada asumistukea mutta saman hintaiseen yksiöön ei. Kun ne tosiaan ei ole halvempia, vain ns. isompia kun lasketaan mukaan muidenkin huoneet ja jaettu tila. Tuossa ei ole mitään logiikkaa.
Opiskelijan asumistuki pitäisi olla edelleen erillinen, tiettyyn rajaan maksettava maksu. Esimerkiksi max 250 euroa nyt, kun kulut ovat nousseet. Siitä sitten maksat asumisesi, asuit omakotitalossa yksin vuokralla tai solussa.
Sillä rahalla ei saanut edes 15 vuotta sitten Helsingistä solua.
Miksi ihmeessä opiskelijan asumistuen pitäisi olla huonompi luin muiden? Opiskelija on ainoa ryhmä muutenkin, jonka pitää ottaa lainaa syödäkseen.
Asumistuki kustantaa korkeintaan 80% prosenttia asumiskuluista. Ei sen ole tarkoituskaan kustantaa täysin ilmaista asumista. Siksi opiskelijoille vähemmän tukea, että me olemme ainoa ryhmä, joille on tuettua asumista ja ylipäänsä mahdollisuus asua halvasti soluissa. Ei työttömille ole mitään asuntosäätiöitä, jotka tarjoaisivat edullista asumista vain heille.
Kaikille pienituloisille on yhteiskunnan tukemaa vuokra-asumista. Ihan samalla tavalla kuin opiskelijoille. Miksei muiden kuulu asua solussa?
No kun se opiskelijana olo on ajateltu olevan vain tilapäinen ajanjakso. Kun valmistut, lähdet töihin ja alat maksaa oman vuokrasi. Voit toki asua edelleen solussa tai alivuokralaisena, kuten itse aloitin sairaanhoitajan urani Helsingissä. Asuin pari vuotta alivuokralaisena Töölössä ns entisessä "palvelijan huoneessa".
Tällä logiikalla melkein kaikki ihmisen elämäntilanteet ovat väliaikaisia, jolloin voi asua vähän huonommin. Työttömyys esimerkiksi on väliaikainen tila. Kun saa työpaikan, voi maksaa itse asumisensa ja muuttaa pois solusta.
Olen eri. Opiskelulla tyypillisesti on etukäteen tiedossa oleva tietty kesto. Työttömänä ym. näin lähes koskaan ei ole. Lisäksi ainakin aiemmin opiskelijasoluasunnossa oleva oli yleensä laittanut itsensä opiskelijayksiöjonoon ja sen yksiön yleensä sai parin vuoden jonottamisella ja tämä oli tiedossa etukäteen myös. Asuin itse opiskelijana pari vuotta solussa, menetteli varsinkin kun tiesi, että sitä kestää juurikin sen pari vuotta.
Jos työttömän ongelma on, ettei tiedä kestoa, työtön voi mennä aina opiskelemaan. Koska opiskelussa on tietty kesto, työtön voi näin parantaa tilannettaan. Samalla soluasuminenkin muuttuu äkillisesti sopivaksi eikä loukkaa työttömän oikeuksia.
Soluja kehuvat muiden ruokia syövät häiriköt.
Asuin 3.5 v todellaalkeellisissa oloissa, omakotitalon yläkerrassa.
Minulla oli makuuhuone, jossa ns veti kaikisa kulmista. Se oli vaatehuoneeni ja sitten oli tupa, jossa oli pieni komero, ikkunan edessä pöytä, sohva, sänky ja keittiönä oli 2 kaappia ylhäällä, irtolevy ja jääkaappi.
Suihku oli kellarissa ja vessa oli tulokerroksessa. Omistaja asui pääkerroksessa. Luennot loppui 20.30, tullessa kämpille menin pesemään hampaat vessaan, aamulla tuli lappu olin herättänyt hänet.
Pesin hampaat koulussa ja vessahätää varten hommasin potan.
Asuin siellä opiskelun jälkeen vielä puoli vuotta, jotta koeaika meni ja ostin oman asunnon.
Opintolainat meni aspiin ja se oli ainoa mahdollisuus mulla päästä oman asuntoon kiinni.
Mun ymmärrys näitä opiskelijoita kohtaan on hvin pieni, jotka nostaa lainaa, jotta saavat asua yksiössä ja sitten vielä valitetaan, kun on paljon lainaa.
Voisin väliaikaisesti asua solussa, vaikka ei se ihanteellinen asumismuoto ole, jos vaikkapa työn tai opiskelun vuoksi pitäisi niin tehdä. Mulla on onneksi varaa asua muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama kun kysyisi, että voitko ikinä kuvitellakaan tutustuvasi johonkin outoon ihmiseen. Soluasuminen oli keskeinen osa opiskelijoiden verkostoitumista
En enää ihmettele, että nuoret ovat ahdistuneita ja yksinäisiä, jos heille pitää olla valmiiksi tuttu, että toiseen ihmiseen voi tutustua
Tällä logiikalla ne vanhempien maksamassa yksiössä asuneet ei verkostoituneet. Tämähän ei ole totta. Päinvastoin, heillä menee parhaiten nyt vuosikymmeniä valmistumisesta. Joukossa diplomaatturaa tekeviä ja ammattijohtajia.
Minä, soluasukas, olen elänyt pätkätyöstä toiseen. Mitenköhän tämä on mahdollista? Ja ei, en ole hyötynyt millään tavalla entisistä kämppiksistäni. Kaverit on ihan muualta.
Johtuisikohan tuo pärjääminen vain siitä asumismuodosta. Vaan ylipäätään siitä että heidän lähtökohtansa ovat olleet paremmat. He eivät ole odottaneet että yhteiskunta olisi rakennuttanut heille yksiöt ja kokonaan kustantaneet heidän asumisensa.
Kylläpä pitää hattua nostaa kun on niin eteviä ihmisiä, että ovat tajunneet syntyä oikeaan perheeseen.
Oletko lukutaidoton? Onko joku odottanut, että yhteiskunta maksaa kokonaan asumisen? Vaan että miksi yksi ihmisryhmä voidaan asuttaa huonommin kuin muut, vaikka ainoana ihmisryhmänä joutuu elättämään itsensä lainalla.
Soluasujaltakin leikataan asumistukea. Onko se mielestäsi oikein? Soluasujakin joutuu ottamaan lisää velkaa.
Kuka sinut asuttaa ellei yhteiskunta?
Jos itse maksat asumisesi ja sen valitset Kuka sinut pakottaa muuttamaan soluun? Yhteiskunta? Miksi jotkut sitten saa sitä tukea myös asuessaan opiskelijana yksiössä?
Et vastannut kysymykseen. Onko mielestäsi oikein, että soluasujan asumistukea leikataan?
Vierailija kirjoitti:
Asuin 3.5 v todellaalkeellisissa oloissa, omakotitalon yläkerrassa.
Minulla oli makuuhuone, jossa ns veti kaikisa kulmista. Se oli vaatehuoneeni ja sitten oli tupa, jossa oli pieni komero, ikkunan edessä pöytä, sohva, sänky ja keittiönä oli 2 kaappia ylhäällä, irtolevy ja jääkaappi.
Suihku oli kellarissa ja vessa oli tulokerroksessa. Omistaja asui pääkerroksessa. Luennot loppui 20.30, tullessa kämpille menin pesemään hampaat vessaan, aamulla tuli lappu olin herättänyt hänet.Pesin hampaat koulussa ja vessahätää varten hommasin potan.
Asuin siellä opiskelun jälkeen vielä puoli vuotta, jotta koeaika meni ja ostin oman asunnon.
Opintolainat meni aspiin ja se oli ainoa mahdollisuus mulla päästä oman asuntoon kiinni.
Mun ymmärrys näitä opiskelijoita kohtaan on hvin pieni, jotka nostaa lainaa, jotta saavat asua yksiössä ja sitten vielä valitetaan, kun on paljon lainaa.
Jos yhtään olisit perillä asioista, soluasujakin joutuu nostamaan lainaa. Kohta vielä enemmän, kun tukien leikkaus kohdistuu myös solussa asuvaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama kun kysyisi, että voitko ikinä kuvitellakaan tutustuvasi johonkin outoon ihmiseen. Soluasuminen oli keskeinen osa opiskelijoiden verkostoitumista
En enää ihmettele, että nuoret ovat ahdistuneita ja yksinäisiä, jos heille pitää olla valmiiksi tuttu, että toiseen ihmiseen voi tutustua
Tällä logiikalla ne vanhempien maksamassa yksiössä asuneet ei verkostoituneet. Tämähän ei ole totta. Päinvastoin, heillä menee parhaiten nyt vuosikymmeniä valmistumisesta. Joukossa diplomaatturaa tekeviä ja ammattijohtajia.
Minä, soluasukas, olen elänyt pätkätyöstä toiseen. Mitenköhän tämä on mahdollista? Ja ei, en ole hyötynyt millään tavalla entisistä kämppiksistäni. Kaverit on ihan muualta.
Johtuisikohan tuo pärjääminen vain siitä asumismuodosta. Vaan ylipäätään siitä että heidän lähtökohtansa ovat olleet paremmat. He eivät ole odottaneet että yhteiskunta olisi rakennuttanut heille yksiöt ja kokonaan kustantaneet heidän asumisensa.
Kylläpä pitää hattua nostaa kun on niin eteviä ihmisiä, että ovat tajunneet syntyä oikeaan perheeseen.
Oletko lukutaidoton? Onko joku odottanut, että yhteiskunta maksaa kokonaan asumisen? Vaan että miksi yksi ihmisryhmä voidaan asuttaa huonommin kuin muut, vaikka ainoana ihmisryhmänä joutuu elättämään itsensä lainalla.
Soluasujaltakin leikataan asumistukea. Onko se mielestäsi oikein? Soluasujakin joutuu ottamaan lisää velkaa.
Kuka sinut asuttaa ellei yhteiskunta?
Jos itse maksat asumisesi ja sen valitset Kuka sinut pakottaa muuttamaan soluun? Yhteiskunta? Miksi jotkut sitten saa sitä tukea myös asuessaan opiskelijana yksiössä?Et vastannut kysymykseen. Onko mielestäsi oikein, että soluasujan asumistukea leikataan?
Mikä on ongelma jos soluasujan tukea leikataan? En ihan ymmärrä. Mieluummin kai siinä tilanteessa valitsisin sen yksiön, jos siihen saa yhtälailla tukea tai jopa paremmin.
No kun se opiskelijana olo on ajateltu olevan vain tilapäinen ajanjakso. Kun valmistut, lähdet töihin ja alat maksaa oman vuokrasi. Voit toki asua edelleen solussa tai alivuokralaisena, kuten itse aloitin sairaanhoitajan urani Helsingissä. Asuin pari vuotta alivuokralaisena Töölössä ns entisessä "palvelijan huoneessa".